743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservememberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700Z9Z54VGHZA00282022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282023-01-012023-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservemember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservemember743700Z9Z54VGHZA00282023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282024-01-012024-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservemember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31lass:Investedunrestrictedequityreservemember743700Z9Z54VGHZA00282024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember
KIERTOTALOUDEN
TOIMINNANJOHTAJA
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös 2024
Lassila & Tikanoja Oyj
Sisällys
Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
Tunnuslukujen laskentaperusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
Tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
Konsernin tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85
Konsernin laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85
Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . 88
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
Emoyhtiön tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä . . . . . . . . . . . 131
Tilintarkastuskertomus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
VUOSIKERTOMUS 2024
Sisällys
1
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Taloudellinen kehitys ja hallinto ..............................................................1
Osakkeet ja osakkeenomistajat ..............................................................4
Riskit ja riskienhallinta ..................................................................................6
Kestävyysraportti ...........................................................................................9
1
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Taloudellinen kehitys ja hallinto
Taloudellinen kehitys
Konsernin liikevaihto ja tulos
Vuoden 2024 liikevaihto oli 770,7 miljoonaa euroa (802,1), jossa laskua vertai-
lukaudesta oli 3,9 %. Orgaanisesti liikevaihto laski 4,2 %. Oikaistu liikevoitto oli
43,2 miljoonaa euroa (37,9), joka oli 5,6 % (4,7) liikevaihdosta. Liikevoitto oli 9,8
miljoonaa euroa (37,3), joka oli 1,3 % (4,6) liikevaihdosta. Liikevoittoon sisältyi
yhteensä 33,4 miljoonaa euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka
koostuivat pääasiassa Kiinteistöpalvelut Ruotsin liiketoimintaan kohdistetun
liikearvon arvonalentumisesta, Kiinteistöpalvelut Ruotsin tappiollisiin sopimuk-
siin ja riita-asioihin liittyvistä varauksista sekä liiketoimintojen uudelleenjärjeste-
lyistä aiheutuneista kuluista. Osakekohtainen tulos oli -0,05 euroa (0,77).
Liikevaihto kasvoi Teollisuuspalveluissa, pysyi vertailuvuoden tasolla Ympäris-
töpalveluissa ja laski Kiinteistöpalvelut Suomessa ja Ruotsissa. Liikevoitto parani
Ympäristöpalveluissa, Teollisuuspalveluissa ja Kiinteistöpalvelut Suomessa ja
liiketappio kasvoi Kiinteistöpalvelut Ruotsissa.
Tilikauden tulokseen vaikutti negatiivisesti nettorahoituskulujen kasvu -8,6
miljoonaan euroon (-6,3). Vertailukauden tulokseen vaikutti positiivisesti koron-
vaihtosopimuksen 1,3 miljoonan euron käyvän arvon tuloutuminen rahoituseriin
sopimuksen purkamisen johdosta. Tilikauden tulokseen vaikutti positiivisesti
osuus yhteisyritys Laania Oy:n tuloksesta 3,2 miljoonaa euroa (3,6).
Toimialakatsaukset
Ympäristöpalvelut
Ympäristöpalveluiden vuoden 2024 liikevaihto oli 281,5 miljoonaa euroa (283,7).
Oikaistu liikevoitto oli 26,6 miljoonaa euroa (25,9). Liikevoitto oli 26,2 miljoonaa
euroa (25,9).
Ympäristöpalveluissa kannattavuus parani vuonna 2024, vaikka haastava
suhdannetilanne näkyi kierrätys- ja jätehuoltopalvelujen kysynnässä koko tili-
kauden. Erityisesti rakentamisen asiakassegmentissä kysyntä laski vertailukau-
teen nähden, minkä lisäksi asuinkiinteistöjen pakkausjätteen keräyksen kun-
nallistaminen jatkui vuonna 2024. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutetuilla
tehostamistoimenpiteillä palvelutuotannon kustannuksia sopeutettiin onnistu-
neesti markkinatilanteeseen. Toimialan markkina-asema säilyi hyvänä yritys- ja
tuottajavastuu-yhteisöasiakkaissa. Asema kuntaurakoissa vahvistui.
16.10.2024 yhtiö tiedotti allekirjoittaneensa sopimuksen Stena Recycling Oy:n
kuormalavaliiketoiminnan ostamisesta. Stena Recycling Oy:n kuormalavaliike-
toiminnan liikevaihto oli noin 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2023. Liiketoimintaan
kuuluvat laitosalueet Klaukkalassa ja Liedossa, ja se työllistää noin 13 henkilöä.
Kaupan edellytyksenä on kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen hyväksyntä.
Ympäristöpalveluissa on ollut käynnissä mittava järjestelmäuudistus, jonka
yhteydessä uusitaan myös toiminnanohjausjärjestelmä. Hankkeen käyttöönot-
tovaihe alkoi vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla, jolloin ensimmäiset pilottiyk-
siköt siirtyivät tuotantoon. Järjestelmähankkeiden kokonaisinvestointi vuoden
2024 loppuun mennessä oli noin 19,1 miljoonaa euroa. L&T odottaa aloittavansa
järjestelmäuudistusta koskevan investoinnin poistot vuoden 2025 toisen vuosi-
neljänneksen aikana.
Teollisuuspalvelut
Teollisuuspalveluiden vuoden 2024 liikevaihto kasvoi 145,1 miljoonaan euroon
(141,0). Oikaistu liikevoitto oli 16,2 miljoonaa euroa (14,0). Liikevoitto oli 15,1 mil-
joonaa euroa (13,8). Liikevoittoa heikensi Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n
(”SVB”) hankintaan liittyvän siirtyvän vastikkeen yhteensä 1,0 miljoonan euron
käyvän arvon muutos (0,2). Käyvän arvon muutos johtuu SVB:n käyttökatetason
odotetusta parantumisesta vuonna 2025.
Teollisuuspalveluissa kannattava kasvu jatkui. Vaarallisten jätteiden palvelu-
linjassa kysyntä oli vahvaa. Prosessipuhdistuksessa vuosihuollot toteutuivat
suunnitellusti ja resurssointi onnistui hyvin. Ympäristörakentamisessa Suomen
rakennusmarkkinan heikko suhdannetilanne näkyi käsittelykeskuksiin toimitet-
tavien materiaalivirtojen volyymien laskuna.
Teollisuuspalveluiden prosessipuhdistusliiketoiminta laajeni Ruotsissa Gävle-
borgin alueelle yrityskaupalla 1.2.2024. L&T osti prosessipuhdistuspalveluja tar-
joavan PF Industriservice AB:n koko osakekannan. PF Industriservicen liikevaihto
oli noin 2,5 miljoonaa euroa kauppaa edeltävällä tilikaudella ja se työllistää noin
seitsemän henkilöä. PF Industriservice tarjoaa erilaisia prosessipuhdistuspalve-
luita metsäteollisuuden, energiateollisuuden ja rakennusteollisuuden asiakkaille.
Teollisuuspalveluissa Ruotsissa työskentelee yrityskaupan jälkeen noin 100
henkilöä ja prosessipuhdistuspalveluja tarjotaan Etelä- ja Keski-Ruotsissa teolli-
sille asiakkaille.
Kiinteistöpalvelut Suomi
Kiinteistöpalvelut Suomen vuoden 2024 liikevaihto oli 238,0 miljoonaa euroa
(250,0). Oikaistu liikevoitto oli 9,6 miljoonaa euroa (4,4). Liikevoitto oli 9,4 mil-
joonaa euroa (4,4).
Kiinteistöpalvelut Suomessa kaikki palvelulinjat tekivät edellistä tilikautta
paremman tuloksen. Kysyntä toimialan dataohjatun siivouksen palveluille sekä
tekoälyavusteisille energiatehokkuuspalveluille oli vahvaa. Kustannusraken-
netta keventävät ja toiminnan tehokkuutta parantavat toimenpiteet jatkuivat ja
toimialan liikevoitto parani selvästi. Toimialan henkilöstömäärä laski vertailuvuo-
desta yli 450 henkilöllä.
Kiinteistöpalvelut Ruotsi
Kiinteistöpalvelut Ruotsin vuoden 2024 liikevaihto laski 111,9 miljoonaan euroon
(133,2). Oikaistu liikevoitto oli -7,5 miljoonaa euroa (-3,7). Liikevoitto oli -35,1 mil-
joonaa euroa (-3,7). Liikevoittoon sisältyi yhteensä 27,5 miljoonaa euroa vertailu-
kelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka koostuivat liikearvon arvonalentumisesta,
tappiollisiin sopimuksiin ja riita-asioihin liittyvistä varauksista sekä liiketoimin-
tojen uudelleenjärjestelyistä aiheutuneista kuluista. Liikevoitto ennen yritys-
kauppojen hankintamenon kohdistusten poistoja oli -33,8 miljoonaa euroa (-2,5).
Liikearvon arvonalentumisen taustalla on Ruotsin kiinteistöpalveluliiketoi-
minnan liikevaihdon ja liikevoiton ennakoitua heikompi kehitys. Tappiollisten sopi-
musten varaukset liittyvät kahteen julkisen sektorin asiakassopimukseen, joiden
tulevat menot ylittävät yhtiön arvion mukaan sopimusten odotettavissa olevat
tuotot.
Kiinteistöpalvelut Ruotsin liikevaihdon supistumiseen ja kannattavuuden hei-
kentymiseen vaikuttivat merkittävän asiakkuuden päättyminen vuoden 2023
lopussa sekä kahden julkisen sektorin asiakassopimuksen kääntyminen tappi-
ollisiksi vuoden 2024 aikana. Toimenpiteet toimintamallien yksinkertaistamiseksi
ja kustannustason sopeuttamiseksi jatkuivat koko vuoden 2024. Toimialan hen-
kilöstömäärä laski vertailukaudesta 155 henkilöllä. Tuloskäänne Ruotsin kiinteis-
töpalveluissa eteni odotuksia hitaammin, mutta vuoden loppupuolella voitetut
uudet asiakkuudet sekä käynnistetyt lisätoimet kannattavuuden parantamiseksi
luovat edellytykset tuloskäänteen saavuttamiseksi vuoden 2025 aikana.
2
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
MEUR 2024 2023 Muutos %
Liikevaihto
Ympäristöpalvelut 281,5 283,7 -0,8
Teollisuuspalvelut 145,1 141,0 2,9
Kiinteistöpalvelut Suomi 238,0 250,0 -4,8
Kiinteistöpalvelut Ruotsi 111,9 133,2 -16,0
Toimialojen välinen liikevaihto -5,8 -5,8
Konserni 770,7 802,1 -3,9
Liikevoitto
Ympäristöpalvelut 26,2 25,9 0,8
Teollisuuspalvelut 15,1 13,8 9,4
Kiinteistöpalvelut Suomi 9,4 4,4 110,9
Kiinteistöpalvelut Ruotsi -35,1 -3,7 -844,8
Konsernihallinto ja muut -5,7 -3,2
Konserni 9,8 37,3 -73,6
Oikaistu liikevoitto
Ympäristöpalvelut 26,6 25,9 2,6
Teollisuuspalvelut 16,2 14,0 15,7
Kiinteistöpalvelut Suomi 9,6 4,4 115,3
Kiinteistöpalvelut Ruotsi -7,5 -3,7 -103,0
Konsernihallinto ja muut -1,6 -2,8
Konserni 43,2 37,9 14,1
% 2024 2023
Liikevoittoprosentti
Ympäristöpalvelut 9,3 9,1
Teollisuuspalvelut 10,4 9,8
Kiinteistöpalvelut Suomi 3,9 1,8
Kiinteistöpalvelut Ruotsi -31,3 -2,8
Konserni 1,3 4,6
Oikaistu liikevoittoprosentti
Ympäristöpalvelut 9,5 9,1
Teollisuuspalvelut 11,2 9,9
Kiinteistöpalvelut Suomi 4,0 1,8
Kiinteistöpalvelut Ruotsi -6,7 -2,8
Konserni
5,6 4,7
MEUR 2024 2023
Bruttoinvestoinnit
Ympäristöpalvelut 18,4 40,2
Teollisuuspalvelut 17,4 17,5
Kiinteistöpalvelut Suomi 1,1 1,0
Kiinteistöpalvelut Ruotsi 0,1 0,5
Konsernihallinto ja muut 0,4 1,2
Konserni 37,5 60,3
MEUR 2024 2023
Sijoitettu pääoma
Ympäristöpalvelut
207,3 208,0
Teollisuuspalvelut 92,4 92,2
Kiinteistöpalvelut Suomi 17,0 21,7
Kiinteistöpalvelut Ruotsi 29,9 59,9
Konsernihallinto ja muut 49,5 43,2
Konserni 396,1 425,0
% 2024 2023
Sijoitetun pääoman tuotto
Ympäristöpalvelut 12,6 13,0
Teollisuuspalvelut 16,4 14,7
Kiinteistöpalvelut Suomi 51,4 19,4
Kiinteistöpalvelut Ruotsi -77,9 -5,9
Konserni 3,3 10,1
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat
tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun
virheen korjaus.
Rahoitus ja investoinnit
Vuoden 2024 liiketoiminnan nettorahavirta oli 81,4 miljoonaa euroa (93,6). Liike-
toiminnan nettorahavirta investointien jälkeen oli 40,8 miljoonaa euroa (50,9).
Tilikauden liiketoiminnan nettorahavirtaa investointien jälkeen pienensivät yri-
tysostot, joiden vaikutus oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 käyttöpää-
omaa vapautui 3,2 miljoonaa euroa (vapautui 5,1). Vertailukauden liiketoiminnan
nettorahavirtaan vaikuttivat positiivisesti merkittävät veronpalautukset sekä
koronvaihtosopimuksen käyvän arvon tuloutuminen sopimuksen purkamisen
johdosta.
Korollista vierasta pääomaa oli tilikauden lopussa 186,9 miljoonaa euroa
(193,7). Korolliset nettovelat olivat 153,0 miljoonaa euroa (160,9). Pitkäaikaisten
lainojen keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja korkosuojaukset huomioiden oli
3,8 % (4,0). Tilikauden päättyessä yhtiöllä ei ollut koronvaihtosopimuksia.
100,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli tilikauden lopussa vertailu-
kauden tapaan käyttämättä. 10,0 miljoonan euron tililimiitti sekä 40,0 mil-
joonan euron komittoitu luottolimiitti olivat vertailukauden tapaan käyttä-
mättä.
Nettorahoituskulut olivat -8,6 miljoonaa euroa (-6,3). Vertailukauden netto-
rahoituskuluihin vaikutti positiivisesti koronvaihtosopimuksen 1,3 miljoonan
euron käyvän arvon tuloutuminen rahoituseriin sopimuksen purkamisen joh-
dosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettorahoituskuluihin oli -0,0 mil-
joonaa euroa (-0,0). Nettorahoituskulut olivat 1,1 % (0,8) liikevaihdosta.
Omavaraisuusaste oli 35,4 % (36,7) ja nettovelkaantumisaste 73,2 % (69,5).
Konsernin oma pääoma oli 209,2 miljoonaa euroa (231,3). Ruotsin kruunun
kurssimuutoksista johtuvien muuntoerojen vaikutus omaan pääomaan oli
-2,1 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat tilikauden lopussa 33,9 miljoonaa euroa
(32,9).
Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 37,5 miljoonaa euroa (60,3). Investoinnit
koostuivat pääasiassa kone- ja kalustohankinnoista sekä investoinneista
tietojärjestelmiin. Yrityskauppojen osuus bruttoinvestoinneista oli noin 2 mil-
joonaa euroa (0).
Rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset lähipiiriin kuuluville
Lähipiiritapahtumat selvitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4 Lähi-
piiritapahtumat. Tytäryhtiölainat ja niiden ehdot on esitetty emoyhtiön tilin-
päätöksen liitetiedossa 11.
Näkymät
Vuoden 2025 liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla edellisvuoteen
verrattuna ja oikaistun liikevoiton samalla tasolla tai parempi.
Yhtiökokouksen päätökset
Lassila & Tikanoja Oyj:n 21.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2023, myönsi vastuuva-
pauden yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä käsitteli toimielinten
palkitsemisraportin ja palkitsemispolitiikan. Yhtiökokous päätti taseen osoit-
taman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta, hallituksen kokoonpanosta
ja palkkioista, tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta, kestävyysraportoinnin
varmentajan vahvistamisesta ja palkkiosta, hallituksen valtuuttamisesta
yhtiön omien osakkeiden hankintaan sekä päättämään osakeannista sekä
osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2023 vahvistettavan taseen perusteella
maksetaan osinkoa 0,49 euroa osakkeelta. Osingon maksupäiväksi päätettiin
3.4.2024.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7)
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Hallituksen
jäseniksi valittiin uudelleen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymi-
seen saakka kaikki nykyisen hallituksen jäsenet Teemu Kangas-Kärki, Laura
3
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Lares, Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Anni Ronkainen ja Pasi Tolppanen sekä
uutena jäsenenä Juuso Maijala. Jukka Leinonen valittiin hallituksen puheenjohta-
jaksi ja Sakari Lassila varapuheenjohtajaksi.
Yhtiön tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on ilmoit-
tanut nimeävänsä yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Samuli Perälän.
Lisäksi yhtiön tilintarkastaja vahvistettiin myös yhtiön kestävyysraportoinnin
varmentajaksi varmentamaan tilikauden 2024 kestävyysraportti.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedot-
teella 21.3.2024.
Osittaisjakautuminen ja tehostamisohjelma
Yhtiö tiedotti 13.12.2024, että Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on päättänyt käyn-
nistää suunnittelun yhtiön kiertotalousliiketoimintojen, eli Ympäristö- ja Teolli-
suuspalveluiden, ja kiinteistöpalvelu-liiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi
itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Tarkoituksena on eriyttää kiertotalousliiketoiminnat
uudeksi listatuksi yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella.
Hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen
eriyttäminen voisi kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla molemmille liike-
toiminnoille omien strategioidensa ja kasvumahdollisuuksiensa tehokkaamman
toteuttamisen.
Lassila & Tikanojan hallitus arvioi, että mahdollisen osittaisjakautumisen suun-
nittelu kestää noin 12 kuukautta ja suunnittelu käynnistetään välittömästi. Mah-
dollinen osittaisjakautuminen ja kiertotalousliiketoimintojen listautuminen on
ehdollinen Lassila & Tikanoja Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksynnälle.
Lassila & Tikanoja uudisti vuoden 2024 aikana toimintamallinsa. Toimintamal-
lityön jatkoksi käynnistetään vuoden 2025 alussa tulosparannukseen tähtäävä
tehostamisohjelma, joka kohdistuu sekä kiertotalous- että kiinteistöpalvelulii-
ketoimintoihin. Tehostamisohjelmalla tavoitellaan vähintään 8 miljoonan euron
vuotuista tulosparannusta vuoden 2026 loppuun mennessä vuoden 2023
tasoon verrattuna, huomioiden osittaisjakautumisessa syntyvien kahden eril-
lisen pörssiyhtiön kustannusvaikutus.
Tammikuun 1. päivästä 2025 alkaen Lassila & Tikanojalla on kolme raportoi-
tavaa segmenttiä: Kiertotalousliiketoiminta, joka muodostuu nykyisistä Ympäris-
töpalvelut ja Teollisuuspalvelut toimialoista, sekä Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiin-
teistöpalvelut Ruotsi. Raportointirakenteen muutos vaikuttaa Lassila & Tikanojan
taloudelliseen raportointiin vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.
Oikaistut vertailuluvut uudella segmenttirakenteella julkaistaan ennen vuoden
2025 ensimmäisen osavuosikatsauksen julkaisua.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
10.1.2025 yhtiö tiedotti, että Lassila & Tikanojan osakkeenomistajien nimitystoi-
mikunta esittää ehdotuksena 27.3.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokouk-
selle, että hallituksessa olisi kahdeksan (8) jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa,
että hallitukseen valitaan uudelleen nykyisistä jäsenistä Teemu Kangas-Kärki,
Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Juuso Maijala, Anni Ronkainen ja Pasi Tolppanen,
sekä uusina jäseninä Tuija Kalpala ja Anna-Maria Tuominen-Reini. Lisäksi nimitys-
toimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Jukka Leinonen
ja varapuheenjohtajaksi Sakari Lassila. Hallituksen nykyinen jäsen Laura Lares
on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, että hän ei ole käytettävissä uudelleenvalin-
taan seuraavalle hallituskaudelle. Tuija Kalpalan ja Anna-Maria Tuominen-Reinin
lyhyt esittely on nähtävillä Lassila & Tikanojan verkkosivuilla osoitteessa www.
lt.fi/fi/yritys/hallitus-ja-johto/hallitus. Hallituksen nykyiset jäsenet on esitelty
samalla verkkosivulla.
Voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään
kolme (3) ja enintään seitsemän (7) yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Nimi-
tystoimikunnan ehdotus edellyttää yhtiöjärjestyksen 4 §:n muutosta, joka sisäl-
lytetään kokonaisuudessaan yhtiökokouskutsuun. Yhtiön osakkeenomistajat
Evald ja Hilda Nissin Säätiö, Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap Fund Oy
ja osakkeenomistajaryhmä Chemec Oy, CH-Polymers Oy, Maijala Eeva, Maijala
Investment Oy, Maijala Juhani, Maijala Juuso, Maijala Miikka, Maijala Mikko, Maijala
Roope ja Maijala Tuula, jotka ovat edustettuina nimitystoimikunnassa, ja jotka
yhdessä edustavat noin 22,1 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä ovat ilmoit-
taneet kannattavansa ehdotusta.
Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 31.1.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.
pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien
määrä Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 30.1.2025. Nordea Funds Ltd:n
suora osakeomistus Lassila & Tikanojasta oli 1 912 244 osaketta, mikä on 4,93
% Lassila & Tikanojan osakkeiden kokonaismäärästä ja äänten kokonaismäärä
nousi 1 946 154 ääneen, mikä on 5,02 % äänten kokonaismäärästä.
Pitkän aikavälin taloudelliset ja asiakkaisiin liittyvät
tavoitteet
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyivät samoina. Lassila & Tikanoja ei
pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeistuksena yhdellekään
vuodelle. Lue lisää L&T:n kestävyys- ja sidosryhmätavoitteista sivulta 16.
Voitonjakoehdotus
Vuonna 2024 konsernin osakekohtainen tulos oli -0,05 euroa (0,77) ja liiketoi-
minnan nettorahavirta investointien jälkeen/osake 1,07 euroa (1,33). Yhtiön hal-
litus esittää 27.3.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,50
euroa osakkeelta. Vuodelta 2023 maksettiin osinkoa 0,49 euroa osakkeelta.
Mittari Tavoite 2024 2023
Liikevaihdon vuotuinen kasvu, % 5 % -3,9 -5,0
Sijoitetun pääoman tuotto, % 15 % 3,3 10,1
Nettovelkaantumisaste, % Alle 125 % 73,2 69,5
Palveluiden suosittelu, NPS > 50 vuoteen 2026
mennessä 37 35
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat
tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun
virheen korjaus.
Muutokset johtoryhmässä
Lassila & Tikanoja tiedotti 8.4.2024, että Juha Saarinen (DI) on nimitetty Hankin-
tajohtajaksi (Chief Purchasing Officer) ja johtoryhmän jäseneksi 1.8.2024 alkaen.
Saarinen siirtyi L&T:n palvelukseen Kamux Oyj:stä, jossa hän toimi vastaavassa
tehtävässä.
Yhtiö tiedotti 3.5.2024, että Lassila & Tikanojan talousjohtaja Valtteri Palin on
päättänyt jatkaa uraansa L&T:n ulkopuolella. Yhtiö tiedotti 6.5.2024, että Joni
Sorsanen (KTM) on nimitetty Lassila & Tikanojan talousjohtajaksi (CFO) ja johto-
ryhmän jäseneksi. Hän aloitti työssään 10.7.2024. Sorsanen siirtyi L&T:n palveluk-
seen Consti Oyj:stä, jossa hän toimi talousjohtajana.
Yhtiö tiedotti 16.5.2024, että Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Petri
Salermo ja lakiasiainjohtaja Sirpa Huopalainen ovat päättäneet jatkaa uraansa
L&T:n ulkopuolella. Lisäksi Kiinteistöpalvelut Ruotsin toimialajohtaja Mikko Tai-
pale ei kuulu 16.5. jälkeen johtoryhmään, mutta hän jatkaa yhtiön palveluksessa.
Teollisuuspalveluiden toimialajohtaja Antti Tervo on vastannut 16.5.2024 alkaen
myös Ympäristöpalvelut toimialasta ja Kiinteistöpalvelut Suomi -toimialan toi-
mialajohtaja Antti Niitynpää on vastannut myös Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimi-
alasta. Henkilöstöjohtaja Hilppa Rautpalo on vastannut 16.5.2024 alkaen myös
lakiasioista.
Osingonjakopolitiikka
Lassila & Tikanoja Oyj:n osingon määrä on sidottu tilikauden tulokseen. Se osa
tuloksesta, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistami-
seen, jaetaan osakkaille.
4
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Osakkeet ja
osakkeenomistajat
Osakepääoma ja osakkaiden lukumäärä
Lassila & Tikanoja Oyj:n osakepääomassa ja osakemäärässä ei ole tapahtunut
muutoksia vuonna 2024. Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 19 399 437 euroa.
Osakkeita on 38 798 874 kappaletta. Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita oli 38 163 886 osaketta. Kullakin osak-
keella on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty osakkeiden enimmäis-
määrää eikä enimmäispääomaa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidol-
lista vasta-arvoa. Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään
arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland ylläpitää yhtiön virallista osakas-
luetteloa.
Osakkeenomistajat
Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 24 522 (24 959) osakkeenomistajaa. Hallintarekis-
teröidyn omistuksen osuus oli 13,9 % (10,2) osakekannasta.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän omistukset
Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä sekä heidän
määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat 31.12.2024 yhteensä 250 887
yhtiön osaketta. Niiden osuus osake- ja äänimäärästä on 0,6 prosenttia.
Lassila & Tikanoja Oyj siirsi yhtiökokouksen 21.3.2024 päätösten perusteella
13 332 osaketta Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen jäsenille osana hallituksen
palkkioita.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus perusti joulukuussa 2022 kaksi uutta pitkän
aikavälin osakepohjaista kannustinjärjestelmää konsernin avainhenkilöille.
Uusien järjestelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön, osakkeenomista-
jien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aika-
välillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön
osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen sekä osakkeen arvonnousuun perus-
tuvat palkkiojärjestelmät. Osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme
(3) kolmen (3) vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023—2025,
2024—2026 ja 2025–2027.
Ansaintajaksolla 2023–2025 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin
ansaintakriteereihin: sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), osakkeen kokonais-
tuotto (TSR) sekä hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG). Osakepalkkiojärjestelmän
Omistajien lukumäärä %-osuus Osakemäärä, kpl
% osakkeista ja
äänimäärästä
Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2024
Yritykset ja asuntoyhtiöt 948 3,9 3 640 595 9,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 47 0,2 7 960 468 20,5
Julkisyhteisöt 16 0,1 2 807 226 7,2
Kotitaloudet 23 236 94,8 16 755 334 43,2
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 206 0,8 6 189 691 16,0
Ulkomaiset osakkeenomistajat 69 0,3 795 091 2,1
Yhteistilillä 0 40 528 0,1
Omat osakkeet 1 609 941 1,6
Yhteensä 24 523 100 38 798 874 100
Hallintarekisteröidyt 9 5 395 065 13,9
Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2024
Osakkeita kpl
1–1 000 21 894 89,3 4 794 129 12,4
1 001–5 000 2 140 8,7 4 550 843 11,7
5001–10 000 268 1,1 1 916 966 4,9
10 001–100 000 186 0,8 5 167 635 13,3
100 001–500 000 22 0,1 4 734 383 12,2
yli 500 000 12 0,0 16 984 449 43,8
Yhteistilillä 0 40 528 0,1
Omat osakkeet 1 609 941 1,6
Yhteensä 24 523 100 38 798 874 100
Hallintarekisteröidyt 9 5 395 065 13,9
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024, poislukien hallintarekisteröidyt
Osakkeenomistaja Osakemäärä, kpl % osakkeista ja äänimäärästä
1 Evald ja Hilda Nissin Säätiö 3 496 487 9,0
2 Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 1 706 300 4,4
3 Maijala Juhani 1 529 994 3,9
4 Bergholm Heikki 895 000 2,3
5 Stiftelsen för Åbo Akademi 816 282 2,1
6 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 790 000 2,0
7 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 729 791 1,9
8 Maijala Mikko 720 000 1,9
9 Lassila & Tikanoja Oyj 609 941 1,6
10 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 574 180 1,5
11 Valtion Eläkerahasto 512 000 1,3
12 Turjanmaa Kristiina 480 000 1,2
13 Phoebus 385 000 1,0
14 Oy Chemec Ab 366 320 0,9
15 Maijala Eeva 346 000 0,9
16 Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf 336 800 0,9
17 Security Trading Oy 330 000 0,9
18 Brotherus Ilkka 285 000 0,7
19 Lassila Juha 184 785 0,5
20 OP-Pohjola-ryhmä 175 128 0,5
20 suurinta yhteensä 15 269 008 39,4
5
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2023—2025 noin 36 avainhenkilöä,
mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Ansaintajaksolla 2024–2026 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin
ansaintakriteereihin: sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), osakkeen kokonais-
tuotto (TSR) sekä hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG). Osakepalkkiojärjestelmän
kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2024—2026 noin 38 avainhenkilöä,
mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Ansaintajaksolla 2025–2027 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansain-
takriteereihin: sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), osakkeen kokonaistuotto (TSR),
hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) sekä liikevaihdon kasvu. Osakepalkkiojärjes-
telmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2025—2027 noin 50 avainhen-
kilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2026 on kaksi (2) yhden
(1) vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023 ja 2024. Ansainta-
jaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso. Järjestelmän tarkoituksena on
tukea siirtymävaihetta vanhasta osakepalkkiojärjestelmästä uuteen osakepalk-
kiojärjestelmään.
Ansaintajaksojen 2023 ja 2024 palkkiot perustuvat sijoitetun pääoman tuot-
toon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG). Siirtymävaiheen osakepalk-
kiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksoilla 2023 ja 2024 noin 10
avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Helmi-
kuussa 2024 ansaintajaksolta 2023 maksetut palkkiot vastasivat yhteensä noin
42 998 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana makset-
tavan osuuden.
Kaupankäynti osakkeilla vuonna 2024
Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurten yhtiöiden lis-
talla toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on
LAT1V ja ISIN-koodi FI0009010854.
Yhtiön osakkeita vaihdettiin vuoden 2024 aikana 8,6 miljoonaa kappaletta,
mikä on 22,5 % (14,8) ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumää-
rästä. Vaihdon arvo oli 75,8 miljoonaa euroa (57,1). Osakkeen ylin kurssi oli 10,36
euroa ja alin 7,71 euroa. Päätöskurssi oli 7,87 euroa. Yhtiön osakekannan markki-
na-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli tilikauden lopussa 300,5
miljoonaa euroa (373,9).
Liputusilmoitukset
Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 26.8.2024 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.
pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Protector Forsikring ASA:n osakeo-
mistus Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 23.8.2024.
Omat osakkeet
Yhtiön hallussa oli tilikauden lopussa 609 941 omaa osaketta, jotka edustavat 1,6
% kaikista osakkeista ja äänistä.
Hallituksen valtuutukset
Lassila & Tikanoja Oyj:n 21.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti halli-
tuksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla
omalla pääomalla. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päät-
tämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien anta-
misesta.
Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 %
koko osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa
18 kuukautta.
Hallitus on valtuutettu päättämään uusien tai yhtiön hallussa mahdollisesti
olevien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osa-
keyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai
luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 osaketta, joka on 5,2 % koko osakemää-
rästä. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta.
L&T:lle on määritelty riskienhallintaprosessi, jossa käydään läpi talous- ja rahoi-
tusriskit, strategiset riskit, operatiiviset riskit sekä vahinkoriskit.
Riskienhallinnan järjestämisen pääpiirteet
L&T:n riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen,
niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että konsernin strate-
giset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Kokonaisvaltaisella riskienhallin-
nalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä
riskitekijöitä. Riskienhallintaprosessissa pyritään myös arvioimaan riskien muka-
naan tuomia mahdollisuuksia.
Vastuut
Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta
ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuutta. Toimitusjohtaja vastaa riskienhal-
linnan organisoinnista ja toteuttamisesta. L&T-konsernin riskienhallintaa ohjaa
L&T:n hallituksen vahvistama riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikka. Politiikassa
määritellään konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja
vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan L&T:n hal-
lituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vakuutusriskien hallinnan
periaatteet määritellään riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikassa.
Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi
Riskit kartoitetaan säännöllisesti ja systemaattisesti sekä toimiala- että yhtiö-
tasolla ja kriittisiksi määritellyissä konsernitoiminnoissa. Kartoitus kattaa myös
kestävyystiedon keräämiseen ja raportointiin liittyvät riskit, kuten tiedonkeruun
tai konsolidoinnin yhteydessä tapahtuvat mahdolliset virheet. Riskien merkit-
tävyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla ja riskeille laaditaan sekä vastuutetaan
toimenpiteet, joiden avulla esille nousseita riskejä hallitaan ja pyritään minimoi-
maan. Riskien vaikuttavuutta analysoidaan muun muassa EBIT-vaikutuksien
kautta ja niiden toteutumisen todennäköisyyden arvioinnissa on huomioitu toi-
minnan laatu ja tehdyt riskejä mitigoivat toimenpiteet. Merkittävimmistä esille
nousseista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan säännöllisesti toimi-
tusjohtajalle ja hallitukselle.
Riskianalyysi
Sivuilla 7-8 kuvataan L&T:n liiketoiminnan merkittävimpiä strategisia, operatii-
visia ja vastuullisuusriskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa tai estää liike-
toiminnan tavoitteiden saavuttamisen. Rahoitusriskejä on selostettu konserniti-
linpäätöksen liitetiedossa 4.2 Rahoitusriskien hallinta.
Lähiaikojen riskit ja epävarmuustekijät
Yleinen taloudellinen epävarmuus voi vaikuttaa asiakkaiden taloudelliseen toi-
meliaisuuteen, mikä voi pienentää kysyntää L&T:n palveluille.
Kustannusten, kuten polttoaineiden ja energian hintojen sekä korkotason
mahdolliset muutokset voivat vaikuttaa yhtiön tulokseen.
Suomessa jätelakia muutettiin heinäkuussa 2021. Jätelain uudistuksella vah-
vistettiin kuntien roolia pakkausmateriaalien ja biojätteiden keräystoiminnan
järjestämisessä asuinkiinteistöiltä. Muutoksen myötä L&T:n suorat asiakasso-
pimukset asuinkiinteistöjen kanssa, jotka koskevat pakkausjätteiden ja biojät-
teiden erilliskeräystä, siirtyvät kunnille kilpailutettavaksi portaittain 1.7.2022
– 1.7.2025. Kunnallistamisen myötä Suomen jätehuoltomarkkinasta tulee siirty-
mään vuosina 2024–2026 vapaan kilpailun piiristä kuntayhtiöille L&T:n arvion
mukaan noin 30 miljoonaa euroa. L&T osallistuu kuntaurakoiden kilpailutuksiin
ja on merkittävä toimija kuntaurakoissa. Yhtiö arvioi kuitenkin muutoksen koko-
naisvaikutuksen olevan yhtiölle negatiivinen.
Yhtiössä on käynnissä useita toiminnanohjausjärjestelmien uudistushank-
keita. Järjestelmien käyttöönottoon ja toimintamallin vakiinnuttamiseen liittyvät
väliaikaiset ylimääräiset kustannukset voivat heikentää yhtiön tulosta.
Työvoiman alueelliset vaihtuvuus- ja saatavuushaasteet voivat nostaa tuo-
tantokustannuksia.
Geopoliittiseen tilanteeseen liittyy edelleen epävarmuutta Venäjän hyökkäys-
sodan seurauksena. Välilliset vaikutukset yleiseen taloudelliseen toimeliaisuu-
teen Suomessa ja Ruotsissa voivat vaikuttaa liikevaihtoa ja tulosta heikentä-
västi.
Lassila & Tikanoja tiedotti joulukuussa 2024, että yhtiön hallitus on päättänyt
käynnistää suunnittelun yhtiön kiertotalousliiketoimintojen, eli ympäristö- ja
teollisuuspalveluiden, ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi
itsenäiseksi pörssiyhtiöksi siten, että kiertotalousliiketoiminnat eriytettäisiin
uudeksi listatuksi yhtiöksi. Osittaisjakautumisen suunnitteluun ja siihen liittyviin
toimenpiteisiin voi sisältyä esimerkiksi osaavan henkilökunnan pysyvyyteen,
asiakassuhteisiin, kustannuksiin ja mahdollisten transaktioiden toimeenpanoon
liittyviä riskejä.
Konserniyhtiö Lassila & Tikanoja FM AB on kantajana ja vastaajana oikeus-
prosessissa Ruotsissa koskien konsernin entiseltä asiakkaalta laskutettuja
maksamattomia saatavia. Lassila & Tikanoja FM AB on kesäkuussa 2022 nos-
tanut kanteen Solnan käräjäoikeudessa L&T:n entistä asiakasyritystä vastaan
vaatien suoritusta maksamattomista saatavista. Tilikauden lopussa saatavien
määrä yhtiön taseessa oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Kyseinen L&T:n entinen
asiakasyritys on kiistänyt Lassila & Tikanoja FM AB:n vaatimukset ja maksuvel-
vollisuutensa sekä samalla nostanut vastakanteen vaatien yhteensä noin 144
Riskit ja riskienhallinta
miljoonaa Ruotsin kruunua Lassila & Tikanoja FM AB:lta. Riita-asian käsittely on
kesken. Lassila & Tikanoja pitää vastakannetta perusteettomana eikä ole kir-
jannut siihen liittyen varauksia.
6
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Strategiset, operatiiviset ja vastuullisuusriskit
Strategiset riskit
Riski Riskin kuvaus Riskin hallinta
Markkinat • L&T:n toimintamaiden yleinen talouskehitys, muutokset kilpailijakentässä ja rahoitusmarkkinoiden toimivuus vaikuttavat
yhtiön liiketoimintaan.
• Markkinoilla ja markkinaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten kierrätysraaka-aineiden markkinamuutokset voivat vai-
kuttaa liiketoimintoihin ja liiketoiminnan kasvuun negatiivisesti.
• Geopoliittiset konfliktit voivat aiheuttaa epävarmuutta, mikä vaikuttaa yleiseen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja teollisuu-
den tuotantokapasiteettiin ja sitä kautta L&T:n palvelujen kysyntään laskevasti.
• Päästöoikeuksien, uusioraaka-aineiden, sähkön tai öljytuotteiden markkinahintojen kehitys voivat nostaa tuotannon kustan-
nuksia.
• Skenaarioiden luominen ja säännöllinen päivittäminen, strategian säännöllinen tarkastelu sekä syventäminen ja päivittämi-
nen, toimialan muutosten huomioiminen ja uudistumisen tarpeen tunnistaminen osana jatkuvaa strategiaprosessia.
• Markkinakehityksen ja toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi.
• L&T on riippumaton yksittäisistä suurista asiakkaista ja palvelutarjooma on monipuolinen.
• Uusien palvelutuotteiden kehittäminen.
Regulaatio • L&T:n toimintamaiden poliittinen ympäristö vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ja muutokset regulaatiossa, kuten jätehuollon
asumisen tiettyjen jakeiden kunnallistaminen, voivat vaikuttaa liiketoimintoihin negatiivisesti.
• Lainsäädännön kehittymisen aktiivinen seuraaminen, oikea-aikainen ennakointi tuleviin muutoksiin ja vuoropuhelu viran-
omaisten ja lainsäätäjien kanssa.
Teknologia • L&T:n tarjooman kilpailukyky vaikuttaa konsernin tulevaan kasvuun. Arviointivirheet palvelutuotannon ja kaluston teknolo-
giavalinnoissa voivat heikentää yhtiön kannattavuutta.
• L&T:n liiketoimintaan ja kalustoon liittyvän toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi.
• Kalustonhankintojen ajallinen hajauttaminen.
Henkilöstö • Työvoiman saatavuus- ja vaihtuvuushaasteet voivat vaikeuttaa palvelutuotantoa.
• Henkilöstötyytyväisyyden heikentyminen voi vaikuttaa L&T:n kilpailuetuun, joka rakentuu pitkälti osaavan ja motivoituneen
henkilöstön työllä.
• Henkilöstön sairastavuuden tason pysyvä kasvu sekä työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten kohoaminen voi-
vat vaikuttaa L&T:n kilpailukykyyn ja kannattavuuteen negatiivisesti.
• Työntekijäkokemuksen parantaminen kehittämällä perehdytystä ja esihenkilötyötä sekä edistämällä henkilöstön urakier-
toja ja etenemismahdollisuuksia.
• Yhteistyö kaupunkien työvoimapalvelujen, valtion toimijoiden sekä eri oppilaitosten kanssa työvoimansaannin varmistami-
seksi.
• Työperäisen maahanmuuton sekä erityisryhmien työllistämisen edistäminen.
• Säännöllisesti tehtävät työtehtävä- ja kohdekohtaiset riskiarvioinnit sekä työpaikkaselvitykset ja henkilöstön työkyvyn ja
jaksamisen tuki työkykyä ylläpitävällä toiminnalla.
• L&T:n oma sairauskassa, joka tukee L&T:n työkyvynhallintaa ja täydentää työterveyshuoltoa.
• Sopiva työ -malli, jossa tavoitteena on kuntouttaa ja työllistää työkyvyttömyyseläkeriskin piirissä olevia henkilöitä.
Strategiset
kehitys-
hankkeet
• L&T:n eri toimialoilla on käynnissä strategisia kehityshankkeita, joilla parannetaan toiminnan tehokkuutta ja toimintamal-
leja sekä osassa hankkeita uusitaan keskeisiä tietoteknisiä järjestelmiä. Hankkeiden suunniteltua hitaampi eteneminen tai
muut haasteet voivat heikentää L&T:n kilpailukykyä.
• Kasvuun tähtäävät strategiset kehityshankkeet voivat viivästyessään vaikuttaa liiketoiminnan uudistumiseen, mikä voi
hidastaa L&T:n tulevaa kasvua.
• Strategisten hankkeiden toteutuksen säännöllinen seuranta on vastuutettu ja korjaavia toimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Vaih-
toehtoisia etenemispolkuja kartoitetaan osana hankkeita.
• L&T arvioi jatkuvasti strategisten kehityshankkeiden toteutukseen vaadittavia kyvykkyyksiä ja kehittää ja hankkii niitä tarvit-
taessa ulkoisilta toimittajilta.
7
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Operatiiviset riskit
Riski Riskin kuvaus Riskin hallinta
ICT-järjestel-
mät,
tietoturva ja
tietosuoja
• Tieto- ja viestintäjärjestelmiin ja niiden käyttöönottoon liittyvät häiriöt, viivästykset ja toiminnalliset haasteet voivat vaikut-
taa L&T:n toimintaan ja asiakaspalveluun.
• Liiketoimintakriittisten järjestelmien uusimiset voivat aiheuttaa häiriöitä palvelutuotannossa.
• Kyberrikollisuus voi aiheuttaa riskejä yhtiön tietoturvallisuudelle ja jatkuvuudelle.
• Järjestelmäympäristön kehittäminen ja ICT-ympäristön käyttövarmuuden turvaaminen mm. kartoittamalla toiminnalle kriit-
tiset järjestelmät ja määrittelemällä ja tarkentamalla vastuita järjestelmätoimittajien ja L&T:n välillä.
• Uusien järjestelmien ja niihin liittyvien toimintamallien käyttöönottojen perusteellinen suunnittelu.
• Tietoturvaohjeet ja henkilöstön kouluttaminen.
Vahinkoriskit • Tulipalon seurauksena kierrätyslaitoksen toiminta voi keskeytyä lyhyeksi tai pitkäksi aikaa. Tulipaloriskin merkittävyyttä
pienentää se, että yksittäisillä laitoksilla tai tuotantolinjoilla ei ole olennaisen suurta merkitystä L&T:n kokonaiskannattavuu-
delle.
• Jatkuvuussuunnittelu, ensisammutusvalmiuden kehittäminen ja henkilökunnan kouluttaminen palo- ja vaaratilanteiden
varalta.
• Jatkuva, kaikki toimintamaat ja tytäryhtiöt kattava vakuutusturva, joka sisältää muun muassa henkilöstö-, omaisuus-, kes-
keytys-, vastuu-, ympäristö- ja kuljetusvahingot.
Hankintariskit • Polttoaine-, sähkö- ja muiden hankintakustannusten nousu voi heikentää L&T:n kannattavuutta. • Hankintaketjun hallinta ja käyttövoimien hajauttaminen sekä hinnoittelun ja tehokkuuden parantaminen.
Yritysostot • Yritysostojen onnistuminen voi vaikuttaa konsernin kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Jos yritysostoissa
epäonnistutaan, konsernin kilpailukyky ja kannattavuus voivat kärsiä ja konsernin riskiprofiili voi muuttua.
• Kauppasopimukset, ostokohteiden liiketoiminnan strateginen ja taloudellinen analyysi, kattavat due diligence -tutkimukset
ostokohteista.
• Tehokkaasti läpiviedyt yhdistymisohjelmat.
Rahoitusriskit • Korkotason mahdollinen nousu voi lisätä yhtiön korkokustannuksia. • Tarkempia tietoja rahoitusriskien hallinnasta on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 4.2.
Vastuullisuusriskit
Riski Riskin kuvaus Riskin hallinta
Ympäristö-
riskit
• Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi huomattavasti kasvanut vuotuinen sade- ja lumimäärä, voivat aiheuttaa kustannusten nousua
palvelutuotannon vaikeutuessa.
• Ympäristövastuullisuutta koskevan säädännön muutokset, kuten muutokset liikenteen hiilineutraalisuustavoitteissa tai
kiertotalouden edistämisessä, tai muutokset säädännön tulkinnassa voivat kasvattaa tuotantokustannuksia tai heikentää
asiakaskysyntää.
• L&T:n liiketoimintaan kuuluu tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden keräystä ja kuljetusta sekä prosessointia konsernin
omissa laitoksissa. Vaarallisten jätteiden virheellisen käsittelyn tai laitevaurioiden seurauksena on mahdollista, että haitalli-
sia aineita pääsee ympäristöön. Tällaisten vahinkojen seurauksena L&T:lle voi syntyä korvausvaateita.
• L&T:n omat ilmastotavoitteet, toimenpiteet niiden edistämiseksi sekä toimitusketjulle osoitetut erilliset ilmastotavoitteet
ovat linjassa skenaariotarkastelun havaintojen kanssa. L&T hallitsee siirtymäriskejä arvioimalla markkinamuutoksia sekä
reagoimalla niihin oikea-aikaisesti. Lisäksi vaikutamme proaktiivisesti lainsäädäntötyöhön niiden valmisteluvaiheessa esi-
merkiksi alan keskeisten edunvalvontajärjestöjen kautta.
• Laitosten järjestelmälliset ympäristökartoitukset, laitteistojen ennakkohuoltosuunnitelmat, auditoinnit ja henkilöstön pitkä-
jänteinen kouluttaminen.
• Vakuuttaminen.
Sosiaaliset
riskit
• Turvallisuus on keskiössä L&T:llä työskentelyssä. Tapaturmat ovat mahdollisia perusteellisista työturvallisuuteen liittyvistä
prosesseista ja koulutuksesta huolimatta.
• Mahdolliset puutteet ihmisoikeuksien kunnioittamisessa omassa toiminnassa, kuten epäasialliset työolosuhteet, häirintä,
rasismi, syrjintä ja muu epäeettinen toiminta voivat johtaa oikeuskäsittelyyn ja korvausvelvollisuuteen sekä synnyttää mai-
neriskin.
• Kattava koulutus, viestintä, turvallisuuden johtamiseen liittyvät ohjeet ja periaatteet sekä säännölliset turvallisuuskartoituk-
set ja ennakoiva turvallisuustyö.
• Esihenkilöiden monimuotoisuus- ja muut koulutukset sekä häirinnän ja syrjinnän estämisen ohjeistus ja prosessi.
• Lakien ja työehtosopimusten huolellinen noudattaminen. Riskien huolellinen arviointi ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden
toteuttaminen riskiperusteisesti.
Eettinen
liiketoiminta
• Mahdolliset puutteet ihmisoikeuksien kunnioittamisessa toimitusketjussa, kuten epäasialliset työolosuhteet, häirintä,
rasismi, syrjintä ja muu epäeettinen toiminta voivat aiheuttaa maineriskin.
• Lakien ja työehtosopimusten huolellinen noudattaminen.
• Ilmoituskanava, joka löytyy intranetista ja verkkosivuilta.
• L&T toimii pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa paikallisten kumppaneiden kanssa ja riski ihmisoikeuksien loukkaamiseen on
näissä maissa matala.
8
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysraportti
ESRS 2 Yleiset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
EU taksonomia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40
E1 Ilmastonmuutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit . . . . . . . . . . . . . . . . . .56
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .59
S1 Oma työvoima . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .63
S2 Arvoketjun työntekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
10
BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Lassila & Tikanoja Oyj (jatkossa L&T) on monipalveluyritys, joka käsittää Ympä-
ristöpalveluiden, Teollisuuspalveluiden ja Kiinteistöpalveluiden liiketoiminnat
Suomessa sekä Teollisuuspalveluiden ja Kiinteistöpalveluiden liiketoiminnat
Ruotsissa. Yhtiön kestävyysraportti on laadittu komission delegoidun asetuksen
(EU) 2023/2772 (jatkossa kestävyysraportointistandardi) ja Euroopan parla-
mentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU täydentämisestä kestävyysrapor-
tointistandardien mukaisesti (CSRD), jonka kestävyysraportointia koskevat
säännökset on implementoitu Suomen kirjanpitolain (1336/1997) 7 lukuun. Tämä
kestävyysraportti kattaa kaikki L&T:n konserniyritykset, jotka on esitetty tili-
kauden 1.1.–31.12.2024 konsernitilinpäätöksessä, s. 119, ellei raportoitavien tie-
tojen yhteydessä ole toisin mainittu.
Kestävyysraportin tiedot raportoidaan konsernitasolla (jatkossa L&T tai yhtiö)
sisältäen emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:n lisäksi kaikki tytäryhtiöt. Omaa työ-
voimaa koskevat tiedot on jaettu myös maakohtaisiin tietoihin. L&T ei raportoi
tietoja yhtiöittäin. Arvoketjua koskevat tiedot L&T raportoi tiettyjä olosuhteita
koskevien tietojen mukaisesti. Liikesalaisuuksiin ja immateriaalioikeuksiin liit-
tyvät tiedot eivät ole vaikuttaneet L&T:n kannalta olennaisten tietojen raportoin-
tiin.
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat L&T:n teke-
mään kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin eli kaksoisolennaisuusanalyy-
siin, joka valmistui vuonna 2024. Kaksoisolennaisuusanalyysissä on sovellettu
ESRS 1:n jaksossa 6.4 esitettyjä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määri-
telmiä. Mittareiden osalta L&T noudattaa tilinpäätöksen raportointikautta. Lisä-
tietoja kaksoisolennaisuusanalyysistä ja sen tuloksista on kerrottu kohdassa
ESRS 2 IRO-1, s. 26-29.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä näihin liittyvät yhtiön
toimintaperiaatteet, toimet, tavoitteet ja mittarit koskevat pääsääntöisesti L&T:n
omaa toimintaa lukuun ottamatta seuraavia kokonaisuuksia, jotka koskevat
arvoketjua:
ESRS E1 Ilmastonmuutos
• L&T raportoi scope 3 -päästöt GHG-protokollan mukaisesti (upstream ja
downstream).
• Hiilikädenjälki kuvaa L&T:n asiakkaille tuottamien palveluiden kautta synty-
neitä vältettyjä päästöjä.
• L&T on asettanut erillisen arvoketjua koskevan ilmastotavoitteen.
Luettelo kestävyysraportin sisältävistä viittauksista
ESRS Tiedonantovelvoite Asiakokonaisuus Kestävyysraportin sivunumero
ESRS 2 Yleiset tiedot GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Ihmisoikeusriskien arviointiprosessi
Hankinnan toimintaperiaatteet ja käytänteet
15
ESRS 2 Yleiset tiedot
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategiaan ja liiketoimintamallien kanssa
Kuvaukset toimintaperiaatteista, toimista, tavoitteista ja mittareista 19
ESRS 2 Yleiset tiedot
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut
ESRS-standardien tiedonantovelvoitteet
Olennaiset tiedonantovelvoitteet sivunumeroineen on listattu
tiedonantoindeksoinnissa
30
ESRS E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2 GOV-3:een liittyvä tiedonantovelvoite – Kestävyyteen liittyvän
suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmään
Ilmastoon liittyvät näkökohdat hallinto-, johto- ja valvontaelinten
jäsenten ansioista
14
ESRS E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2 IRO-1 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallien kanssa
Ilmastonmuutoksen hillintää koskevat olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
26
ESRS S1 Oma työvoima
ESRS 2 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja
liiketoimintamallin kannalta
Vuokratyövoiman käyttö
Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
19
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen G1-2 – Suhteet toimittajiin Kohta raportoitu kokonaisuudessa S2 Arvoketjun työntekijät 79
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut
• Mittarit koskien pilaantuneiden maiden kunnostusta ja niitytyshankkeita
liittyvät asiakkaille tehtyihin palveluihin.
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
• L&T:n kierrätysastetavoite koskee asiakkailta kerättyjä materiaaleja.
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
• Tiedot koskevat L&T:n suoria toimittajia ja näiden työntekijöitä.
Raportoituihin scope 3 -päästötietoihin liittyy epävarmuuksia, sillä niissä käy-
tetty taustatieto perustuu pääosin euromääräisiin ostotietoihin ja päästökate-
gorioiden mukaisiin päästökertoimiin. Kasvihuonekaasujen laskentaperusteissa
on ilmoitettu toimitusketjun päästölaskennassa hyödynnetyt toimittajan tai kol-
mannen osapuolen toimittamat taustatiedot sekä laskennassa tehdyt oletukset.
Kasvihuonekaasujen laskentaperusteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS
E1-6, s. 50.
Kutakin aihetta koskevat laskentaperiaatteet ja niissä käytetyt taustatiedot
esitetään kunkin aiheen yhteydessä. Eurooppalaisiin kestävyysstandardeihin
liittyvä tiedonantoindeksointi (ESRS = European Sustainability Reporting Stan-
ESRS 2 Yleiset tiedot
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
11
dard) raportoidaan kohdassa ESRS 2 IRO-2, s. 30–35. L&T ei ole kestävyysrapor-
toinnin varmennuksen lisäksi muuten sertifioinut tai hankkinut kestävyysrapor-
tissa esitetyille mittareille kolmannen osapuolen varmennusta.
L&T:n kestävyysraportissa on esitetty vertailutiedot ainoastaan kasvihuone-
kaasupäästötietojen osalta. Nämä vertailuvuosien arvot eivät kuitenkaan ole
olleet osana muuta kestävyysraportin tietojen varmennusta. Muiden vertailu-
tietojen osalta L&T hyödyntää ESRS 1 kohdassa 7.1 esitettyä vertailuarvoja kos-
kevaa siirtymäsäännöstä kestävyysraportin ensimmäisenä laatimisvuonna.
Siirtymäsäännöksissä on sovellettu ESRS 1 -standardin lisäyksessä C esi-
tettyä luetteloa ja ne on lueteltu tiedonantoindeksoinnissa ESRS 2 IRO-2, s.
30–35. L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä myös ennakoitujen taloudellisten
vaikutusten laskennassa SBM-3 tiedonantovaatimusten osalta. Lisäksi L&T
hyödyntää ESRS 1 kohdassa 10.2 esitetyä arvoketjua käsittelevää siirtymäsään-
nöstä seuraavissa kokonaisuuksissa:
• E1 Biogeeniset hiilidioksidipäästöt kaikissa scope 3 -luokissa
• E1 Päästötiedot scope 3 -luokassa 2 (tuotantohyödykkeet)
• E4 Arvoketjua koskevan tieto
• S2 Arvoketjun työntekijöiden kuuleminen
Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain. Raportointikausi on sama kuin taloudel-
lisessa raportoinnissa eli 1.1.2024–31.12.2024.
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Hallitus ja hallituksen valiokunnat
L&T:n hallitus on ylin kestävyydestä vastaava elin. Hallituksen tehtävänä on huo-
lehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä
kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus
päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava
merkitys yhtiön toiminnalle. Lisäksi hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa, muualla
säädetyistä ja yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä.
Hallituksen tehtäviin kuuluu yhtiön strategian, suurten liiketoimintapäätösten
ja riskienhallintaprosessin valvonta sekä keskeisten liiketoiminnan harjoitta-
mista koskevien politiikkojen ja periaatteiden hyväksyntä. Hallitus hyväksyy
muun muassa yhtiön strategiset kestävyystavoitteet ja -mittarit, keskeiset
yhtiön toimintaa ohjaavat politiikat sekä yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysin
tulokset. Strategisten tavoitteiden kehittyminen esitellään hallitukselle neljä
kertaa vuodessa osavuosikatsauksen yhteydessä. Lisäksi hallitus käsittelee
vuosittain yhtiön riskienhallinnan tulokset, jotka käsittävät myös yhtiön ilmasto-
riskit.
Vuoden 2024 aikana hallitukselle järjestettiin kolme erillistä CSRD:tä koskevaa
iltakoulua, joiden kautta hallituksen jäsenet saivat tietoa yhtiön kestävyyteen
liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä
yhtiön kehityskohteista ja tavoitteiden edistymisestä. Yhtiöllä ei ole käytössä
erillistä kontrollimenettelyä kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mah-
dollisuuksien hallintaan vaan se arvioi niitä osana strategisten riskien hallinta-
prosessia. Muun muassa yhtiön ilmastoriskit arvioidaan L&T:n riskienhallinta-
prosessin mukaisesti. L&T kehittää kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien kontrollimenettelyä vuoden 2025 aikana.
Yhtiön hallituksella on kaksi valiokuntaa; tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunta. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu neljä ja henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokuntaan kolme hallituksen jäsentä. Valiokuntien jäsenillä on
oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Hallitus
vahvistaa vuosittain valiokunnille työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä
päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun
pohjalta. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee hallituksen puolesta
kaksoisolennaisuusanalyysin, joka käsitellään tämän jälkeen tarkastusvaliokun-
nassa ja hyväksytään hallituksessa. Kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään ja
hyväksytään hallituksessa vuosittain. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi valio-
kunnan työstä valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa.
Valiokuntien pöytäkirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi.
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
Yritysvastuuohjelman uudet painopistealueet sekä tulevat kehityskohteet käsi-
tellään säännöllisesti hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa.
Valiokunnassa valmistellaan L&T:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtajan
esityksestä yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, jotka perustuvat
yhtiön vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin. Henkilöstö- ja vastuul-
lisuusvaliokunta seuraa ja arvioi myös L&T:n toimintaympäristön ja regulaation
sekä sidosryhmätuen kehittymistä. Vuonna 2024 henkilöstö- ja vastuullisuusva-
liokunta kokoontui neljä kertaa.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan työjärjestykseen kuuluu seurata ja arvioida vastuulli-
suuden kehittymistä yhtiössä, yhtiön ESG-arviointien ja -analyysien tuloksia
sekä avustaa hallitusta kestävyysraportoinnin valmistelussa ja valvonnassa.
Valiokunta seuraa ja arvioi vastuullisuuteen liittyvää tavoiteasetantaa lyhyellä
ja pitkällä aikavälillä sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Vuonna 2024
tarkastusvaliokunta on seurannut kestävyysraportointiin valmistautumisen
etenemistä osana hallituksen toimintakertomuksen työstöprosessia. Vuonna
2024 tarkastusvaliokunta on käsitellyt kolme kertaa kestävyysteemoja.
Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen
Molemmat sukupuolet ovat olleet pitkään edustettuina yhtiön hallituksessa
ja sen valiokunnissa. Vuonna 2024 hallitus koostui 7 jäsenestä, joista 71 % oli
miehiä ja 29 % naisia, iältään 49–69-vuotiaita. Hallituksen jäsenistä kukaan
(0 %) ei ole yhtiön palveluksessa. Hallitus on arvioinut, että kaikki (100 %) halli-
tuksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä.
Hallituksen jäsenet ovat perehtyneitä kiertotalousalaan. Heillä on laaja
kokemus eri liiketoiminta-alueista sekä ymmärrys eri markkina-alueista ja
niiden erityispiirteistä aikaisemman kokemuksensa kautta. Hallituksen jäsenten
kokemus ja osaaminen tukevat palveluliiketoiminnan strategista kehittämistä.
Hallitus on arvioinut omaa toimintaansa ja osaamistaan yhtiön kannalta kes-
keisimmillä osa-alueilla. Hallituksen jäsenet ovat arvioineet, miten hyvin heidän
osaamisensa vastaa yrityksen liiketoimintaa, toimialaa, palveluita, maantieteel-
listä laajuutta ja kestävyyden kannalta olennaisia osa-alueita. Kestävyyden kan-
nalta keskeiset hallituksen osaamisalueet ovat
• ympäristövastuu (ESRS E1 Ilmastonmuutos, ESRS E4 Biologinen monimuotoi-
suus ja ekosysteemit, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous),
• henkilöstöjohtaminen (ESRS S1 Oma työvoima),
• hyvä hallintotapa (ESRS 2 Yleiset tiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoitta-
minen),
• toimitusketjun hallinta (ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, ESRS G1 Liiketoi-
minnan harjoittaminen),
• kansainvälinen markkinatuntemus (Suomen ja Ruotsin markkinat) ja
• toimialatuntemus (ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, ESRS S1 Oma
työvoima).
Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä
Toimitusjohtaja vastaa L&T:n toiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja mää-
räysten mukaisesti sekä yhtiön strategiaprosessista. Toimitusjohtaja raportoi
L&T:n hallitukselle. Toimitusjohtajaa avustavat konsernin johtoryhmän jäsenet,
jotka vastaavat kukin oman vastuualueensa osalta vastuullisuuden kehittämi-
sestä ja tunnistettujen kehitysteemojen johtamisesta ja toimeenpanosta. Näitä
ovat muun muassa yhtiön hallitukselle menevät politiikat, vastuullisuusohjelma
ja sen strategiset tavoitteet sekä kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset. L&T:n
toimitusjohtaja valvoo kestävyystavoitteiden toimeenpanoa sekä raportoi halli-
tukselle ja sen valiokunnille niiden vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.
Johtoryhmän jäsenet raportoivat L&T:n toimitusjohtajalle. Vuonna 2024 L&T:n
johtoryhmän jäsenet osallistuivat hallituksen iltakouluihin, joissa käsiteltiin
CSRD-kokonaisuuksia.
L&T:n vastuullisuustyötä ohjataan ja kehitetään yhtiön vastuullisuusohjelman
kautta. Ohjelma on yhtiön hallituksen hyväksymä ja siinä on huomioitu yritysvas-
tuun olennaiset näkökohdat ja asetettu niille mitattavat ja seurattavat tavoit-
teet. Ohjelman painopistealueet on määritelty L&T:n toiminnan vaikutusten, kes-
keisten sidosryhmien odotusten sekä strategisten painotusten pohjalta. Lisäksi
ympäristö- ja palvelualan yritykselle ominaiset liiketoiminnan ja toimintaympä-
ristön erityispiirteet sekä YK:n kestävän kehityksen periaatteet ja Global Com-
pact -aloitteen tavoitteet on huomioitu vastuullisuusohjelmassa.
Konsernin johtoryhmä johtaa ja seuraa vuosineljänneksittäin yritysvastuuoh-
jelman toteutumista. Kehittäminen tapahtuu pääosin liiketoimintalähtöisissä
työryhmissä, mutta vastuullisuustyön käytännön koordinoinnista ja raportoin-
nista vastaa yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja ja hänen alaisuudessaan
toimiva viestintä- ja vastuullisuusorganisaatio. Liiketoiminnat ja muut funktiot
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
12
Nimi
Hallituksen
jäsen
vuodesta
Kestävyysosaaminen Riippumaton yhtiöstä Riippumaton omistajista Tarkastusvaliokunta
Henkilöstö- ja vastuullisuus-
valiokunta
Muut samanaikaiset
pörssiyhtiöjäsenyydet
Jukka
Leinonen
2021
• Ympäristövastuu (E1, E4, E5)
• Henkilöstöjohtaminen (S1)
Puheenjohtaja 1
Sakari
Lassila
2011
• Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1)
• Toimitusketjun hallinta (S2, G1)
Puheenjohtaja
Teemu
Kangas-Kärki
2016 • Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1)
Jäsen 1
Laura
Lares
2014
• Ympäristövastuu (E1, E4, E5)
• Henkilöstöjohtaminen (S1)
• Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1)
• Toimialatuntemus (E5, S1)
Jäsen
Juuso
Maijala
2024
• Henkilöstöjohtaminen (S1)
• Toimitusketjun hallinta (ESRS S2, G1)
Jäsen
Anni
Ronkainen
2023
• Henkilöstöjohtaminen (S1)
• Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1)
Jäsen 4
Pasi
Tolppanen
2020
• Kansainvälinen markkinatuntemus (Suomi ja Ruotsi)
• Toimialatuntemus (E5, S1)
Jäsen
Taulukossa on esitetty keskeisimmät osaamisalueet 31.12.2024 hallituksen jäsenille. Se, että osaamisaluetta ei ole erikseen lueteltu hallituksen jäsenen kohdalla, ei tarkoita sitä, että kyseisellä hallituksen jäsenellä ei olisi tätä osaamista.
Hallituksen monimuotoisuus ja kestävyysosaaminen
Hallitusjäsenyys vuosina
1-2 vuotta, 2
3-5 vuotta, 2
6-9 vuotta, 1
> 10 vuotta, 2
Sukupuolijakauma
Miehiä, 5
Naisia, 2
Ympäristövastuu
Henkilöstöjohtaminen
Hyvä hallintotapa
KV-markkinatuntemus
Toimialatuntemus
Toimitusketjun hallinta
0 1 2 3 4
Pääasiallinen kestävyysosaaminen itsearvioinnin pohjalta (henkilömäärä)
13 %
29 %
29 %
71 %
29 %29 %
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
1313
Kokonaisuus Politiikka Vastuu Ylin hyväksymistaho Henkilöstölle suunnattu koulutus
Hallintotapa Eettiset periaatteet henkilöstölle Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus Verkkokoulutus
Hallintotapa
Politiikka korruption ja lahjonnan
estämiseksi
Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Verkkokoulutus
Hallintotapa Tietoturvapolitiikka Tietohallintojohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Verkkokoulutus
Hallintotapa Tietosuojapolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus
Osa tietoturvapolitiikan
verkkokoulutusta
Hallintotapa Veropolitiikka Talousjohtaja Hallitus
Osa erikseen tunnistettujen
asiantuntijoiden perehdytystä
Hallintotapa
Toimittajan lahjoja ja vieraan-
varaisuutta koskeva ohje
Yhteiskuntasuhde- ja
vastuullisuusjohtaja
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Osa erikseen tunnistettujen
asiantuntijoiden perehdytystä
Yhteiskunta Henkilöstöpolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Osa perehdytystä
Yhteiskunta Työturvallisuuspolitiikka
Työturvallisuudesta vastaava
johtaja
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Verkkokoulutus
Yhteiskunta Ihmisoikeuspolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus
Osa eettisten periaatteiden
verkkokoulutusta
Yhteiskunta Eettiset periaatteet toimittajille Hankintajohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Osa sopimusvaatimuksia
Ympäristö Ympäristöpolitiikka
Yhteiskuntasuhde- ja
vastuullisuusjohtaja
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Ei erityistä koulutusta, jalkautus
tavoitteiden, mittareiden ja
seurannan kautta
vastaavat toimintansa vastuullisuudesta ja määräystenmukaisuudesta yhtiön
johtamisjärjestelmän mukaisesti. L&T:n johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO
9001, ISO 14001 ja ISO 45001 -standardien mukaisesti. L&T:n konsernin johtoryh-
mässä 31.12.2024 oli 8 jäsentä, joista 13 % on naisia ja 87 % miehiä.
Compliance-työryhmä
Politiikat ja periaatteet valmistellaan L&T:n henkilöstö- ja lakiasianjohtajan alai-
suudessa toimivassa compliance-työryhmässä, joka kokoontuu vähintään neljä
kertaa vuodessa. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät kaikki politiikat ja
periaatteet, jonka jälkeen osa niistä hyväksytään vielä hallituksessa.
Compliance-työryhmässä katselmoidaan myös kestävyysraportointiin liit-
tyvää vaatimuksenmukaisuutta, kehitetään yhtiön lainsäädäntöön liittyvää
seurantaa sekä seurataan yhtiön ilmoituskanaviin tulevia poikkeamia. Complian-
ce-työryhmään kuuluivat henkilöstö- ja lakiasianjohtaja sekä Compliance Officer
vakituisina jäseninä sekä työturvallisuus- ja riskienhallintajohtaja, Head of Sus-
tainability ja viestintäjohtaja. Compliance-työryhmä valmistelee johtoryhmään
vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastusvaliokuntaan vähintään kerran
vuodessa erillisen compliance-katsauksen.
L&T:n compliance-työryhmä varmistaa, että yhtiön toimintaperiaatteet ovat
ajan tasalla. Suurin osa yhtiön kestävyyteen liittyvistä politiikoista on julkisia ja
ne löytyvät yhtiön verkkosivuilta. Lisäksi L&T:llä on toimintaa ohjaavia sisäisiä
suunnitelmia, kuten liiketoimintakohtaiset monimuotoisuussuunnitelmat ja poli-
tiikkoja täydentäviä ohjeita, jotka löytyvät yhtiön sisäisistä viestintäkanavista.
Politiikat päivitetään kahden vuoden välein yhdessä asiantuntijoiden kanssa,
ja niille on määritelty vastuutahot ja hyväksyjät. Hallintotapaan liittyvät eettiset
periaatteet henkilöstölle, politiikka korruption ja lahjonnan estämiseksi, tietosuo-
japolitiikka, tietoturvapolitiikka, hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva
ohje sekä niiden tavoitteet ja mittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS G1-1,
s. 77–79. Työturvallisuuspolitiikka, henkilöstöpolitiikka ja ihmisoikeuspolitiikka on
kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S1-1, s. 63–64. Eettiset periaatteet toimitta-
jille on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2-1, s. 74–75. Ympäristöpolitiikka on
kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1-2, s. 47.
L&T edellyttää työtehtäväkohtaisesti henkilöstöltä myös politiikkojen ja peri-
aatteiden verkkokoulutusten suorittamista, ja niiden etenemistä seurataan
compliance-työtyhmässä ja johtoryhmässä. Osaamisen kehittämisestä vastaa
lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja yhdessä HR-organisaation kanssa. HR-organi-
saatio laatii myös yhtiökohtaiset henkilöstön kehittämissuunnitelmat. Kestä-
vyysraportin kannalta keskeiset yhtiön politiikat ja periaatteet on listattu vie-
ressä. Kaikki listatut politiikat ja periaatteet poislukien tietoturvapolitiikka ovat
julkisesti saatavilla L&T:n verkkosivuilla.
Keskeiset politiikat, vastuut ja politiikkoihin liittyvät koulutukset
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
14
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Kestävyysseikat huomioidaan yrityksen strategiassa, suurten liiketoiminta-
päätösten yhteydessä ja riskienhallintaprosesseissa siltä osin, kun ne ovat
kokonaisuuden osalta olennaisia. Tämä sisältää myös olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin. Lisäksi hallitus seuraa osana riskienhal-
lintaprosessia, että L&T:llä on riittävät valmiudet tunnistaa, arvioida ja hallita
riskejä tehokkaasti. Hallitus hyväksyy vuosittain L&T:n kaksoisolennaisuusana-
lyysin tulokset, joissa käsitellään L&T:n olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mah-
dollisuuksia. L&T:llä keskeisimmät vastuullisuustavoitteet raportoidaan halli-
tukselle neljä kertaa vuodessa osavuosikatsausten yhteydessä ja ne ovat osa
strategisia tavoitteita. Hallitus arvioi osavuosikatsausten yhteydessä tarvittavia
toimenpiteitä tavoitteiden ja mittareiden saavuttamiseksi. Kestävyysriskien
hallintaprosessi on osa yhtiön yleistä riskienhallintaprosessia. Yrityskauppoihin
liittyvä due diligence -prosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4,
s. 15.
L&T:n strategia perustuu ajatukseen kiertotalouden toiminnanjohtajuudesta.
Yhtiön tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä edistää raa-
ka-aineiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Raportointikauden aikana hallituksen ja sen valiokuntien kokouksissa ja ilta-
kouluissa käsiteltiin muun muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonai-
suudet:
• Kestävyysraportin sisältö ja vastuut sekä kestävyysraportointiin valmistau-
tuminen kolmessa iltakoulussa
• Politiikkojen päivityksien katselmointi ja uusien politiikkojen hyväksyntä
(ihmisoikeuspolitiikka ja veropolitiikka)
• Ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelman hyväksyntä
• Kaksoisolennaisuusanalyysiarvion tulosten hyväksyntä
• Kestävyysraportointivalmiuden kehittymisen seuranta kolmessa tarkastus-
valiokunnan kokouksessa
• Kestävyyttä koskevan regulaation seuranta
• Vastuullisuusohjelman keskeisten tavoitteiden kehittyminen.
Raportointikauden aikana konsernin johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin
muun muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonaisuudet:
• Ympäristö-, laatu-, henkilöstö- ja työturvallisuuspolitiikat
• Politiikka korruption ja lahjonnan ehkäisystä
• Hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje
• Konsernin ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma
• Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset
• Ihmisoikeusriskien tunnistaminen ja arviointi
• Vastuullisuusohjelman edistyminen
• Kestävyyttä koskeva regulaatio.
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmään
L&T:n henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta on laatinut ja hallitus on hyväksynyt
palkitsemispolitiikan, joka esiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle 21.3.2024.
Palkitsemispolitiikassa on kuvattu yhtiön toimielinten eli hallituksen ja toimitus-
johtajan palkitsemisperiaatteet. L&T on tilikaudella 2024 noudattanut yhtiöko-
koukselle esiteltyä palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu
eikä palkkioita ole peritty takaisin. Palkitsemispolitiikan mukaisesti hallituksen ja
toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on myötävaikuttaa omis-
taja-arvon suotuisaan kehitykseen, edistää yhtiön kilpailukykyä, pitkän aikavälin
taloudellista menestystä sekä yhtiön asettamien tavoitteiden ja yhtiön stra-
tegian toteutumista. Ulkopuolinen, riippumaton konsultti tekee vuosittain halli-
tuksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän kokonaiskompensaatioanalyysin, joka
käydään läpi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa.
Varsinainen yhtiökokous päätti 21.3.2024 osakkeenomistajien nimitystoi-
mikunnan ehdotuksen mukaisesti L&T:n hallituksen jäsenten palkkiot ja niiden
perusteet vuodelle 2024. Hallituksen jäsenten palkitseminen ei sisältänyt kestä-
vyysseikkoihin liittyviä palkkion osuuksia.
Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta
luontoisetuineen sekä vuosittain erikseen päätettävästä lyhyen aikavälin
kannustinpalkkiosta. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkion tavoitteet asetetaan ja
niiden toteutuminen arvioidaan vuosittain. Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmänä toimivan osakepalkkiojärjestelmän piiriin.
Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja taloudellisista etuuksista.
Ennen hallituksen päätöksentekoa asiakokonaisuus valmistellaan hallituksen
henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa.
Toimitusjohtajan tilikauden 2024 ansaintajakson kannustinpalkkio perustui
konsernin tulokseen ja hallituksen määrittelemiin strategisiin tavoitteisiin seu-
raavasti: konsernin liikevoitto 70 prosentin painotuksella, käyttöpääoman paran-
taminen 20 prosentin painotuksella ja henkilöstön suositteluindeksi (eNPS)
10 prosentin painotuksella. Tilikauden 2024 ansaintajaksolla ansaintakriteerit
toteutuivat siten, että kannustinpalkkio toteutui 35,1 prosenttisesti enimmäis-
määrästä. Tilikauden 2024 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle maksetaan 2025
tilikaudella 92 565 euroa. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkio ja pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmänä toimiva osakepalkkiojärjestelmä muodostavat toimitus-
johtajan palkitsemisen muuttuvan osan.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään kuuluu osakepohjainen kannustinoh-
jelma, joka kattaa tilikaudet 2023–2027. L&T:n päästövähennystavoitteet (scope
1 ja 2) ovat osa yhtiön strategisia tavoitteita, ja ne on huomioitu johdon pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmässä. Ohjelman ansaintajakso on pääsääntöisesti
kolme kalenterivuotta. L&T:n hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit
henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan esityksestä. Hallitus seuraa ja arvioi
suoriutumista vuosittain.
Alla on kuvattu osakepalkkiojärjestelmät, joiden ansaintajaksot ovat tilikaudet
2023 ja 2024 sekä kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa tilikaudet 2023–2025,
2024–2026 ja 2025–2027:
• Osakepohjainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso oli tilikausi 2023.
Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 80 pro-
sentin painoarvolla ja hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoar-
volla. Tilikauden 2023 ansaintajakson ansaintakriteerit täyttyivät siten, että
palkitseminen toteutui 51,3 prosenttisesti enimmäismäärästä. Tilikauden
2023 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle maksettiin 2024 tilikaudella 145 727
euroa pitkän aikavälin kannustinpalkkiota (vastaten 16 108 kpl L&T:n luovu-
tettavaa osaketta ja sisältäen rahaosuuden) laskettuna 23.2.2024 keski-
kurssiin.
• Osakepohjainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso oli tilikausi 2024.
Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 80 pro-
sentin painoarvolla ja hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoar-
volla. Tilikauden 2024 ansaintajakson ansaintakriteerit täyttyivät siten, että
palkitseminen toteutui 23,51 prosenttisesti enimmäismäärästä. Tilikauden
2024 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle maksettiin 2025 tilikaudella 60
827,68 euroa pitkän aikavälin kannustinpalkkiota (vastaten 7 382 kpl L&T:n
luovutettavaa osaketta ja sisältäen rahaosuuden) laskettuna 25.2.2025 kes-
kikurssiin.
• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2023–
2025. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
keskiarvo vuosina 2023–2025 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tika-
noja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin
pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pie-
nentäminen 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman
maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2026.
• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet
2024–2026. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto
(ROCE) keskiarvo vuosina 2024–2026 50 prosentin painoarvolla, Lassila &
Tikanoja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Hel-
singin pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen
pienentäminen 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman
maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2027.
• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2025–
2027. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
keskiarvo vuosina 2025–2027 30 prosentin painoarvolla, Lassila & Tika-
noja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin
pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla, hiilijalanjäljen pienentä
minen 20 prosentin painoarvolla sekä liikevaihdon kasvu vuosina 2025–
2027 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu
tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2028.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
15
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista
L&T noudattaa asianmukaista huolellisuutta toiminnassaan. Kestävyysteemoihin
liittyvät tiedot on huomioitu osana yhtiön yrityskauppoja, hankintoja ja ihmisoi-
keusriskiarviota koskevissa prosesseissa.
Due diligence -prosessi yrityskauppojen yhteydessä
Yrityskauppojen yhteydessä tunnistetaan ja arvioidaan muun muassa ostet-
tavan yrityksen henkilöstöön liittyvät käytänteet, kuten työsopimukset, työ-
turvallisuusjohtaminen sekä työterveyteen liittyvät kokonaisuudet. Riippuen
toiminnan laadusta prosessin aikana selvitetään myös ympäristölupiin liittyvät
vaatimuksenmukaisuus sekä tuotannon nykytila, jolla voisi olla vaikutuksia
esimerkiksi L&T:n ilmastotavoitteiden kanssa. Selvitykseen kuuluu aina talou-
dellinen ja oikeudellinen läpikäynti. L&T:n yrityskauppoja koskeva huolellisuus-
velvoite tehdään liiketoimintajohdossa yhteistyössä yhtiön lakiosaston kanssa.
Tarvittaessa hyödynnetään ulkopuolisia yritysjärjestelyjen ammattilaisia avus-
tamaan kohteen läpikäynnissä. Tehdyt selvitykset ovat toimitusjohtajan, johto-
ryhmän ja hallituksen käytettävissä investointipäätöstä tehtäessä.
Due diligence -prosessi hankinnoissa
Toimittajien due diligence otetaan huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa.
L&T:n vaatimustenmukaisuutta koskevat odotukset määritellään toimittajien
eettisissä periaatteissa, jotka ovat osa L&T:n hankintasopimuksen liitteitä. Vaa-
timustenmukaisuus todennetaan yhteistyön aikana itsearviointikyselyillä, audi-
toinneilla ja tilaajavastuulain mukaisella seurannalla. Lisäksi sopimusneuvotte-
luiden yhteydessä tarkistetaan toimittajan taloudelliset ja oikeudelliset tiedot.
L&T käyttää monia pitkäaikaisia toimittajia, mikä edistää ketjun läpinäkyvyyttä ja
mahdollistaa erilaisten toimintamallien pitkäjänteisen kehittämisen. Toimittaja-
yhteistyöstä ja sen kehittämisestä vastaa konsernin hankintajohtaja. Toiminta-
periaatteet, toimet ja tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2,
s. 74–76.
Due diligence -prosessi ihmisoikeusriskiarviossa
L&T kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia
sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia,
kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaat-
teita. Yhtiö on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis-
ja työoikeusperiaatteita. Ihmisoikeudet on huomioitu myös L&T:n julkisissa poli-
tiikoissa ja suunnitelmissa, kuten henkilöstöä ja toimittajia koskevissa eettisissä
periaatteissa, ihmisoikeuspolitiikassa, työturvallisuuspolitiikassa ja sisäisessä
monimuotoisuussuunnitelmassa. L&T:n ihmisoikeusperiaatteet on hyväksynyt
toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
L&T toteutti vuonna 2024 koko yhtiötä koskevan ihmisoikeusriskiarvion, joka
käsittää oman toiminnan lisäksi L&T:n toimitusketjun vaikutukset. Arvio perustuu
YK:n ohjaaviin periaatteisiin ja OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityk-
sille. Ihmisoikeusriskien arvioprosessi vastaa OECD:n toimintaohjeissa kuvattua
due diligence -prosessin keskeisiä osatekijöitä.
Ihmisoikeusriskiarviossa L&T tunnisti ja arvioi sen todelliset ja mahdolliset
ihmisoikeusvaikutukset sekä erityisen haavoittuvat ryhmät, joihin sen toimin-
nalla on suora tai epäsuora vaikutus. Arviossa huomioitiin tunnistettujen mah-
dollisten ihmisoikeusriskien vakavuus ja todennäköisyys ja tarkasteltiin mahdol-
listen vaikutusten laajuutta, vakavuutta ja korjattavuutta.
Lisäksi arviossa on huomioitu yhtiön olemassa olevat toimenpiteet haitallisten
vaikutusten torjumiseksi. Myös toimialakohtaiset erityispiirteet ja niiden tun-
nistetut riskit on huomioitu lopullisessa arviossa. Tällaisia ovat esimerkiksi Suo-
messa julkisesti raportoidut väärinkäytökset koskien siivousalan ulkomaalaisen
työvoiman käyttöä. L&T:n keskeisten ihmisoikeusvaikutusten tunnistaminen
perustuu muun muassa erilaisten organisaatioiden ja viranomaisten raportteihin
ja tutkimuksiin, maakohtaisiin riskiarvioihin sekä toimittaja-auditoinneista ja
itsearviointikyselyistä saatuihin tietoihin. Arvioinnin tuloksista on käyty vuoropu-
helua myös henkilöstön edustajien kanssa.
L&T:n suorat ihmisoikeusvaikutukset liittyvät muun muassa työntekijöiden ja
urakoitsijoiden työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Muita mahdollisia suoria
vaikutuksia voivat olla muun muassa henkilöstön syrjimättömyys erityisesti
toimialoilla, joissa työskentelee työntekijöitä useista maista ja erilaisista kulttuu-
reista. Työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja syrjinnän ehkäisemiseksi L&T:llä on
näihin liittyvät kattavat politiikat ja toimet, jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa
ESRS S1, s. 63–73.
L&T:n toiminnalla voi olla myös epäsuoria vaikutuksia toimitusketjussa työs-
kenteleviin henkilöihin. Mahdolliset epäsuorat ihmisoikeusvaikutukset liittyvät
työkäytänteisiin ja työturvallisuuteen. Lapsi- ja pakkotyön kaikki muodot ovat
ehdottomasti kiellettyjä ja toimittajien eettisten periaatteiden vastaisia. Tar-
kempi kuvaus L&T:n käytänteistä on esitetty kohdassa ESRS S2, s. 74–76. L&T ei
ole tunnistanut riskejä lapsi- tai pakkotyön käytöstä omassa toiminnassaan.
L&T:n toimitusjohtaja ja johtoryhmä päättävät kestävyystyön painopisteistä
ja lähestymistavasta, mukaan lukien ihmisoikeudet, sekä näitä koskevat tavoit-
teet osana yhtiön vastuullisuusohjelmaa. Lisäksi toimitusjohtaja ja johtoryhmä
hyväksyvät yhdessä hallituksen kanssa L&T:n politiikat. Politiikkojen resurssointi
ja jalkautus on jokaisen toimialan vastuulla. L&T:n vastuullisuusorganisaatio
vastaa ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista tiiviissä yhteistyössä yhtiön henki-
löstöhallinnon ja hankinnan kanssa. Ihmisoikeuskysymykset on huomioitu myös
henkilöstön koulutuksissa, kuten eettisiä periaatteita koskevassa verkkokoulu-
tuksessa ja työturvallisuuskoulutuksissa.
L&T:llä on käytössä anonyymi ilmoituskanava, johon kaikki arvoketjun työnte-
kijät ja toimijat voivat jättää ilmoituksia epäillyistä työolosuhteisiin tai ihmisoi-
keusloukkauksiin liittyvistä väärinkäytöksistä. Ilmoituskanava on kuvattu L&T:n
julkisilla verkkosivuilla, intranetissä ja henkilöstön ja toimittajien eettisisissä
periaatteissa. Tarkempi kuvaus ilmoituskanavakäytänteistä ja ilmoituksista on
esitetty kohdassa G1-1 s. 77–79.
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportin osalta
Kestävyysraportointia koskevassa riskienhallinnassa huomioidaan kestävyysra-
portointiin liittyvät prosessit, käytetty data ja sen laatu sekä tarvittavat sisäiset
ja ulkoiset järjestelmät ja resurssit. Riskienhallintamallin tavoitteena on var-
mistaa keskeisten kestävyysraporttiin liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi
ja hallinta. Riskejä seurataan kestävyysraportointiprosessin kaikissa vaiheissa,
jotta niiden tunnistaminen ja arviointi tapahtuvat ennakoivasti ja mahdollisiin
puutteisiin pystytään reagoimaan ajoissa.
Riskienarvioinnista vastaa L&T:n compliance-ryhmä yhdessä L&T:n talousjoh-
tajan kanssa. Sen keskeiset tulokset raportoidaan vuosittain toimitusjohtajalle ja
johtoryhmälle sekä tarkastusvaliokunnalle. Tällä varmistetaan, että riskienhallin-
taan liittyvät toimenpiteet ovat johdonmukaisesti toteutettuja ja, että ne tukevat
yrityksen kestävyyteen liittyviä tavoitteita.
Käytössä oleva riskienarviointimalli sisältää riskien priorisointimenetelmät,
joissa riskejä arvioidaan vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella. Lopulli-
sissa tuloksissa huomioidaan myös yhtiön olemassa olevat toimintaperiaatteet
ja käytänteet. Merkittävimmät riskit liittyvät kokonaisuuksiin, jotka ovat joko vai-
kutusten tai todennäköisyyden kannalta huomattavia.
L&T:n riskienarvioinnin perusteella merkittävin kestävyysraportointiin liittyvä
riski koskee CSRD-raportoinnin muutoksia ja niiden ennustettavuutta, esimer-
kiksi tietojen koneluettavuuden tai sektorikohtaisten vaatimusten osalta. Nämä
tekijät voivat vaikuttaa raportoitavan tiedon sisältöön ja vaatia järjestelmämuu-
toksia, jotka yhtiön on huomioitava oikea-aikaisesti. L&T seuraa lainsäädännön
kehitystä tarkasti ja käy aktiivista vuoropuhelua tilintarkastajien ja muiden kes-
keisten sidosryhmien kanssa.
Tietojen täydellisyyteen ja eheyteen voi liittyä riskejä, sillä osa ympäristöindi-
kaattoreista kootaan manuaalisesti useista yrityksen tietojärjestelmistä. L&T on
tarkentanut ohjeistusta, selkeyttänyt prosessikuvauksia ja kehittänyt sisäistä
kontrollia varmistaakseen, että mahdolliset tietovirheet havaitaan riittävän aikai-
sessa vaiheessa.
L&T toteuttaa sisäisiä tarkastuksia varmistaakseen, että riskienhallinta- ja
valvontajärjestelmät toimivat odotetusti ja että niitä noudatetaan. Sisäisten tar-
kastusten yhteydessä voidaan huomioida myös kestävyysraportointiin liittyvää
riskienhallintaprosessia. Sisäisen tarkastuksen tulokset raportoidaan sekä toi-
mitusjohtajalle ja johtoryhmälle että tarkastusvaliokunnalle.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
16
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Liiketoimintamalli ja arvoketju
L&T:n liiketoiminta rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua kiertotalouteen ja
sen tuomiin mahdollisuuksiin pohjaten luoden lisäarvoa asiakkaille, sijoittajille ja
muille sidosryhmille. Yhtiöllä oli vuonna 2024 neljä toimialaa:
• Ympäristöpalveluiden tehtävänä on pitää asiakkaiden materiaalit tehok-
kaasti kierrossa mahdollisimman korkealla jalostusasteella kierrätys- tai
uusioraaka-aineina. L&T auttaa palveluillaan asiakkaitaan minimoimaan jät-
teen syntyä sekä tukee asiakkaita materiaalien lajittelussa ja valmistelussa
kierrätykseen.
• Teollisuuspalvelut kehittää keinoja teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirtojen
tehokkaaseen hyödyntämiseen kiertotalouden mukaisesti sekä ennallistaa
maa-alueita. Teollisuuspalveluihin kuuluu myös prosessipuhdistus ja viemäri-
huolto. Toimialalla on liiketoimintaa Suomessa ja Ruotsissa.
• Kiinteistöpalvelut Suomessa ja Ruotsissa parantavat asiakkaiden kiinteis-
töjen arvoa ja tavoittelevat energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista kier-
totalouden tavoitteen mukaisesti.
Vuoden 2025 alusta L&T:llä on kolme toimialaa: Kiertotalousliiketoiminta, joka
muodostuu Ympäristöpalvelut ja Teollisuuspalvelut toimialoista, sekä Kiinteistö-
palvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi.
Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä henkilöstön työhyvinvointi
ja työkyky ovat keskeisiä menestystekijöitä liiketoiminnalle. L&T:llä työskentelee
7 441 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa.
L&T toimii kiertotalousliiketoiminnoissa jäte- ja sivuvirta-arvoketjussa. Toiminta
kattaa jätteiden synnyn, asiakkaan tukemisen lajittelussa ja keräysastioiden
valinnassa, kuljetuksen, kierrätyksen sekä uusio- ja hyötykäytön. L&T varmistaa
yhdessä asiakkaidensa ja kumppaniensa kanssa tehokkaan jätelogistiikan ja
raaka-aineiden kierrätyksen.
Kiinteistöliiketoiminnoissa yhtiö pidentää kiinteistöjen elinikää tehokkaalla ja
oikea-aikaisella siivouksella ja huollolla sekä tehostaa ja pienentää kiinteistöjen
energiankulutusta. L&T:n keskeisiä asiakkaita ovat teollisuuden, rakentamisen,
kaupan, julkisen sektorin ja kiinteistöalan toimijat.
Kiertotalousliiketoimintojen arvoketjun alkupäässä ovat jätteiden ja sivuvir-
tojen synty eri asiakastoimialoilla, kuten raskaassa tuotantoteollisuudessa,
rakentamisessa, kaupan alalla, julkisella sektorilla ja muissa kiinteistöissä. L&T
vastaa kymmenien tuhansien yritysten ja kotitalouksien jätehuollosta Suo-
messa. L&T hallinnoi jätelogistiikkaa ja raaka-aineiden kierrätystä tehokkaasti
tehden tiivistä yhteistyötä kumppanien kanssa, jotka tukevat L&T:n toimintaa
materiaalien keräyksessä, käsittelyssä ja prosessoinnissa sekä tarjoavat eri-
laisia tukipalveluita.
L&T tukee myös asiakkaiden syntypaikkalajittelua ja jäteraportointia sekä kiin-
teistöjen jatkuvaa ylläpitoa ja energiatehokuutta. Keskeisiä kumppaneita ovat
jätteenkäsittely- ja logistiikkayhtiöt sekä palveluita tuottavat alihankkijat. L&T:n
käsittelemät kierrätetyt materiaalit myydään teollisille asiakkaille, jotka käyt-
tävät niitä raaka-aineena omassa tuotantotoiminnassaan.
L&T huolehtii jätteen keräilystä asiakaskohteista ja ohjaa keräämänsä mate-
riaalivirrat jätehuollon etusijajärjestyksen mukaiseen käsittelyyn. L&T tarjoaa
palveluna asiakkailtaan saamien materiaalien esikäsittelyä ja yhtiöllä on useita,
omia kierrätyslaitoksia, joissa asiakkailta kerätystä materiaalista valmistetaan
kierrätysraaka-aineita teollisuuden käyttöön. Sellaiset jakeet, joille L&T:llä ei ole
omaa käsittelyä, ohjataan kumppaneille, joilla on ympäristölupa ja osaaminen
kyseisen jakeen käsittelyyn.
Ympäristörakentamisen liiketoiminnassa puhdistetaan asiakaskohteiden
pilaantuneita maamassoja. Maamassat käsitellään asiakaskohteessa tai toi-
mitetaan L&T:n käsittelykeskuksiin käsiteltäväksi. Puhdistamisen jälkeen maa-
massat palautetaan kohteeseen, hyödynnetään maanrakentamisessa toisessa
kohteessa tai loppusijoitetaan.
Strategia
L&T:n missiona on tehdä kiertotaloudesta totta, ja yhtiö auttaa asiakkaitaan
heidän kestävyystavoitteidensa saavuttamisessa.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat megatrendejä, joiden hillintä luo L&T:n liike-
toiminnalle mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastaminen
edellyttävät kiertotaloustekoja yhteiskunnalta, yrityksiltä ja yksilöiltä. Yritykset
tarvitsevat vastuullisia kumppaneita kiertotalouteen siirtymisessä sekä raken-
nusten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa.
Kaupunkien kasvu jatkuu, ja odotukset rakennetulle ympäristölle lisääntyvät
ja luovat kysyntää L&T:n palveluille. Kiinteistöille halutaan pitkä elinikä, ja vuo-
sien varrella muuttuvat tarpeet ja käyttö on huomioitava ylläpidossa sekä uuden
rakentamisessa.
Kiertotalouden toiminnanjohtaja -strategia ohjaa L&T:n toimintaa strategia-
kaudella 2022–2026. Lokakuussa 2023 L&T:n hallitus hyväksyi päivitetyn stra-
tegian, jonka mukaan yhtiön Ympäristöpalvelut- ja Teollisuuspalvelut-toimialat
hakevat uutta kasvua panostamalla erityisesti materiaalien kiertotalouteen liit-
tyviin liiketoimintaratkaisuihin. Kasvua haetaan liiketoimintoja kehittämällä sekä
mahdollisesti täydentävillä yritysostoilla Suomessa ja Ruotsissa.
Kiertotalousliiketoiminnan vahva markkina-asema, laaja asiakaskunta ja mer-
kittävät materiaalivolyymit tarjoavat hyvän perustan materiaaliliiketoiminnan
kasvattamiseen. Materiaalivirroista erityisesti muovit, puujäte ja metallit ovat
toimialan jatkotarkastelun keskiössä, mutta myös muihin virtoihin liittyviä mah-
dollisuuksia tutkitaan.
Teollisuudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy teollisten virtojen
käsittelyn ja arvonkasvattamisen ympärille, teollisuuden tukipalveluihin sekä
rakennetun ympäristön ennallistamiseen. Kasvua haetaan myös Ruotsin markki-
nassa teollisuuden palveluissa ja materiaaliarvoketjuissa.
Strategiset vastuullisuustavoitteet
Mittari Tavoite 2024
Henkilöstön suosittelu,
eNPS
> 50 vuoteen
2026 mennessä
21
Hiilijalanjälki (scope 1 ja 2
suhteutettuna ajokilometriä kohden)
-50 % vuoteen
2030 mennessä
suhteessa
vuoteen 2018
-42 %
Kiinteistöpalvelut Suomi- ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimialoilla keskitytään
kannattavuuden parantamisen rinnalla kehittämään kannattavan kasvun
polkuja.
L&T:n hallitus päätti joulukuussa 2024 käynnistää suunnittelun yhtiön kier-
totalousliiketoimintojen, eli Ympäristö- ja Teollisuuspalveluiden, ja kiinteistö-
palveluliiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi.
Tarkoituksena on eriyttää kiertotalousliiketoiminnat uudeksi listatuksi yhtiöksi
Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella.
Hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen
eriyttäminen voisi kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla molemmille
liiketoiminnoille omien strategioidensa ja kasvumahdollisuuksiensa tehok-
kaamman toteuttamisen.
Vahva tase ja hyvin kehittynyt sopimuskanta luovat erinomaiset edelly-
tykset orgaaniselle ja epäorgaaniselle kasvulle strategiakaudella. L&T haluaa
olla asiakkaidensa paras vastuullisuuskumppani ja erinomainen työpaikka
alan parhaille osaajille. L&T investoi strategiakaudella toimintamalliensa uudis-
tamiseen, mikä mahdollistaa entistäkin kustannustehokkaamman palvelutuo-
tannon. Yhtiö kehittää jatkuvasti kyvykkyyksiä materiaalien käsittelyyn kierto-
talouden periaatteiden mukaisesti sekä henkilöstön osaamista.
L&T mittaa strategiansa onnistumista taloudellisilla tavoitteilla sekä vas-
tuullisuus- ja sidosryhmätavoitteilla.
Toimintaympäristö
Liiketoimintaympäristö oli haastava koko vuoden 2024. Yleinen taloudellinen
epävarmuus heijasteli palveluiden kysyntään, materiaalien volyymeihin ja hin-
toihin.
Kiertotaloudella on tunnistettu olevan kriittinen rooli ilmastonmuutoksen ja
luontokadon torjunnassa. Samalla se tarjoaa merkittävän liiketoimintamah-
dollisuuden puhtaille teknologioille ja ratkaisuille.
Suomessa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kiertotalouden kehitty-
mistä hidasti se, että kierrätysraaka-aineet eivät ole kilpailukykyisiä neitseelli-
sille ja fossiilisille raaka-aineille.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
17
Suomi ajautui EU:n sanktio- ja varhaisvaroitusmenettelyyn vuonna 2024 jätepo-
litiikan osalta. Suomessa on kierrätystavoitteisiin nähden yli 1 miljoona tonnin yli-
kapasiteetti jätteenpoltossa, mikä jarruttaa kierrätystä. Suomen kokonaismate-
riaalien kierrätysaste (CMUR) oli vuonna 2023 0,6 %, kun EU:n keskiarvo 11,5%.
Suomen hallitusohjelman mukaisesti jätesääntelyä uudistetaan kolmessa eri
aallossa, joiden kaikkien valmistelu käynnistyi vuoden 2024 aikana.
Eduskunta hyväksyi jätelain ensimmäisen vaiheen uudistuksen joulukuussa.
Siinä laitosmaisen asumisen, vankiloiden ja varuskuntien jätehuolto avattiin
markkinoille. Muutos tulee voimaan 1.1.2026, jolloin vapautuu myös laajemmin
sosiaali- ja terveyssektorin jätehuoltomarkkinat.
Jätelain toisessa osassa parannetaan jätealan kilpailuolosuhteita. Uudistuk-
sella on tarkoitus korjata toissijaisen jätehuoltovastuun ilmenneitä epäkohtia ja
kiristää sidosyksikkösääntelyä. Tämänhetkisen arvion mukaan hallituksen esi-
tykset tulevat eduskunnan käsittelyyn vuonna 2025 ja voimaantulo on vuoden
2026 jälkeen.
Jätelain kolmannessa osassa on tarkoitus toteuttaa jätelain kokonaisuudistus
säätämällä uusi kiertotalouslaki. Tällä uudistuksella pyritään laajemmin paranta-
maan kiertotalouden toimintaedellytyksiä vahvistamalla kierrätyksen ja uudel-
leenkäytön ensisijaisuutta sekä rajoittamalla jätteen polttoa. Lain suunnittelutyö
käynnistyi heinäkuussa 2024 ja suunnitteluvaihe on määrä saada päätökseen
vuoden 2025 aikana.
Suomen hallitus on toteuttamassa koko palvelusektorille tärkeää hankintalain
uudistusta, jossa tiukennetaan in-house -sääntelyä. Hankintalain uudistuksen
on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027 lukien.
Jätelain ja hankintalain uudistukset toteutuessaan parantavat L&T:n liiketoi-
mintaedellytyksiä ja laajemmin edistävät yksityisten palvelumarkkinoiden kehit-
tymistä Suomessa.
EU:n osalta vuotta 2024 leimasivat vaalit ja uuden komission organisoitu-
minen. Toimintansa päättänyt parlamentti toteutti haastavissa olosuhteissa
määrätietoisesti vihreän siirtymän kehitysohjelmansa laajamittaisilla uudistuk-
silla, jotka edistävät L&T:n liiketoimintatavoitteita keskipitkällä ja pitkällä aikajän-
teellä.
Uuden komission tavoitteissa ja työohjelmassa painottuu muuttunut geopoliit-
tinen tilanne ja huoli eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä.
EU:n kiertotalouspolitiikassa sääntely on siirtymässä arvoketjun alkupäähän.
Tuotteiden ympäristövaikutuksista 80 % päätetään suunnittelupöydällä.
Ekosuunnittelusääntely on tulevina vuosina tarkoitus laajentaa koskemaan
miltei kaikkia tuoteryhmiä. Tuotekohtaisilla asetuksilla tullaan asettamaan vaati-
muksia tuotteiden kestävyydelle ja luotettavuudelle, uudelleenkäytettävyydelle,
päivitettävyydelle, korjattavuudelle, huolta aiheuttavien aineiden esiintymiselle
sekä kierrätysmateriaalisisällöille.
Ekosuunnittelusääntelyn ja siihen liittyvien kierrätysraaka-aineiden käyttövel-
voitteiden kautta luodaan kierrätysraaka-aineille eurooppalaiset sisämarkkinat,
mikä mahdollistaa teollisen mittavaan investoinnit uusiin teknologioihin.
Nykytilanteessa kiertotalouden kehitystä on pitkälti jarruttanut se, että kierrä-
tysraaka-aineiden käyttö on perustunut pääasiassa vapaaehtoisuuteen. Kier-
rätysraaka-aineet joutuvat kilpailemaan neitseellisten raaka-aineiden kanssa
hyvin erilaisella kustannusrakenteella. Materiaalitalouden systeemimuutokseen
tarvitaan kiertotalouden kannustavia ohjauskeinoja, jotka kannustavat kierrä-
tysraaka-aineiden käyttöön neitseellisten sijaan.
EU:n vihreän siirtymän aloitteet sekä kiristyvä kestävyyssääntely asettavat
entistä kunnianhimoisempia tavoitteita yritystoiminnan vastuullisuudelle.
Eurooppalainen yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) vie raportoin-
titarkkuuden ja läpinäkyvyyden uudelle tasolle. Yhtiön kestävyysraportoinnista
tulee vakioidumpaa ja läpinäkyvyys lisääntyy. L&T pitää kehitystä hyvänä. Se
parantaa kestävyystyön laatua ja tekee eri yritysten kestävyystyöstä hel-
pommin vertailtavaa.
Vastuullisuusohjelma tukee L&T:n strategiaa
L&T:n vastuullisuusohjelman pitkän aikavälin tavoitteissa on huomioitu toimin-
taympäristön mahdolliset vaikutukset. Nykyisen vastuullisuusohjelman tavoit-
teet edistävät L&T:n missiota tehdä kiertotaloudesta totta koko arvoketjussa.
• L&T etenee yhdessä asiakkaiden kanssa kohti täyttä kiertotaloutta. Palve-
luiden kautta L&T luo ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitse-
miseksi ja edistää materiaalien kiertoa sekä luo ratkaisuja rakennetun ympä-
ristön kestävään käyttöön.
• L&T arvostaa työpaikan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä
panostaa työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.
• L&T toimii oikein ja läpinäkyvästi koko arvoketjussa. Hyvä hallinto on L&T:n
kestävyystyön kulmakivi.
L&T:n vastuullisuusohjelma sisältää lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita vuo-
teen 2030 asti. Lyhyen aikavälin tavoitteet vastaavat L&T:n strategiakautta.
Vuoden 2030 tavoitteet vastaat YK:n kestävän kehityksen tavoitevuosia. Kes-
keiset vastuullisuusohjelman mitattavat tavoitteet koskevat L&T:n ilmastota-
voitteita, kierrätysastetta, henkilöstön työturvallisuustaajuutta, terveyttä ja työ-
tyytyväisyyttä sekä eettisten periaatteiden koulutuskattavuutta. Toimitusketjun
vaatimuksenmukaisuutta mitataan toimittajien eettisten periaatteiden katta-
vuuden ja siihen liittyvän itsearvioinnin kautta.
Vastuullisuusohjelman tavoitteet
• L&T:n ilmastotavoitteena on nettonolla vuoden 2045 loppuun mennessä.
Tavoite koskee koko arvoketjua.
• L&T tavoitteena on nostaa asiakkaidensa kierrätysaste 70 %:iin vuoteen
2030 mennessä.
• L&T:n tavoitteena on, että kokonaistapaturmataajuus (TRIF) on 19 vuoteen
2026 mennessä.
• L&T:n tavoitteena on, että sairauspoissaoloprosentti on alle 4,3 % vuoteen
2026 mennessä.
• L&T:n tavoitteena on, että eNPS-lukema on 50 vuoteen 2026 mennessä.
• L&T:n tavoitteena on, että 100 % omasta henkilöstöstä on suorittanut eet-
tiset periaatteet -koulutuksen.
Keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet
L&T on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
(Sustainable Development Goals). Yhtiö on tunnistanut seuraavat tavoitteet kes-
keisiksi sen toiminnan kannalta:
• Tavoite 7: edullista ja puhdasta energiaa
• Tavoite 8: ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
• Tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen
• Tavoite 11: kestävät kaupungit ja yhteisöt
• Tavoite 12: vastuullista kuluttamista
• Tavoite 13: ilmastotekoja
• Tavoite 15: maanpäällinen elämä.
Sitoutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin
L&T on sitoutunut tukemaan seuraavia keskeisiä julistuksia ja sopimuksia:
• YK:n kestävän kehityksen periaatteet vuodesta 2018
• Global Compact -periaatteet vuodesta 2018
• ILO:n perussopimus työelämän perusoikeuksista
• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
• Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset.
Arvonluonti
Panostamalla kestäviin kiertotalouden ratkaisuihin L&T tavoittelee kasvavaa
arvoa kaikille keskeisille sidosryhmilleen.
Resurssit
• L&T:llä on vankka ammattitaito kiertotalous- ja kiinteistöpalveluissa sekä
kestävien tuotteiden kehittämisessä. Yhtiö tarjoaa monipuolisia palveluita
kiertotalouden eri osa-alueilla, jotta materiaalit ohjautuvat entistä paremmin
kiertoon.
• L&T kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja energiatehokkuuden, älykkään
siivouksen, teollisuuden sivuvirtojen, luontopalveluiden ja kiertotalouden
edistämiseksi. Ratkaisut parantavat asiakkaiden toiminnan tehokkuutta ja
vähentävät ympäristövaikutuksia.
• L&T huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja investoi
työkykyyn ja hyvinvointiin. Koulutusmahdollisuudet ja sertifikaatit, kuten ISO
9001, ISO 14001 ja ISO 45001, tukevat laadukasta ja kestävää toimintaa.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
18
Sidosryhmä Keskeiset mielenkiinnon
kohteet 2024
Odotuksiin vastaaminen Vuorovaikutus
Asiakkaat Asiakaspalvelu- ja tyyty-
väisyys, toiminnan laatu,
kiertotalous, kierrätys ja
ennallistaminen, energia-
tehokkuus sekä kestä-
vyys.
• L&T kehitti kestävyyttä edistäviä liiketoimintaratkai-
suja liittyen luonnon ennallistamiseen ja monimuotoi-
suuden edistämiseen.
• L&T kehitti digitaalisten asiointikanaviensa toimivuutta
sekä liiketoimintakohtaisia toimenpiteitä palvelujen ja
asiakaskokemuksen parantamiseksi.
Yritysasiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaava
asiakaskysely (NPS) sekä useita asiakaskohtaisia
kyselyitä. Asiakaspalvelu (puhelin, digitaaliset
asiointikanavat) sekä vuoropuhelu asiakasvas-
taavien ja myynnin kanssa. Markkinointiviestintä
ja digi- ja muut tapahtumat.
Oma henkilöstö Henkilöstön fyysinen
ja henkinen hyvinvointi,
työssäjaksaminen,
koulutus ja osaamisen
kehittäminen sekä lisäksi
työtyytyväisyys ja
henkilöstökokemus.
• L&T tarjosi monipuolisia fyysisen ja henkisen hyvin-
voinnin palveluja työntekijöille sekä työssäoppimis-
mahdollisuuksia, urapolkuja ja koulutuksia.
• L&T uudisti ja laajensi koulutustarjontaa ja teki liiketoi-
mintakohtaisia toimenpiteitä henkilöstökokemuksen
parantamiseksi.
Palaute- ja kehityskeskustelut, Fiilinki-henki-
löstökyselyt, yhteistoiminta ja European Works
Council -toiminta, työpajat, digi- ja muut tilaisuudet
ja sisäisen viestinnän kanavat, kuten intranet ja
Teams.
Potentiaaliset
työntekijät
Työnantajamielikuva ja
työntekijäkokemus.
• L&T hyödynsi aiempien vuosien tapaan laajasti digi-
taalisia mahdollisuuksia kertoa työstä L&T:llä poten-
tiaalisille työnhakijoille ja osallistui erilaisiin ura- ja
rekrytointitapahtumiin.
Yhteistyö oppilaitosten kanssa, rekrytointi- ja ura-
tapahtumat, työnantajamielikuvan kehittäminen
ja tiedon jakaminen sosiaalisen median kanavien
välityksellä.
Sijoittajat ja
omistajat
Taloudellinen suoritus-
kyky ja strategia ja sen
eteneminen, liiketoiminnan
vastuullisuus ja ESG-luo-
kitukset, asiakas- ja hen-
kilöstötyytyväisyys.
• L&T osallistui useisiin ESG-kyselyihin ja laajensi kestä-
vyysraportointia.
• L&T kävi myös aktiivista vuoropuhelua sijoittajien
kanssa kestävyysasioista.
Pörssitiedotteet, talouskatsaukset, vuosirapor-
tointi, konsernin verkkosivut, webcast- lähetykset,
säännölliset sijoittajatapaamiset ja vuosittainen
yhtiökokous.
Päättäjät ja vaikut-
tajat (ml. valtakun-
nalliset ja
alueelliset päät-
täjät) sekä elin-
keino- ja
työnantajajärjestöt
Kiertotalous ja ilmaston-
muutoksen hillintä, työl-
listäminen sekä mark-
kinoiden toimivuus ja
kilpailuneutraliteetti.
• L&T osallistui elinkeino- ja työmarkkinajärjestöjen toi-
mintaan.
• L&T edisti aloitteita vihreän siirtymän vahvistamiseksi
sekä työmarkkinoiden kehittämiseksi.
• L&T teki Suomessa aloitteita kiertotalouden vauhdit-
tamiseksi, osatyökykyisten työmahdollisuuksien sekä
työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.
Toiminta järjestöissä, vuoropuhelu viranomaisten
ja päättäjien kanssa, yhteistyöhankkeet, projektit,
kyselyihin vastaaminen, verkkosivut ja vuosirapor-
tointi.
Media ja
kansalaisjärjestöt
Kiertotalouden käytännön
edistysaskeleet, luonnon
monimuotoisuutta edis-
tävät käytännön teot ja
ihmisoikeudet.
• L&T julkaisi lukuisia lehdistötiedotteita ja osallistui
useisiin haastatteluihin.
• L&T kävi vuoropuhelua ja kartoitti odotuksia vastuulli-
suusohjelmaan liittyen.
Lehdistötiedotteet, haastattelut, julkaisut, media-
tilaisuudet, yhtiön verkkosivut ja sosiaalisen
median kanavat. Vuoropuhelu ja kyselyihin
vastaaminen.
Toimittajat ja
alihankkijat
Kiertotalous, laatu,
vastuullinen hankinta.
• L&T kävi vuoropuhelua ja toteutti auditointeja ja itsear-
viointeja.
Vuoropuhelu, kyselyihin vastaaminen, auditoinnit
ja itsearvioinnit.
Keskeisimmät sidosryhmät ja niiden mielenkiinnon kohteet, odotukset ja vuorovaikutus
Tulokset
• Kierrätys- ja uusiokäyttötuotteet säästävät luonnonvaroja ja vähentävät
jätteen määrää.
• Kiinteistöpalvelut edistävät liiketoimintaratkaisuillaan kiinteistöjen energia-
tehokkuutta, kiinteistöjen tuottavuutta ja arvoa sekä luonnon monimuotoi-
suutta.
• Työturvallisuus on parantunut vuosittain, ja L&T vie hyviä käytänteitä myös
alihankkijoille ja kumppaneille.
• L&T on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka.
• L&T luo hyvää yhteiskunnalle laajemmin. L&T:n luoma lisäarvo vuonna 2024
oli 430,0 MEUR. Konserni maksoi veroja 6,8 MEUR.
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sidosryhmätyön painopiste on niissä sidosryhmissä, joihin L&T:n toiminnan vai-
kutukset kohdistuvat eniten ja jotka pystyvät toiminnallaan vaikuttamaan eniten
L&T:n liiketoiminta- ja kestävyystavoitteiden toteutumiseen. Sidosryhmien odo-
tukset huomioidaan L&T:n strategiatyössä ja liiketoimintavalinnoissa. Sidosry-
mien näkemykset olivat myös keskeinen osa L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysiä.
Keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, oma henkilöstö ja potentiaaliset työn-
tekijät, sijoittajat, valtakunnalliset ja alueelliset päättäjät ja vaikuttajat, kansalais-
järjestöt, media sekä toimittajat ja alihankkijat.
L&T käy aktiivista vuoropuhelua tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Yhtiö
mittaa säännöllisesti sidosryhmätukea asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyse-
lyillä sekä kolmannen osapuolen tekemän mainetutkimuksen kautta. Vuoropu-
helun ja mittausten avulla L&T tunnistaa sidosryhmien odotukset sekä määrit-
telee tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä
koskevat kyselyn ja mainetutkimuksen tulokset sekä niihin liittyvät mahdolliset
kehityskohteet raportoidaan vähintään kerran vuodessa toimitusjohtajalle ja
johtoryhmälle sekä hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle. L&T:n
nykyinen strategia ja vastuullisuusohjelman tavoitteet ovat linjassa sidosryhmä-
odotuksien kanssa. Vastuullisuusohjelman tavoitteita päivitetään säännöllisesti
huomioiden myös mahdolliset muutokset toimintaympäristössä ja sidosryhmä-
odotuksissa. Keskeiset tulevat kehityskohteet kuvataan kunkin kokonaisuuden
yhteydessä osana yhtiön kestävyysraportointia.
L&T on tiivistänyt sidosryhmien odotukset seuraaviin kolmeen näkökulmaan:
• Kestävän liiketoiminnan toiminnanjohtajuus: Alan johtavana yhtiönä L&T:n
odotetaan kehittävän koko alaa yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan ja
toimivan ympäristöasioissa oikein ja kestävästi.
• Hyvä työnantajuus: Suurena työllistäjänä ja palveluyrityksenä L&T:n edellyte-
tään olevan vastuullinen työnantaja, joka pitää huolta henkilöstönsä hyvin-
voinnista ja kohtelee henkilöstöään hyvin ja tasapuolisesti sekä noudattaa
erityistä huolellisuutta haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden
työsuhteissa.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
19
• Hyödyllinen kumppani: L&T:n odotetaan olevan asiakkaidensa hyödyllinen
kumppani, joka kehittää uusia palveluita ja tukee asiakkaita heidän omien
tavoitteidensa saavuttamisessa sekä pitää kiinni lupauksistaan.
L&T ottaa oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet huomioon strate-
giassaan ja liiketoimintamallissaan monin tavoin. L&T on tunnistanut ja arvioinut
omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, ja keskeisiksi
teemoiksi ovat nousseet työturvallisuus, työaika, riittävä palkkaus, yhdistymis-
vapaus, työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työ-
markkinaosapuolten vuoropuhelu, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys ja
turvallisuus sekä sukupuolten tasa-arvo. L&T:n strategisena painopistealueena
on alan parhaiden osaajien saaminen, ja henkilöstön hyvinvointi on keskeinen
menestystekijä liiketoiminnalle. L&T käy laajaa ja monipuolista vuoropuhelua
henkilöstönsä kanssa, ja henkilöstön näkemykset huomioidaan liiketoimintastra-
tegiaa laadittassa. Lisäksi L&T:n eettiset periaatteet henkilöstölle, henkilöstöpoli-
tiikka, ihmisoikeuspolitiikka ja työturvallisuuspolitiikka ohjaavat toimintaa ja var-
mistavat työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen. Tarkemmin omaa työvoimaa
on kuvattu kohdassa S1, s. 63–73.
L&T huomioi myös arvoketjun työntekijöiden intressit, näkemykset ja oikeudet
sekä heidän ihmisoikeuksiensa kunnioittamisen toiminnassaan. L&T:n eettisissä
periaatteissa toimittajille määritetään vähimmäisvaatimukset, joita toimittajien
on kunnioittava ja noudatettava omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan.
Eettiset periaatteet sisältävät muun muassa työntekijöiden oikeuksien kun-
nioittamisen, työturvallisuuden sekä lapsi- ja pakkotyön käytön kiellon. L&T edel-
lyttää toimittajiaan sitoutumaan näihin periaatteisiin ja ne ovat myös sisällytetty
osaksi L&T:n hankintasopimuksia. Lisäksi L&T seuraa ja arvioi toimittajien eet-
tisten periaatteiden vaatimuksenmukaisuutta erillisellä itsearviointimallilla. Yhtiö
on myös tunnistanut ja arvioinut yhteistyössä hankinnan kanssa toimitusketjun
mahdolliset ihmisoikeusriskit. Arviointi on osa yhtiön ihmisoikeusperiaatteita.
L&T:llä on erillinen, julkinen anonyymi ilmoituskanava, jonka kautta arvoketjun
työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä. L&T käsittelee mahdolliset ihmis-
oikeusrikkomukset selkeiden toimintaohjeiden mukaisesti ja toteuttaa tarvit-
taessa korjaavia toimenpiteitä. Tarkemmin arvoketjun työntekijöitä on kuvattu
kohdassa ESRS S2, s. 74–76.
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategiaan ja liiketoiminta-
mallien kanssa
L&T toteutti vuosien 2023–2024 aikana ensimmäistä kertaa eurooppalaisen
kestävyysdirektiivin (CSRD) vaatimuksen mukaisen kaksoisolennaisuusana-
lyysin. Analyysissä arvioitiin L&T:n vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön
sekä näiden vaikutusten taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia. Työ pohjautui
eurooppalaisessa kestävyysstandardissa esitettyihin kestävyysaiheisiin sekä
niiden osa-alueisiin ja osaosa-alueisiin. Lisäksi kaksoisolennaisuusnalyysissä
nousivat esille yhteisökohtaiset mittarit liittyen hiilikädenjälkeen (MCO
2
e), hiili-
dioksidi-intensiteettiin (tnCO
2
e/km), henkilöstötyytyväisyyteen (eNPS) ja sai-
rauspoissaoloihin (%).
Arvoketjutarkastelu käsitti oman toiminnan lisäksi sopimussuhteiset toimit-
tajat ja jätteenkäsittelykumppanit erityisesti kiertotalouden, ilmaston ja toimi-
tusketjun henkilöstön osalta sekä asiakkaat osana kiertotalouden materiaalivir-
toja. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon osalta ilmenevät
lyhyellä aikavälillä, ja niiden merkityksen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa
toimintaympäristön ja asiakasodotusten kasvaessa.
Ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
L&T:n ympäristöön liittyvät vaikutukset syntyvät yhtiön strategian ja liiketoimin-
tamallien kautta. L&T:n liiketoimintamalli keskittyy kestävän kehityksen edistämi-
seen kiertotalouden ratkaisujen kautta. Asiakkaille tuotetut palvelut vähentävät
päästöjä sekä edistävät materiaalin kierrätystä ja energiatehokkuutta. Samalla
edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähennetään arvoketjun riippu-
vuutta neitseellisistä raaka-aineista. Tämä näkyy asiakkaille tehokkaana jäte-
huoltona, jossa materiaalien kierrätys on ensisijaista riippumatta jätelajista.
Kiinteistöpalveluiden tuottamat energiatehokkuusratkaisut vaikuttavat myön-
teisesti asiakkaiden kiinteistöjen sähkön kulutukseen samalla vähentäen ener-
gian käytöstä syntyneitä päästöjä. Vastaavasti yhtiön tuottamat luontopalvelut,
kuten ympäristörakentamisen pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet,
kiinteistöpalveluiden niitystyshankkeet ja vieraslajien poistamiseen vaikuttavat
elonkirjoon. Nämä toimet tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja
parantavat ympäristön tilaa.
L&T:n liiketoimintayksiköt ovat riippuvaisia energiasta esimerkiksi logistiikan
ja kiinteistötoimintojen osalta. Tästä syntyy myös huomattava määrä hiilidioksi-
dipäästöjä. Valtaosa päästöistä syntyy kuitenkin toimitusketjussa. Toimet ilmas-
tonmuutoksen hillitsemiseksi ovat keskeisiä näiden vaikutuksien lieventämi-
seksi.
L&T:n hiilikädenjälki syntyy asiakkaille tuotettujen palvelujen kautta. Hiilikäden-
jälki kertoo, paljonko yhtiö on pystynyt tietoisten valintojen ja ratkaisujen avulla
välttämään päästöjä ja ilmastokuormitusta, joita se aikaisemmilla toimintatavoil-
laan tuotti. L&T:n tavoitteena on kasvattaa toiminnan positiivista ilmastovaiku-
tusta.
Mahdolliset riskit liittyvät sääntelyn tiukentumiseen sekä markkinoiden ja
taloudellisten ajureiden, kuten rahoituksen muutoksiin. Sääntelyn muutokset
voivat kasvattaa kustannuksia esimerkiksi yhtiön siirtyessä kohti vähäpääs-
töisempiä toimintoja, mutta samalla ne luovat uusia mahdollisuuksia, erityisesti
energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen osalta sekä kierrätysrat-
kaisujen ja materiaalitehokkuuden kehittyessä.
Oman ja arvoketjun henkilöstöön ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Suurena palvelualan toimijana oma henkilöstö on keskeinen voimavara yhtiön
strategian ja palveluiden toteuttamisessa. L&T:n toiminta on riippuvainen myös
toimitusketjusta sekä sen tuottamista palveluista ja tuotteista. Toimintatavoilla
yhtiö vaikuttaa oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden henkilöstön hyvin-
vointiin, työturvallisuuteen, työterveyteen, monimuotoisuuteen ja työkäytäntei-
siin.
Suomen ja Ruotsin vahva lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen rakenne luovat
hyvän pohjan arvoketjun työkäytänteiden edistämiselle. Lisäksi omilla toiminta-
tavoilla yhtiö vaikuttaa arvoketjun henkilöstön ihmisoikeuksiin ja työkäytäntei-
siin ja vähentää siten mahdollisia riskejä, jotka toteutuessaan voivat heikentää
L&T:n mainetta, vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ja lisätä vaihtuvuutta. Samalla
L&T edistää parhaiten käytänteiden käyttöönottoa toimitusketjussa.
Hyvän hallinnon käytännöt luovat pohjan L&T:n yritystoiminnalle. Liiketoi-
minnan harjoittamisen keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät
L&T:n hyvän yrityskulttuurin, kuten yhtiön eettisiin periaatteiden, korruption ja
lahjonnan torjumisen käytänteisiin sekä väärinkäytösten ilmoittamisen pro-
sesseihin. Yhtiön omat politiikat, periaatteet ja ohjeet ohjaavat käytänteitä niin
omassa toiminnassa kuin arvoketjussa ja toimet niissä vahvistavat yhtiön luo-
tettavuutta asiakkaiden ja sidosryhmien silmissä.
Korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit voivat aiheuttaa maine- ja taloudel-
lisia vahinkoja yhtiölle. L&T hyödyntää säännöllistä koulutusta, tarkastuksia ja
tiukkoja sääntöjä osapuolten sitouttamiseksi. Eettisten periaatteiden noudatta-
minen tarjoaa L&T:lle merkittäviä mahdollisuuksia. Se vahvistaa yhtiön mainetta
vastuullisena toimijana ja luo luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuu-
dessa.
Yhtiö arvioi vuosittain mahdollisuudet ja riskit sekä niiden taloudelliset vai-
kutukset ja riskeihin liittyvät hallintakeinot. L&T on hallinnut raportointikautena
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia taloudelliseen asemaan, talou-
delliseen tuloksiin ja kassavirtoihin yhtiön olemassa olevilla riskinhallintakei-
noilla ja toimintaperiaatteilla. Raportointikauden aikana olennaisista kestävyys-
riskeistä ei ole syntynyt merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja niiden arvioidaan
jäävän vähäiseksi riskien osalta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Näihin ei
odoteta kirjanpitoarvoihin liittyviä oikaisuja seuraavan tilikauden aikana.
L&T:n strategian ja liiketoimintamallien resilienssi käsitellä yhtiön olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan olevan hyvä strategiakaudella
2022–2026. Yhtiöllä on vakiintuneet riskienhallintakäytännöt, sopeutumiskyky
markkinoiden muutoksiin ja tiivis toimintaympäristöseuranta. L&T hakee kasvua
kiertotalousliiketoiminnoista panostamalla materiaalien kiertotalouteen liittyviin
liiketoimintaratkaisuihin. Kasvua haetaan liiketoimintoja kehittämällä sekä mah-
dollisesti täydentävillä yritysostoilla.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
20
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset
vaikutukset sekä vaikutus strategiaan ja liiketoimintaan
Yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset ja enna-
koidut vaikutukset sen liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätök-
sentekoon ovat jatkuvan seurannan alla. Tarvittaessa L&T reagoi näihin vai-
kutuksiin tekemällä muutoksia strategiaansa ja liiketoimintamalliinsa. L&T on
asettanut kattavat kestävyystavoitteet, jotka koskevat koko arvoketjua, erityi-
sesti ilmaston osalta. Lisäksi toimitusketjun kestävyyttä edistetään hankintaso-
pimuksessa esitettyjen vaatimuksien ja niiden seurannan avulla.
Tarkempi kuvaus L&T:n olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuk-
sista on esitetty sivuilla 21–29. Vaikutukset syntyvät ympäristön, oman työ-
voiman ja arvoketjun osalta L&T:n strategisista tavoitteista ja liiketoimintamal-
lista, kun taas liiketoiminnan harjoittamista koskevan kokonaisuuden katsotaan
olevan hyvän hallintotavan perusedellytyksiä. Lisäksi taulukossa kuvataan ylä-
tasolla L&T:n keskeiset hallintakeinot. Analyysin aikana tunnistettiin myös mah-
dolliset arvoketjuvaikutukset olennaisten kokonaisuuksien osalta.
L&T on kuvannut ilmastonmuutokseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin, omaan työvoimaan sekä arvoketjun työntekijöihin liittyviä
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden vuorovaikutusta
strategian ja liiketoimintamallin kanssa myös osana seuraavia aihekohtaisia
ESRS-standardeja:
• Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu
myös kohdassa E1 Ilmastonmuutos vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liike-
toimintamallin kanssa, s. 47.
• Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet on kuvattu myös kohdassa E4 Biologinen monimuo-
toisuus ja ekosysteemipalvelut vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liike-
toimintamallin kanssa, s. 57.
• Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu
myös kohdassa S1 Oma työvoima vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liike-
toimintamallin kanssa, s.63.
• Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on
kuvattu myös kohdassa S2 Arvoketjun työntekijät vaatimuksessa SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s. 74.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
21
Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
N/A
• Riippuvuus luonnon-
varoista muun muassa
energian saannin
kautta.
• Riippuvuus yhteiskun-
nallisista resursseista
kehittyvän lainsää-
dännön kautta
Negatiivinen vaikutus:
L&T:n oma toiminta ja arvoketju (scope 1-3) aiheut-
tavat huomattavan määrän kasvihuonekaasupääs-
töjä. Vaikutus on tosiasiallinen.
Riskit:
Sääntely voi aiheuttaa siirtymäriskejä, kuten muutoksia
energian ja päästöjen hinnoitteluun ja vaikuttaa kaluston
teknologisten ratkaisujen edistymiseen. Kierrätystä koskeva
lainsäädäntö vaikuttaa materiaalien kierrätykseen ja siten
suoraan arvoketjussa syntyviin päästöihin. Riskit kohden-
tuvat koko arvoketjuun.
Epäonnistuminen ilmastotavoitteissa voi vaikuttaa L&T:n
oman toiminnan rahoituksen saatavuuteen ja hintaan sekä
lainaehtojen täyttämiseen. Riskit kohdentuvat omaan toi-
mintaan.
Mahdollisuudet:
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen koko arvoketjussa voi
luoda myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan
sekä edistää vastuullisuusmielikuvaa. Mahdollisuudet koh-
dentuvat omaan toimintaan. Tämä mahdollisuus ei ylitä sille
asetettua taloudellista kynnysarvoa, mutta on keskeinen
yhtiölle.
L&T:n materiaalikierrätyspalveluiden avulla voidaan
vähentää asiakkaiden toiminnassa syntyviä päästöjä. Väl-
tetyt päästöt muodostavat L&T:n hiilikädenjäljen. Mahdolli-
suudet kohdentuvat arvoketjuun ja erityisesti asiakkaisiin.
• L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt yleiset peri-
aatteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä
uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.
• L&T:n asettamat koko arvoketjua koskevat ilmastota-
voitteet ja toimet niiden edistämiseksi. Vuonna 2024
L&T tarkensi toimintasuunnitelmaansa arvoketjussa
syntyvien päästöjen vähentämiseksi.
• Toimet kalustoinvestointien ja uusiutuvan energian
käytön lisäämiseksi.
• Lainsäädäntöprosesseihin vaikuttaminen proaktiivi-
sesti edunvalvontajärjestöjen kautta.
Energia N/A • Riippuvuus luonnon-
varoista muun muassa
energian saannin
kautta.
• Riippuvuus yhteiskun-
nallisista resursseista
kehittyvän lainsää-
dännön kautta
Positiivinen vaikutus:
L&T:n energiatehokkuuspalveluilla on myönteinen
vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan asiakasra-
japinnassa. Omien kiinteistöjen energiatehokkuus-
toimet vähentävät energiankulutusta Suomessa ja
Ruotsissa. Vaikutus on potentiaalinen.
Mahdollisuudet:
Regulaation muutokset ja asiakkaiden kasvavat ilmasto-
tavoitteet luovat mahdollisuuksia energiatehokkuusrat-
kaisuille ja -palveluille. Asiakkaiden toiminnoissa vältetyt
päästöt lisäävät L&T:n hiilikädenjälkeä. Mahdollisuudet koh-
dentuvat arvoketjuun ja erityisesti asiakkaisiin.
• L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt yleiset peri-
aatteet energiatehokkuuden edistämiseksi.
• Toimet energiatehokkuusratkaisujen sekä asiantunti-
japalveluiden kehittämiseksi osana palvelutarjoamaa.
• Toimet kiinteistöjen energiatehokkuuden edistä-
miseksi sekä kalustoinvestoinnit, jotka vähentävät
energiankulutusta.
E
Ympäristö
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
22
Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Vaikutukset
ekosysteemi-
palveluihin ja
riippuvuudet
niistä
N/A • Välillisesti riippuvuus
luonnonvaroista arvo-
ketjussa raaka-aineiden
saatavuuden kautta
• Riippuvuus luonnon
ekosysteemipalveluista,
mm. vesi ja energia
• Riippuvuus yhteiskun-
nallisista resursseista
kehittyvän lainsää-
dännön kautta
Negatiivinen vaikutus
L&T:n omien käsittelylaitoksien päästöt veteen,
ilmaan ja maaperään voivat vaikuttaa negatiivisesti
lajeihin ja ekosysteemeihin alueella. Vaikutus on
potentiaalinen.
L&T:n hankkimien tuotteiden valmistus ja palveluiden
tuottaminen voivat mahdollisesti vaikuttaa biodiversi-
teettiin ja ekosysteemeihin paikallisella, alueellisella
ja globaalilla tasolla. Vaikutus on potentiaalinen.
Positiivinen vaikutus
L&T:n Teollisuuspalvelut kunnostaa asiakkaiden
pilaantuneita maita sekä ennallistavat niitä. L&T:n
viherpalvelut tuottaa niityttämishankkeita sekä
poistaa vieraslajeja kiinteistöjen pihoista yhdessä
asiakkaiden kanssa. Vaikutus on potentiaalinen.
Riskit
Poikkeamat toimilaitoksien ympäristölupien vaatimuksissa
voivat aiheuttaa korvausvelvollisuuden ja korjaavien toi-
menpiteiden kustannuksia sekä mainehaittoja. Riskit koh-
dentuvat omaan toimintaan.
Mahdollisuudet
Tiukentuva regulaatio ja asiakkaiden omat kestävyystavoit-
teet voivat luoda liiketoimintamahdollisuuksia Teollisuus-
palveluiden ja viherpalveluiden luontopalveluille. Mahdolli-
suudet kohdentuvat arvoketjuun ja erityisesti asiakkaisiin.
• L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt yleiset
luonnon monimuotoisuutta koskevat periaatteet.
• Käsittelylaitoksien ympäristöluvat ja niiden mukaiset
toimet.
• Toimet luontopalveluiden kehittämiseksi.
• Erilaiset yhteistyöhankkeet asiakkaiden ja muiden
sidosryhmien kanssa.
• Toimipisteiden asiakaspalautekanavat ja vuoropu-
helu paikallisten asukkaiden kanssa.
• L&T:n oman toiminnan ympäristövaikutusten tunnis-
taminen ja ympäristöriskiarviointi sekä sisäiset audi-
toinnit ja näiden perusteella laadittavat suunnitelmat
siitä, kuinka oman toiminnan vaikutukset huomioi-
daan toiminnassa jatkossa.
• L&T:n viherrakentamispalveluiden ja pilaantuneiden
maiden kunnostuspalveluiden edistymisen seuranta
seurantamittareiden avulla.
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien
sisään-
virtaukset
mukaan lukien
resurssien
käyttö
N/A • Riippuvuus luonnon-
varoista muun muassa
raaka- aineiden kautta
• Riippuvuus yhteiskun-
nallisista resursseista
kehittyvän lainsää-
dännön kautta
Positiivinen vaikutus
L&T:n asiakkailta kerätyt materiaalit kierrätetään
kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, mikä
vähentää arvoketjun riippuvuutta fossiilisista ja
primaarisista raaka-aineista. Nämä raportoidaan
ulosvirtauksina, jotta vältetään kaksoislaskenta.
Vaikutus on tosiasiallinen.
Riskit
Muutokset asiakasodotuksissa ja asiakkaiden kierrätysta-
voitteissa. Riskit kohdentuvat sekä omaan toimintaan että
arvoketjuun.
Mahdollisuudet
Regulaatiosta tulevat kierrätystavoitteet luovat mahdolli-
suuksia materiaalin kierrätykselle. Mahdollisuudet kohden-
tuvat omaan toimintaan.
• L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt kiertotaloutta
koskevat periaatteet, ja hankintaperiaatteet huomi-
oivat kestävän kehityksen, mikä ohjaa säästämään
raaka-aineita, energiaa ja luontoa.
• Toiminnan ja palveluiden kehittäminen huomioiden toi-
mintaympäristön ja asiakasodotusten muutokset, sekä
aktiivinen vuoropuhelu yritysasiakkaiden ja kumppa-
nien kanssa.
Tuotteisiin ja
palveluihin
liittyvät
resurssien
ulosvirtaukset
N/A • Riippuvuus luonnon-
varoista muun muassa
raaka- aineiden kautta
• Riippuvuus yhteiskun-
nallisista resursseista
kehittyvän lainsää-
dännön kautta
Positiivinen vaikutus
Materiaalien kierrätys kumppaneiden kanssa
uusien tuotteiden ja pakkauksien raaka-aineiksi.
Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistus. Vaikutus
on tosiasiallinen.
Mahdollisuudet
Regulaatiosta tulevat kierrätystavoitteet luovat mahdolli-
suuksia materiaalin kierrätykselle. Mahdollisuudet kohden-
tuvat sekä omaan toimintaan että arvoketjuun.
• L&T:n ympäristöpolitiikassa määritetyt kiertotaloutta
koskevat periaatteet, ja hankintaperiaatteet huomi-
oivat kestävän kehityksen, mikä ohjaa säästämään
raaka-aineita, energiaa ja luontoa.
• Toiminnan ja palveluiden kehittäminen huomioiden toi-
mintaympäristön ja asiakasodotusten muutokset, sekä
aktiivinen vuoropuhelu yritysasiakkaiden ja kumppa-
nien kanssa.
Jäte N/A • Riippuvuus luonnon-
varoista muun muassa
raaka- aineiden kautta
• Riippuvuus yhteiskun-
nallisista resursseista
kehittyvän lainsää-
dännön kautta
Negatiivinen vaikutus
L&T:n hallinnoimista loppusijoituspaikoista saattaa
syntyä päästöjä maaperään ja vesitöihin. Vaikutus
on tosiasiallinen.
Käsittelylaitoksista saattaa syntyä päästöjä maape-
rään ja vesistöihin. mahdolliset hajuhaitat ja roskaan-
tuminen lähiympäristössä. Vaikutus on tosiasiallinen.
Riskit
Poikkeamat toimilaitoksien ympäristölupien vaatimuksissa
voivat aiheuttaa korvausvelvollisuuden ja korjaavien toi-
menpiteiden kustannuksia sekä mainehaittoja. Riskit koh-
dentuvat omaan toimintaan.
• Käsittelylaitoksien ympäristöluvat ja niiden mukaiset
toimet.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
23
Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot
ESRS S1 Oma työvoima
Työolot Työllisyysturva
Työaika
Riittävä palkka
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Yhdistymisvapaus,
yritysneuvostojen ole-
massaolo sekä työnte-
kijöiden tiedonsaanti-,
kuulemis- ja osallistu-
misoikeudet
Työehtosopimus-
neuvottelut, mukaan
lukien työehtosopi-
musten piiriin kuuluvien
työntekijöiden osuus
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Terveys ja turvallisuus
• Palvelualan yrityksenä
L&T on riippuvainen
henkilöstöresursseista
oman työvoiman osalta
Negatiivinen vaikutus
Puutteelliset työolot voisivat heikentää työnteki-
jöiden hyvinvointia. Vaikutukset ovat potentiaalisia.
Mahdolliset puutteet työterveyden ja -turvalli-
suuden käytänteissä voisivat vaikuttaa työnteki-
jöiden fyysiseen ja henkiseen työkykyyn sekä L&T:n
liiketoimintaan. Vaikutukset ovat potentiaalisia.
Positiivinen vaikutus
Työoloja edistävillä toimenpiteillä on myönteinen
vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin sekä -turvalli-
suuteen sekä myönteinen vaikutus L&T:n työnanta-
jamielikuvaan ja asiakassuhteisiin. Vaikutukset ovat
potentiaalisia.
Riskit
Vaikutukset L&T:n työnantajamielikuvaan. Riskit kohden-
tuvat omaan toimintaan.
Työntekijöiden saatavuushaasteet voivat heijastua liiketoi-
minnan kasvuun. Riskit kohdentuvat omaan toimintaan.
• Toiminta maissa, joissa on hyvin kehittynyt työlain-
säädäntö ja ja jotka ovat sitoutuneet kansainvälisiin
sopimuksiin (YK:n periaatteet, ILO).
• Henkilöstöä koskevat politiikat (eettiset periaatteet,
henkilöstöpolitiikka, ihmisoikeuspolitiikka, työturval-
lisuuspolitiikka), muut ohjeet ja toimintasuunnitelmat
sekä seurantajärjestelmät ja kartoitukset.
• Käytänteet ihmisoikeusriskien tunnistamiseksi ja
arvioinniksi.
• Tavoitteet ja mittarit sekä prosessit työturvallisuuden
ja terveyden edistämiseksi sekä ennakoivat turvalli-
suustoimenpiteet.
• Työntekijöiden mahdollisuus kuulua ammattiliittoon
tai olla kuulumatta siihen.
• Vuoropuhelu ja henkilöstökyselyt työntekijöille heidän
näkemystensä kuulemiseksi ja huomioimiseksi.
• Ilmoituskanava väärinkäytösepäilyjen esiin tuomi-
seksi.
• Etätyömahdollisuus työn luonteen mukaan sekä liu-
kuva työaika.
• Työaikaseuranta.
• Sairauskassa työntekijöille.
Yhdenvertainen
kohtelu ja
yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
Sukupuolten tasa-arvo
ja sama palkka saman-
arvoisesta työstä
Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
Moninaisuus
• Riippuvuus henkilöstö-
resursseista oman työ-
voiman osalta
Negatiivinen vaikutus
Mahdollinen epäyhdenvertainen kohtelu, häirinnän
lisääntyminen ja vaikutukset työhyvinvointiin. Mah-
dolliset negatiiviset vaikutukset liittyisivät yksittäis-
tapauksiin. Vaikutus on potentiaalinen.
Mahdollinen työntekijöiden osaamisen tyrehty-
minen. Vaikutus on potentiaalinen.
Positiivinen vaikutus
Työhyvinvoinnin parantuminen. Vaikutus on potenti-
aalinen.
Osaava henkilöstö. Vaikutus on potentiaalinen.
Riskit
Vaikutukset L&T:n työnantajamielikuvaan. Riskit kohden-
tuvat sekä omaan toimintaan että toimitusketjuun.
Työntekijöiden saatavuushaasteet voivat heijastua liiketoi-
minnan kasvuun. Riskit kohdentuvat sekä omaan toimintaan
että toimitusketjuun.
Mahdollisuudet
Työntekijöiden sitoutuminen L&T:hen. Mahdollisuudet koh-
dentuvat sekä omaan toimintaan että toimitusketjuun.
Kilpailukykyisimmät ja osaavimmat työntekijät. Mahdolli-
suudet kohdentuvat sekä omaan toimintaan että toimitus-
ketjuun.
• Syrjintään ja häirintään puuttumisen ohjeet.
• Ilmoituskanava syrjintää, kiusaamista, epäasiallista
kohtelua tai häirintää koskevien tapausten osalta.
• Säännöllinen palkkatasa-arvoselvitys.
• Sukupuolineutraalit työnimikkeet.
• Erilaiset koulutukset työsuhteisille työntekijöille ja
oppilaitosyhteistyö.
• Koulutus ja tuki esihenkilöille.
• Säännölliset tavoite- ja kehityskeskustelut työnteki-
jöiden kanssa ja niiden toteutumisen seuranta
• Koulutustuntien kattavuus.
S
Yhteiskunta
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
24
Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Työolot Työllisyysturva
Työaika
Riittävä palkkaus
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Yhdistymisvapaus,
mukaan lukien yritys-
neuvostojen olemas-
saolo
Työehtosopimus-
neuvottelut
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Terveys ja turvallisuus
• Riippuvuus henkilöstö-
resursseista arvoketjun
työntekijöiden osalta
• Riippuvuus yhteiskun-
nasta kehittyvän lain-
säädännön kautta
Negatiivinen vaikutus
Mahdolliset puutteelliset työolosuhteet ja -käy-
tänteet, kuten työajanseuranta, voisivat heikentää
toimitusketjun työntekijöiden työturvallisuutta ja
työhyvinvointia sekä lisätä eriarvoisuutta. Vaikutus
on potentiaalinen.
Suomessa ja Ruotsissa arvoketjun työntekijöihin
kohdentuvien negatiivisten vaikutuksien ei ole arvi-
oitu olevan laajamittaisia tai systeemisiä vaan yksit-
täistapauksia. Vaikutus on potentiaalinen.
Positiivinen vaikutus
L&T:n työturvallisuuskäytänteiden omaksuminen ali-
hankintaketjussa voi edistää työturvallisuutta toimi-
tusketjussa sekä vaikuttaa toimitusketjun työnteki-
jöiden työhyvinvointiin. Vaikutus on potentiaalinen.
• Työoloihin liittyvät vaatimukset huomioituna L&T:n toi-
mittajia koskevissa eettisissä periaatteissa (SCoC),
jotka sisältyvät hankintaan.
• Ihmisoikeuspolitiikka sekä käytänteet ihmisoikeusris-
kien tunnistamiseksi ja arvioinniksi.
• L&T:n asettamat tavoitteet koskien SCoC-kattavuutta
sekä sen erikseen asettamat tavoitteet toimittajien
itsearvioinnille.
• Toimet, kuten perehdytys, alihankintaketjun työnteki-
jöiden työturvallisuuden edistämiseksi.
• Julkinen ilmoituskanava arvoketjussa tapahtuvien
väärinkäytöstapausepäilyjen esiin tuomiseksi.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
25
Osa-aihe Osaosa-aihe Riippuvuudet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Hallintakeinot
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yritys-
kulttuuri
N/A Negatiivinen vaikutus
Riittämättömät toimet henkilöstön sitouttamiseksi
eettiseen yrityskulttuuriin voivat johtaa lainsää-
dännön vastaisiin tai epäeettisiin toimiin, heikentää
työnantajamielikuvaa ja lisätä epäyhdenvertaista
kohtelua ja häirintätapauksia. Vaikutukset ovat
potentiaalisia.
Positiivinen vaikutus
L&T:llä on periaatteet ja toimet eettisen yrityskult-
tuurin edistämiseksi ja väärinkäytösten paljastajien
suojelemiseksi, mitkä edistävät henkilöstön luotta-
musta. Vaikutukset ovat potentiaalisia.
• L&T:n henkilöstöä koskevat eettiset periaatteet.
• Eettisten periaatteiden verkkokoulutuksen
tavoitteet ja tavoitteiden seurantaan kehitetyt
sisäiset prosessit.
• Toimet koskien viestintää ja perehdytystä.
• Ilmoituskanava omassa toiminnassa ja arvoketjussa
tapahtuvien väärinkäytösten esiin tuomiseksi.
Väärinkäytösten
paljastajien
suojelu
N/A Negatiivinen vaikutus
Jos ilmiantajan anonymiteettiä ei pystytä varmista-
maan, ilmiantaja voi kohdata vastatoimia, ja anony-
miteetin puute voi estää muita tuomasta esille vää-
rinkäytöksiä. Vaikutukset ovat potentiaalisia.
• Ilmoituskanavaan tehtävät ilmoitukset täysin ano-
nyymisti.
• Ilmoitusten käsittelijät nimetty ja rajattu.
• Ilmoituskanavaa koskeva viestintä.
Suhteet
tavaran- ja
palvelun-
toimittajiin,
mukaan lukien
maksu-
käytännöt
N/A Negatiivinen vaikutus
Toimittajakentässä voi ilmetä epätasa-arvoista koh-
telua. Vaikutukset ovat potentiaalisia.
Positiivinen vaikutus
L&T:n toimittajavaatimuksilla ja seurannalla
voidaan vaikuttaa toimitusketjun vastuullisiin
käytäntöihin. Vaikutukset ovat potentiaalisia.
• Toimittajia koskevat eettiset periaatteet.
• Tavaran- ja palvelutoimittajien liittyminen Vastuu
Groupiin.
• Avoin vuoropuhelu toimittajien kanssa.
• Maksuehtojen seurantaprosessit.
Korruptio ja
lahjonta
Ehkäiseminen ja
havaitseminen,
ml. koulutus
Tapaukset
Negatiivinen vaikutus
Riittämättömät toimet korruption ja lahjonnan
ehkäisemiseksi voivat johtaa lainsäädännön vastai-
siin toimiin, jotka vahingoittavat mainetta tai aiheut-
tavat oikeudellisia seuraamuksia. Vaikutukset ovat
potentiaalisia.
Positiivinen vaikutus
Korruptiota ja lahjontaa ehkäisevien käytänteiden
laajentaminen arvoketjussa voi hillitä korruptiota ja
lahjontaa. Vaikutukset ovat potentiaalisia.
• Politiikka korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi.
• Hankinnan periaatteet lahjoille ja vieraanvaraisuu-
delle.
• Asemavaltuutusohjeet.
• Korruptiota ja lahjontaa koskevat koulutukset.
• Ilmoituskanava väärinkäytösten esiin tuomiseksi ja
siihen liittyvät sisäiset prosessit.
• Yhtiön oma viestintä ja perehdytys.
G
Hallintotapa
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
26
IRO-1 – Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamista ja arviointia koskeva prosessi
L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysissä on arvioitu L&T:n vaikutuksia yhteiskun-
taan, ympäristöön ja hallintotapaan sekä näiden vaikutusten taloudellisia riskejä
ja mahdollisuuksia. Työ pohjautui Eurooppalaisessa kestävyysstandardissa esi-
tettyihin kestävyysaiheisiin sekä niiden osa-aiheisiin ja osaosa-aiheisiin. Kak-
soisolennaisuusanalyysi on toteutettu kolmessa vaiheessa ja se kattaa yhtiön
toiminnan Suomessa ja Ruotsissa. Ensimmäisessä vaiheessa L&T:n vaikutusta
ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä taloudellisia vaikutuksia arvioi-
tiin sisäisistä asiantuntijoista koostuvissa työpajoissa bottom-up -mallilla. Työ-
pajoissa tarkasteltiin näiden vaikutusten positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia
sekä niiden todennäköisyyttä (potentiaalinen/tosiasiallinen).
Kestävyysseikkoihin liittyvien aiheiden arvioinnissa hyödynnettiin olemassa
olevaa tietoa, numeerista dataa, asiakaspalautteita, organisaation sisäistä hil-
jaista tietoa, yhtiön aikaisempien olennaisuusanalyysien tuloksia sekä julkisista
lähteistä saatuja tietoja. Työpajoissa arvioitiin myös arvoketjun vaikutuksia niin
toimittajien kuin asiakkaiden osalta. Nämä arviot perustuivat pääasiassa yhtiön
olemassa olevaan kerättyyn tietoon ja keskittyivät niihin toimijoihin, joihin L&T:llä
on suora liiketoimintasuhde.
Työpajojen tulokset vahvistettiin erillisessä asiantuntijatyöryhmässä, jotta
voitiin varmistaa eri työryhmien tulosten vertailukelpoisuus ja arvioinnin tietojen
laatu. Lopuksi laadittiin lista L&T:n kannalta olennaisista kestävyysaiheista, jotka
käsiteltiin johtoryhmässä sekä hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokun-
nassa.
Seuraavassa vaiheessa kerättiin keskeisten sidosryhmien näkemyksiä eril-
lisen verkkokyselyn ja kohdennettujen haastattelujen avulla. Verkkokyselyssä
keskityttiin asioihin, jotka ensimmäisen vaiheen perusteella olivat olennaisia
tai vaativat tarkempaa selvitystä sidosryhmiltä. Syventävät sidosryhmähaas-
tattelut suoritettiin keskeisille toimittajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille ja
niissä pyrittiin laajemmin kartoittamaan sidosryhmien kestävyysodotuksia sekä
mahdollisia kehitystarpeita.
Lopuksi sisäisten työpajojen ja sidosryhmien palautteiden pohjalta saatu
aineisto yhdistettiin ja muokattiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lopulliset
tulokset käsiteltiin L&T:n eurooppalaisessa yritysneuvostossa (European Works
Counsil) ja käsiteltiin L&T:n johtoryhmässä, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokun-
nassa sekä hyväksyttiin hallituksessa.
Työmenetelmä
Vaikutusten olennaisuus
L&T:n vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa huomioitiin vaikutusten mitta-
kaava, laaja-alaisuus sekä niiden korjaamaton luonne viisiportaisella asteikolla,
jossa kussakin kokonaisuudessa arvosana viisi oli merkittävä. Lisäksi arvioin-
nissa huomioitiin mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä (raportointikausi),
keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) sekä tarkasteltiin
mahdollisten vaikutusten ilmenemisen todennäköisyyttä. Lisäksi arvioinnissa
huomioitiin mahdollisesti kielteiset ihmisoikeusvaikutukset, joiden vakavuus
on ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden. Olennaisuuden kynnysarvoksi
määritettiin arvosana kahdeksan (maksimipistearvo 15), jolloin vaikutusten kat-
sottiin olevan merkityksellisiä yhtiön kannalta.
Lisäksi arvioinnissa huomioitiin sidosryhmäkyselyistä ja -haastatteluista
saadut tulokset etenkin silloin, kun sisäisessä arviossa kestävyysseikkaa kos-
keva aihe ei ylittänyt arvioinnissa käytettyä kynnysarvoa.
Taloudellinen olennaisuus
L&T:n taloudellisten vaikutusten arviointi perustui L&T:n riskien arviointiproses-
siin. Riskien vaikuttavuutta analysoitiin muun muassa vaikutuksien kautta ja
niiden toteutumisen todennäköisyyden arvioinnissa huomioitiin toiminnan laatu
ja tehdyt riskejä lieventävät toimenpiteet. L&T:n riskien arviointiprosessin sovel-
tamisen kautta pyrittiin varmistamaan, että kestävyyteen liittyvät riskit tunniste-
taan vastaavalla tavalla kuin yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit. Muutokset
kierrätysraaka-aineiden markkinoissa, regulaation kehittyminen esimerkiksi
jätehuollon osalta (E5 Kiertotalous) sekä työvoiman saatavuus- ja vaihtuvuus-
haasteet (S1 Oma työvoima) on huomioitu myös L&T:n strategisissa riskeissä.
Lisäksi arvioinnissa huomioitiin mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä
(raportointikausi), keskipitkällä (2-5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta)
sekä tarkasteltiin mahdollisten vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys. Olen-
naisuuden kynnysarvoksi määritettiin arvosana kahdeksan (maksimipistearvo
15), jolloin riskien ja mahdollisuuksien katsottiin yhtiön kannalta olevan merkityk-
sellisiä.
Kaksoisolennaisuusananalyysiprosessin aikana L&T on tarkastellut vaikutuk-
siaan ja riippuvuuksiaan sekä niiden yhteyksiä riskeihin ja mahdollisuuksiin ana-
lysoimalla kunkin kestävyysaiheen vaikutusta yhtiön liiketoimintamalliin, nykyi-
siin riskienhallintakeinoihin, prosesseihin ja henkilöstöön. Lisäksi L&T on arvioinut
lainsäädäntömuutosten aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa
huomioitiin myös riippuvuudet luonnonvaroista, henkilöresursseista ja yhteis-
kunnallisista resursseista.
Esimerkiksi muuttuva lainsäädäntö, kuten EU:n Green Deal, voi lisätä kustan-
nuksia ja raportointivaatimuksia. Näitä riskejä hallitaan yhtiön ilmastoon liitty-
vällä siirtymäsuunnitelmalla, joka sisältää päästövähennystavoitteet ja niihin
tarvittavat investoinnit. Tämä auttaa hallitsemaan taloudellisia riskejä. Panos-
tukset työpaikan turvallisuuteen ja hyvinvointiin voivat puolestaan parantaa
henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä, mikä vähentää näistä tekijöistä johtuvia
riskejä.
Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset
Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella L&T:n olennaiset yhteiskuntaan ja
ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (vaikutusten olennaisuus) sekä kestä-
vyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus) liittyvät
ympäristön osalta ilmastonmuutokseen (E1), biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin (E4), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (E5) sekä yhteis-
kunnan osalta omaan työvoimaan (S1) ja arvoketjun työntekijöihin (S2). Lisäksi
liiketoiminnan harjoittamiseen (G1) liittyvä kokonaisuus on olennainen L&T:lle.
Nämä kaikki kokonaisuudet sisältyvät myös L&T:n nykyiseen vastuullisuusohjel-
maan ja niillä on yhteys yhtiön strategiaan.
Ympäristön kannalta olennaiset kestävyysseikat (E1, E4 ja E5) ovat linjassa
L&T:n strategian kanssa, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luon-
tokatoa sekä edistää raaka-aineiden kestävää käyttöä. Kiertotalous on avain-
asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. L&T:n strategia on riippuvainen
myös yhteiskunnasta ja ihmisistä, mikä heijastuu vaikutuksiin, riskeihin ja mah-
dollisuuksiin niin oman työvoiman (S1) kuin arvoketjun työntekijöiden (S2) osalta.
L&T:n tavoitteena on tarjota työntekijöille tasapainoinen arki, jossa jokainen voi
työskennellä omana itsenään, sekä edistää ihmisoikeuksia toimitusketjussaan.
Liiketoiminnan harjoittamista (G1) koskevat toimintaperiaatteet sekä yrityskult-
tuuri luovat pohjan kestävälle liiketoiminnalle. L&T:n tavoitteena on hyvä ja reilu
hallinto.
Kuvaus ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella ilmastonmuutokseen liittyvät L&T:lle
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyivät ilmastonmuutoksen hil-
lintään ja energiatehokkuuden parantamiseen. L&T:n yhteisökohtaiset tiedonan-
tovelvoitteet koskevat hiilikädenjälkeä sekä hiili-intensiteettiä (gCO
2
/km), joka on
myös yksi L&T:n joukkovelkakirjalainan vastuullisuusehdoista.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat megatrendejä, joiden hillintä luo L&T:n lii-
ketoiminnalle sekä mahdollisuuksia että riskejä. Yhtiön positiiviset vaikutukset
syntyvät liiketoimintojen tarjoamista palveluista, jotka tuottavat vähähiiliseen
kiertotalouteen siirtymistä helpottavia ratkaisuja. Nämä edistävät materiaalien,
energian ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentävät tuotetun jätteen
ja kulutetun energian määrää. L&T:n oman toiminnan kielteiset vaikutukset syn-
tyvät muun muassa liikenteen päästöistä ja ostetuista tuotteita ja palveluista.
Siirtymä vähäpäästöiseen kalustoon sekä uusiutuvan energian käytön mer-
kittävä lisääminen ovat keskeisiä toimenpiteitä L&T:n tavoitteiden saavuttami-
sessa. Suurin osa L&T:n päästöistä syntyy arvoketjussa, johon yhtiö on tehnyt
erillisen toimintasuunnitelman.
Palveluiden positiivista ilmastovaikutusta mitataan hiilikädenjäljen avulla. Hii-
likädenjälki kuvaa yritysten tietoisten valintojen ja ratkaisujen avulla vältettyjä
päästöjä suhteessa aikeisempiin toimintatapoihin. L&T:n hiilikädenjälki syntyy
asiakkaille tuotettujen palvelujen, kuten energiatehokkuusratkaisujen ja materi-
aalikierrätyksen kautta.
Ilmastoriskien arviointi
Ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa on sovellettu TCFD
(Task Force for Climate-related Financial Disclosures) -suosituksia. Taustalla on
hyödynnetty L&T:n ilmastoskenaarioiden tuloksia ympäristön, markkinoiden ja
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
27
sääntelyn muutosten vaikutusten tarkastelussa. Ilmastoriskejä on arvioitu L&T:n
riskimallin mukaisesti lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2–5v.) ja pitkällä
aikavälillä (yli 5 v.), ja ne on viimeksi päivitetty 2024. Riskien vaikuttavuutta
analysoidaan EBIT-vaikutusten ja todennäköisyyden kautta huomioiden riskin
luonne ja olemassa olevat lieventämistoimenpiteet. Lyhyen ja keskipitkän aika-
jänteet vastaavat yhtiön strategisissa riskeissä käytettyjä aikajänteitä. Toimet
kuvataan tarkemmin kohdassa E1-3, s. 47–48.
Arvioinnissa huomioitiin fyysiset riskit ja siirtymäriskit sekä niiden vaikutus
L&T:n omaan henkilöstöön ja liiketoimintaan. Arvoketjuvaikutukset perustuvat
pääosin liiketoimintojen palvelutarjonnan muutoksiin. Fyysiset riskit voivat
syntyä luonnonilmiöiden vaikutuksesta, kuten lämpötilan vaihtelut (krooninen
riski) tai mahdolliset tulvat (akuuttiriski). Näiden arvioidaan voimistuvan ilmas-
tonmuutoksen myötä. Siirtymäriskit käsittävät mahdolliset regulaatio- ja mark-
kinamuutoksien vaikutukset L&T:n keskeisiin liiketoiminta-alueisiin, sekä uusien
teknologioiden vaikutukset etenkin L&T:n vähäpäästöisen kaluston kehittymi-
seen.
Fyysiset riskit
L&T:n fyysisten riskien arvioinnin yhteydessä on tarkasteltu kroonisia ilmastoris-
kejä, kuten lämpötilan muutoksista ja säävaihteluista johtuvia vaikutuksia yhtiön
omaan toimintaan. Akuuttien ilmastoriskien, kuten mahdollisten tulvien aiheut-
tamien riskien vaikutukset kiinteistöihin, on arvioitu jäävän vähäiseksi, sillä toimi-
pisteet eivät sijaitse erityisesti tulvaherkillä alueilla.
L&T:n arvion mukaan yhtiön varat ja liiketoiminnot eivät ole merkittävästi
herkkiä näille ilmastoon liittyville vaaratekijöille. L&T:n toiminta on jakautunut
tasaisesti ympäri Suomen ja Ruotsin, joten toimintaa voidaan tarpeen tullen
siirtää tilapäisesti toisaalle häiriötilanteessa. Lisäksi L&T:n kiinteistöt ja irtaimisto
on vakuutettu.
Siirtymäriskit
Olennaiset siirtymäriskit kohdentuvat regulaation muutoksiin, jotka vaikuttavat
erityisesti liikenteen hiilineutraaliustavoitteisiin ja kiertotalouden edistämiseen,
sekä mahdollisiin markkinamuutoksiin, jotka voivat vaikuttaa uusiutuvien polt-
tonesteiden saatavuuteen tai vähäpäästöisten teknologioiden kehittymiseen.
L&T:n riskiarvioinnissa on huomioitu regulaatioriskien taustalla muun muassa
päästöoikeuksien hintakehitys, biotalouden ja vähähiilisen talouden skenaariot,
EU:n kiertotalouspaketti, mahdolliset muutokset kansalliseen jätelainsäädän-
töön, kansalliset kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteet. Tarkastelun viitekehik-
kona on käytetty ilmastoskenaariota, jossa ilmaston lämpeneminen voidaan
rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen.
L&T on arvioinut liiketoimintansa altistumista tunnistetuille siirtymätapah-
tumille sekä niiden herkkyyttä niille. Arviointi huomioi siirtymäriskien toden-
näköisyyden, laajuuden ja keston. Erityisesti L&T:n materiaalitoiminnalle nämä
siirtymäriskit ovat huomattavia. L&T:n toiminnot ja liiketoimintamallit ovat alttiita
lainsäädännön muutoksille, sillä jäteala on vahvan lainsäädännöllisen ohjauksen
piirissä. Energia-alan toimijoiden investoinnit erityisesti uusiutuviin polttoainei-
siin tai uusien teknologioiden yleistyminen, esimerkiksi raskaan kaluston käy-
tössä, vaikuttavat puolestaan L&T:n omien päästötavoitteiden ja yhtiön ilmastoa
koskevan siirtymäsuunnitelman toteutumiseen. Nämä vaikuttavat myös välilli-
sesti yhtiön ilmastotavoitteisiin sidottujen lainaehtojen saavuttamiseen.
Nykyiset tavoitteet, toimintamallit ja toimenpiteet lisäävät L&T:n resilienssiä
muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiöllä on vahva markkina-asema kaikilla
liiketoiminta-alueillaan. Lisäksi ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma mahdol-
listaa muutosten tehokkaan toteuttamisen. Keskeisiä painopisteitä ovat myös
jatkossa uusiutuvien energialähteiden ja kestävien raaka-aineiden käytön lisää-
minen sekä fossiilisesta hiilestä luopuminen erityisesti liikenteen osalta. Riskien
hallintaa vahvistetaan arvioimalla regulaatio- ja markkinamuutoksia ja reagoi-
malla niihin oikea-aikaisesti. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöprosesseihin
proaktiivisesti muun muassa alan keskeisten edunvalvontajärjestöjen kautta.
Siirtyminen resurssitehokkaaseen kiertotalouteen on olennainen osa L&T:n
ilmastonmuutoksen hillitsemisen strategiaa. Tämä muutos luo yhtiölle myös
uusia mahdollisuuksia L&T:n tarjoamien palveluiden kautta. Asiakkaille tarjottu
lisäarvo näkyy muun muassa parantuneena materiaali-, energia- ja kustan-
nustehokkuutena. Samalla L&T toteuttaa toimenpiteitä oman hiilijalanjälkensä
pienentämiseksi, esimerkiksi liikenteestä syntyvien päästöjen osalta. L&T arvioi
säännöllisesti ilmastoriskejä osana riskiarviointiaan ja mukauttaa strategiaansa
muutosten mukaisesti. Ilmastoskenaariot ja niihin liittyvät oletukset eivät ole
aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia yhtiön tilinpäätöksen lukuihin tai keskeisiin
taloudellisiin tietoihin.
Regulaatioon ja markkinoihin liittyvät siirtymäriskit on huomioitu osana L&T:n
strategisia riskejä.
Kuvaus pilaantumisen sekä vesivarojen ja merten luonnonvaroihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
L&T tarkasteli kaksoisolennaisuusanalyysissä myös E2 Pilaantuminen ja E3 Vesi-
varat ja merten luonnonvarat -osa- ja osaosa-alueita. Pilaantumisen sekä vesi-
varojen ja merten luonnonvarojen arvioinnissa huomioitiin toimipaikkojen sijainti
ja omistukset, WWF:n tietokannoista saadut veteen ja biodiversiteettiin liittyvät
vaikutukset sekä toimipaikkojen toiminnan luonne, jotka voivat aiheuttaa tosi-
asiallisia ja potentiaalisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia L&T:n omaan
toimintaan. Arvoketjun osalta riittävän laadukasta tietoa ei ollut saatavilla ja
siten arviointi jäi pintapuoliseksi. L&T ei järjestänyt arvioinnin yhteydessä erillistä
sidosryhmäkuulemista näihin osa-alueisiin liittyen.
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
L&T:n merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät ekosysteemi-
palveluihin. Merkittävät ympäristövaikutukset koskevat veden- ja maankäyttöä
L&T:n käsittely- ja varastointialueilla sekä jätteenkäsittelylaitoksilla. Toisaalta
tiukentuva sääntely ja asiakkaiden kestävyystavoitteet voivat tarjota uusia lii-
ketoimintamahdollisuuksia erityisesti L&T:n Teollisuus- ja Viherpalveluille, joissa
kunnostetaan ja ennallistetaan pilaantuneita maita, toteutetaan erilaisia niitty-
hankkeita ja poistetaan vieraslajeja asiakaskohteissa.
Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevat olennaiset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysipro-
sessin mukaisesti. Taustalla on myös hyödynnetty ympäristölupaprosessista
saatua tietoa, asiakaspalautteita erityisesti tuotannollisten toimipaikkojen
osalta sekä yllä esitettyjä tietokannoista saatua taustatietoa.
Siirtymäriskejä on tarkasteltu välillisesti osana ilmastoriskitarkastelua. L&T ei
ole arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä järjes-
telmäriskejä.
Riippuvuus luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä
L&T:n toiminta on riippuvaista luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista,
kuten vedestä, energiasta sekä muiden luonnonvarojen käytöstä. Ekosystee-
mipalvelut sekä muuttuva sääntely avaavat L&T:lle myös uusia liiketoiminta-
mahdollisuuksia. Näitä ovat L&T:n asiakkaiden luonnon monimuotoisuustyötä
tukevat konsultointipalvelut, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus, niityttä-
minen ja vieraslajien poistaminen sekä erilaiset hulevesiratkaisut.
Myös L&T:n hankkimien tuotteiden valmistus ja palveluiden tuottaminen voivat
vaikuttaa biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin paikallisella, alueellisella ja glo-
baalilla tasolla. Koska arvoketjusta saatava tieto on vielä puutteellista ja siihen
liittyy paljon epävarmuuksia, vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu
pääasiassa oman toiminnan osalta.
Oman toiminnan olennaiset vaikutukset ja riskien hallinta
L&T:n olennaiset ympäristövaikutukset liittyvät veden ja maankäyttöön, erityi-
sesti L&T:n käsittely- ja varastointialueilla sekä jätteenkäsittelylaitoksilla. Näiden
laitosten toimintaa ohjaavat ympäristölupien vaatimukset ja niiden seuranta.
Lisäksi L&T toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan toi-
mipisteiden toimivuus suhteessa ympäristölupien vaatimuksiin. Ympäristöriskejä
arvioidaan myös osana yhtiön toimipaikkakohtaista ympäristöriskiarviointipro-
sessia. Myös paikallisilla asukkailla ja sidosryhmillä on mahdollisuus tuoda esille
toimipisteiden toimintaan liittyviä epäkohtia esimerkiksi asiakaspalautekanavan
kautta. L&T käy avointa vuoropuhelua sekä viranomaisten että paikallisten asuk-
kaiden kanssa toiminnan vaikutuksista ja korjaavista toimenpiteistä haittojen
välttämiseksi. Toimipisteet, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kan-
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
28
nalta herkillä alueilla, on esitetty kohdassa E4 SBM-3, s. 56. L&T:n toimipisteille ei
ole viranomaisen taholta erikseen määritetty biologiseen monimuotoisuuteen
liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
L&T tunnisti ja arvioi resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin sekä jätteisiin liittyviä
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana kaksoisolennaisuusa-
nalyysiä. L&T analysoi toimintaansa tunnistaakseen ja arvioidakseen tosiasial-
liset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan
sekä arvoketjunsa toiminnassa. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa kohdassa
ESRS 2 SBM-3, s. 22.
L&T ei kuullut erikseen kierrätyslaitosten tai käsittelykeskusten paikallisyhtei-
söjä osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Yhtiö käy toimipaikkojen ympäristölu-
paprosessin ja alueellisen yhteistyön puitteissa säännöllistä vuoropuhelua pai-
kallisten asukkaiden kanssa toimipisteidensä ympäristövaikutuksista.
L&T on seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset
ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä
arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Seulonnassa hyödynnettiin yhtiön toimintaa
koskevia ympäristölupia, yleisiä kansallisia ja kansainvälisiä raportteja ja selvi-
tyksiä sekä sidosryhmien kuulemisia erilaisissa foorumeissa.
Kuvaus omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
L&T on tunnistanut ja arvioinut oman työvoiman vaikutuksia, riskejä ja mahdolli-
suuksia kaksoisolennaisuusanalyysissään. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-
dollisuudet liittyvät seuraaviin osa- ja osa-osa-aihesiin: työturvallisuus, työaika,
riittävä palkkaus, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työn-
tekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet. Nämä aiheet ovat
keskeisessä roolissa L&T:n strategiassa ja liiketoimintamallissa, ja ne vaikuttavat
suoraan yhtiön toimintaan ja sen mukauttamiseen. Omaa työvoimaa koskevat
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin kohdassa
S1 SBM-3, s. 63.
L&T:n strategiassa ja liiketoimintamallissa otetaan huomioon henkilöstön
hyvinvointi. Henkilöstön saatavuus on keskeinen tekijä liiketoiminnan kasvulle,
ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka on tärkeä kilpailutekijä. Yhtiö käy säännöllistä
vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa ja henkilöstön näkemykset ovat keskeinen
syöte liiketoimintastrategian laatimisprosessissa.
L&T on tunnistanut, että nuorilla kesätyöntekijöillä ja henkilöillä, joiden suomen-
tai englanninkielen taito ei ole muiden henkilöstöryhmien tasolla, on suurempi
riski joutua kärsimään vahinkoa, erityisesti työturvallisuuteen liittyen. Näiden
ryhmien perehdytys ja koulutus ovat keskeisiä toimenpiteitä riskien hallitsemi-
seksi. L&T on saanut käsityksen työntekijöihin kohdistuvista riskeistä kaksois-
olennaisuusanalyysin, säännöllisen vuoropuhelun, erityisryhmien tunnistamisen
ja työturvallisuusriskien arvioinnin avulla.
Kuvaus arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
L&T on tunnistanut ja arvioinut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
liittyen arvoketjun työntekijöihin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Muun
muassa seuraaviin osa-osa-aiheisiin liittyen tunnistettiin ja arvioitiin olennaisia
vaikutuksia: työajanseuranta, palkanmaksu, työturvallisuus ja työhyvinvointi.
Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset on kuvattu tarkemmin
kohdassa ESRS S2 SBM-3, s. 74.
L&T on tunnistanut, että tietyt arvoketjun työntekijät, joilla on tiettyjä ominai-
suuksia, jotka työskentelevät tietyissä olosuhteissa tai jotka harjoittavat tiettyä
toimintaa, voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa. Alihankinnan
työntekijöistä erityisesti ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä voi olla puutteel-
linen kielitaito, joka voi vaikeuttaa työturvallisuuskäytäntöjen omaksumista.
Lisäksi heillä saattaa olla puutteelliset tiedot kansallisista työkäytänteistä. Myös
nuoret työntekijät ilman aikaisempaa työkokemusta voivat olla alttiimpia erilai-
sille rikkomuksille. Lisäksi työntekijät, jotka työskentelevät L&T:n tai asiakkaiden
tiloissa erityisesti logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä pro-
sessipuhdistuksen ja kiinteistöjen ylläpidon tuotannollisissa tehtävissä, joissa
tosiallisesti voi esiintyä esimerkiksi kohonnut työturvallisuusriski, voivat olla
vahingon vaarassa. Mahdolliset vaikutukset voivat liittyä myös puutteellisiin työ-
käytänteiden toteuttamiseen, kuten epäselviin työaikakirjauksiin. L&T on saanut
käsityksen arvoketjun työntekijöihin kohdistuvista vaikutuksista kaksoisolen-
naisuusanalyysin, hankintayhteistyön ja työturvallisuusriskien arvioinnin avulla.
Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetut olennaiset vaikutukset liittyivät
seuraaviin osa-aiheisiin ja osaosa-aiheisiin: yrityskulttuuriin, korruption ja lah-
jonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen sekä tapauksiin, väärinkäytösten pal-
jastajien suojeluun sekä suhteisiin tavaran- ja palvelutoimittajien kanssa. Näihin
liittyvien olennaisten vaikutusten arvioinnin taustalla on huomioitu L&T:n toimin-
tojen maantieteellinen sijainti, toiminta, toimiala ja liiketoiminnan rakenne.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä vaikutusten olennaisuuden perusteella olen-
naiseksi nousi yrityskulttuuri. Taloudellisen olennaisuuden osalta liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet eivät ylittäneet asetettua kyn-
nysarvoa. L&T:n huomioidessa keskeisten sidosryhmien tiedontarpeet ja näke-
mykset yhtiölle olennaisista aiheista sekä arvoituaan ja peilattuaan näitä näke-
myksiä ja tarpeita vasten omaa liiketoimintaansa, L&T arvioi olennaisiksi aiheiksi
myös korruption ja lahjonnan ehkäisemisen ja havaitsemisen sekä näihin liit-
tyvät tapaukset, väärinkäytösten paljastajien suojelun sekä suhteet tavaran- ja
palvelutoimittajien kanssa.
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys
Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi integroidaan osaksi L&T:n nykyistä riski-
enhallintaprosessia ja se toteutetaan yhteistyössä liiketoimintojen asiantunti-
joiden, riskienhallinnan ja talouden organisaatioiden kanssa. Prosessin aikana
arvioidaan kestävyysseikkojen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioiden
mahdolliset muutokset toimintaympäristössä. Analyysin tulokset päivitetään
vuosittain, ja ne käsitellään ja hyväksytään L&T:n johtoryhmässä ja hallituksessa.
Seuraavan kerran kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään 2025.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
29
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset
E5
Ilmastonmuutos
Oma työvoima
Biologinen monimuotoisuus
ja ekosysteemit
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt
Resurssien käyttö
ja kiertotalous
E1
E4
Pilaantuminen
E2
S1
ty
Arvoketjun
öntekijät
S2
Liiketoiminnan harjoittaminen
G1
S4
S3
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
E3
TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISKUNTAAN
Yleiskuva tuloksista
Kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkasteltiin erikseen jokaisen kestävyysai-
heen, osa-aiheen ja osaosa-aiheen vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia L&T:n
liiketoimintaan. Lisäksi tarkasteltiin jokaisen kestävyysaiheen, osa-aiheen ja
osa-osa-aiheeseen liittyviä L&T:n liiketoiminnan vaikutuksia, riskejä ja mahdolli-
suuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan asteikon ollessa 0–15.
Olennaisiksi kokonaisuuksisiksi katsotaan kaikki ne osa- ja osaosa-aiheet,
joiden lopputulos ylitti joko vaikutusten olennaisuuden tai taloudellisellisen olen-
naisuuden raja-arvon, joka oli kummankin osalta kahdeksan. Olennaisuuden
raja-arvoa on kuvaajassa merkitty sinisellä taustavärillä. Kuvaajassa X- ja Y-ak-
selilla huomioidaan kullekin ESRS-kokonaisuudelle annetut maksimipistearvot,
vaikka ne muodostuisivat eri osa-aiheista.
ESRS-kokonaisuuksien vaikutusten arvioinnin keskiarvopisteytystä kuvaa-
jassa ilmaistaan pisteen koolla. Tällöin voidaan tunnistaa, kuinka suuri osa koko-
naisuuden osa- tai osaosa-aiheista on kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnis-
tettu olennaisiksi. Esimerkiksi E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
on olennaiseksi tunnistettu kokonaisuus, mutta kokonaisuuden pisteytyksen
keskiarvo on kohtuullisen pieni, eli vain muutama osaosa-aihe on tarkastelussa
noussut olennaiseksi.
Vähäinen
merkitys
Epäolennainen
Suuri
merkitys
0 8 15
15
8
Värien selitykset
Olennaiset osa-aiheet
Epäolennaiset osa-aiheet
Ympäristö (E)
Yhteiskunta (S)
Hallintotapa (G)
30
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 10 Olennainen
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 10
Olennainen
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11
Olennainen
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 14
Olennainen
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 14
Olennainen
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 15
Olennainen
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 15
Olennainen
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 18
Olennainen
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 19
Olennainen
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 26
Olennainen
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 30
Olennainen
IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut
ESRS-standardien tiedonantovelvoitteet
Seuraavissa taulukoissa on lueteltu kaikki ESRS 2:n ja kuuden L&T:n kannalta
olennaisen kestävyysraportointistandardin (ESRS) julkistamisvaatimukset,
joita on noudatettu kestävyysraportin laatimisessa. L&T on jättänyt pois kaikki
ESRS-standardeissa S3 ja S4 olevat tiedonantovaatimukset, koska ne eivät ylit-
täneet olennaisuudelle määriteltyä kynnysarvoa. Taulukoita voidaan käyttää
navigointiin kestävyysraportin tietystä tiedonantovaatimuksesta kertoviin tie-
toihin. Taulukoissa on myös esitetty, mihin L&T on sijoittanut tiedot tietystä tie-
donantovaatimuksesta, joka on kestävyysraportin ulkopuolella ja joka on sisäl-
lytetty viittaamalla tilinpäätökseen. Jos L&T:llä ei ole vielä tietoja liittyen tiettyyn
tiedonantovaatimukseen, siihen ei ole tehty viittausta.
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
31
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS E1 Ilmastonmuutos
E1 ESRS 2 GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 14 Olennainen
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 46
Olennainen
E1 ESRS 2 SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 47
Olennainen
E1 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 26
Olennainen
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 47
Olennainen
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 47
Olennainen
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 48
Olennainen
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 49
Olennainen
E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 50
Olennainen
E1-7
Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen
hillintähankkeet
-
Epäolennainen
E1-8
Sisäinen hiilen hinnoittelu -
Epäolennainen
E1-9
Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta
Olennainen
ESRS E2 Pilaantuminen
E2 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 27
Olennainen
E2-1
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet -
Epäolennainen
E2-2
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit -
Epäolennainen
E2-3
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet -
Epäolennainen
E2-4
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen -
Epäolennainen
E2-5
Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet -
Epäolennainen
E2-6
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin
liittyvät vaikutusmittari
-
Epäolennainen
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
32
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 27
Olennainen
E3-1
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen
E3-2
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit - Epäolennainen
E3-3
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet - Epäolennainen
E3-4
Vedenkulutus - Epäolennainen
E3-5
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
-
Epäolennainen
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4-1
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa
Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 56
Olennainen
E4 ESRS 2 SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 56
Olennainen
E4 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 27
Olennainen
E4-2
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 57
Olennainen
E4-3
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät t
oimet ja resurssit
Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 57
Olennainen
E4-4
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 58 Olennainen
E4-5
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin
liittyvät vaikutusmittari
Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 58 Olennainen
E4-6
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta
Olennainen
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseist
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 28
Olennainen
E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 59 Olennainen
E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 59 Olennainen
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 60 Olennainen
E5-4
Resurssien sisäänvirtaukset Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 60 Olennainen
E5-5
Resurssien ulosvirtaukset Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 62 Olennainen
E5-6
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta
Olennainen
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
33
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS S1 Oma työvoima
S1. ESRS 2 SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 18
Olennainen
S1. ESRS 2 SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 63
Olennainen
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 63
Olennainen
S1-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 64
Olennainen
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 64
Olennainen
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 65
Olennainen
S1-5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 67
Olennainen
S1-6
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 67
Olennainen
S1-7
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 68
Olennainen
S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69
Olennainen
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70
Olennainen
S1-10
Riittävä palkka Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70
Olennainen
S1-11
Sosiaalinen suojelu Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70 Olennainen
S1-12
Vammaiset henkilöt - Epäolennainen
S1-13
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70 Olennainen
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 71 Olennainen
S1-15
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72 Olennainen
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72 Olennainen
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72 Olennainen
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
34
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
S2 ESRS 2 SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 18 Olennainen
S2 ESRS 2 SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74 Olennainen
S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74 Olennainen
S2-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 75 Olennainen
S2-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 75 Olennainen
S2-4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 75 Olennainen
S2-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 76 Olennainen
ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
ESRS 2 SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset - Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja l
iiketoimintamallin kanssa
- Epäolennainen
S3-1
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen
S3-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa
- Epäolennainen
S3-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
- Epäolennainen
S3-4
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien tehokkuus
- Epäolennainen
S3-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen
ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
- Epäolennainen
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
35
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS 2 SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset -
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin kanssa
-
Epäolennainen
S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen
S4-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa -
Epäolennainen
S4-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
-
Epäolennainen
S4-4
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen
ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
-
Epäolennainen
S4-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
-
Epäolennainen
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1 ESRS GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11 Olennainen
G1 ESRS IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 28 Olennainen
G1-1
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 77 Olennainen
G1-2
Suhteet toimittajiin Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 79 Olennainen
G1-3
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 79 Olennainen
G1-4
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 79 Olennainen
G1-5
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta - Epäolennainen
G1-6
Maksukäytännöt Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 79 Olennainen
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
36
Seuraava taulukko sisältää kaikki ESRS 2:n liitteessä B luetellut muut EU-lainsäädännöstä johdetut datapisteet. Taulukosta näkee, mistä raportistamme datapisteet löytyvät ja mitkä datapisteet on arvioitu epäolennaiseksi kaksoisolennaisuusanalyysin
perusteella. Jos L&T:llä ei vielä ole tietoja liittyen tiettyyn tietopisteeseen, se on merkitty viivalla (-).
Muuhun lainsäädäntöön perustuva tietojen antaminen
Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki
ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolijakauma GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 11 x x
ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 11 x
ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista,
s. 15 x
ESRS 2 SBM-1 40 (d) i
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään
toimintaan Ei soveltuva x x x
ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Ei soveltuva x x
ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Ei soveltuva x x
ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
toimintaan Ei soveltuva x
ESRS E1-1 14
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma, s.
46 x
ESRS E1-1 16 (g)
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle
suljetut yritykset Ei soveltuva x x
ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet, s. 48 x x x
ESRS E1-5 38
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat) E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 49 x
ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 49 x
ESRS E1-5 40–43
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmasto-
vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 49 x
ESRS E1-6 44
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -brutto-
päästöt ja kokonaispäästöt, s. 50 x x x
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
37
Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki
ESRS E1-6 53–55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -brutto-
päästöt ja kokonaispäästöt, s. 50 x x x
ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset Epäolennainen x
ESRS E1-9 66
Vertailuportfolion alttius ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E1-9 66 (a); 66 (c)
Rahamäärien erittely akuuttien ja kroonisten fyysisien
riskien mukaan; Merkittävien omaisuuserien sijainti
merkittävien fyysisien riskien alueilla L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E1-9 67 (c)
Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E1-9 69
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen
portfoliossa L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E2-4 28
Ilmaan, veteen ja maaperään päästettyjen
E-PRTR-asetuksen liitteessä II lueteltujen saasteiden määrä Epäolennainen x
ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat Epäolennainen x
ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS E3-1 14 Merien ja valtamerten kestävyys Epäolennainen x
ESRS E3-4 28 (c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Epäolennainen x
ESRS E3-4 29
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan
nettoliikevaihtoon suhteutettuna Epäolennainen x
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (a)
Luettelo oman toiminnan kannalta oleinnaisista toimipai-
koista
E4 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa , s. 56 x
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (b)
Vaikutuksen kohteena olevien biologisen monimuotoisuu-
den kannalta herkät alueet
E4 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa , s. 56 x
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (c) Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta
E4 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa , s. 56 x
ESRS E4-2 24 (b)
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt
tai toimintaperiaatteet
E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet, s. 57 x
ESRS E4-2 24 (c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet
E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet, s. 57 x
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
38
Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki
ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet
E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet, s. 57 x
ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 62 x
ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 62 x
ESRS 2 SBM-3 – S1 14 (f) Pakkotyötapausten riski
S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja liiketoi-
mintamallin kannalta, s. 63 x
ESRS 2 SBM-3 – S1 14 (g) Lapsityövoimatapausten riski
S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian
ja liiketoimintamallin kannalta, s. 63 x
ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 64 x
ESRS S1-1 21
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleis-
sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence
-käytännöt
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista, s. 15 x
ESRS S1-1 22
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja
toimenpiteet S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 64 x
ESRS S1-1 23
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 64 x
ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien tai valitusten käsittelymekanismit
S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen ja
oman henkilöstön kanavat huolenaiheiden ilmaisemiseen, s. 64 x
ESRS S1-14 88 (b) & (c)
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien
lukumäärä ja osuus S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit, s. 71 x x
ESRS S1-14 88 (e)
Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten
tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot), s. 72 x x
ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkkiosuhde
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot), s. 72 x
ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset, s. 72 x
ESRS S1-17 104 (a)
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen Ei soveltuva x x
ESRS 2 SBM-3 – S2 11 (b)
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa
S2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä nii-
den vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s. 74 x
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
39
Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki
ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet, s. 74 x
ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet, s. 74 x
ESRS S2-1 19
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen Ei soveltuva x x
ESRS S2-1 19
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleis-
sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence
-käytännöt
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista, s. 15 x
ESRS S2-4 36
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeus-
ongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus, s. 75 x
ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Epäolennainen x
ESRS S3-1 17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden, kansainvälisen työjärjestö ILO:n periaatteiden
tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Epäolennainen x x
ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x
ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS S4-1 17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen Epäolennainen x x
ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x
ESRS G1-1 10 (b)
Korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaiset
korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat periaatteet Ei soveltuva x
ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat periaatteet Ei soveltuva x
ESRS G1-4 24 (a)
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot G1-4 – Korruptio ja lahjonta, s. 79 x x
ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, s. 79 x
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
40
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
L&T julkaisee tässä osiossa EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän
(EU taksonomia) mukaiset tiedot ympäristön kannalta kestäville taloudellisille
toiminnoille. Tiedot perustuvat Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen
(EU) 2020/852 (taksonomia-asetus). Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhti-
öiden tulee raportoida ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toiminto-
jensa osalta.
Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin
nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat ilmaston-
muutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarat ja merten
luonnonvarat, kiertotalous, ympäristön pilaantuminen, sekä biologinen monimuo-
toisuus ja ekosysteemit. L&T raportoi tilikaudelta 2024 taksonomian mukaiset
(taxonomy alignment), taksonomiakelpoiset (taxonomy eligiblity) ja ei-luokitus-
järjestelmäkelpoiset osuudet liiketoiminnoista kolmen tunnusluvun osalta (liike-
vaihto, toimintamenot ja pääomamenot).
Taksonomian mukaisuudessa raportoidaan, miltä osin kyseinen liiketoiminta
tukee ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan taksonomian mukaiseksi, jos
se tukee merkittävästi yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta
merkittävää haittaa (does not significantly harm, DNSH) muille. Lisäksi toiminnan
on täytettävä vähimmäistason suojatoimia koskevat kriteerit (minimum safe-
guards).
L&T:n tarkastelu
L&T on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta kos-
kevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, delegoidun ilmastosäädöksen,
täydentävän ilmastosäädöksen ja delegoidun ympäristösäädöksen sekä tällä
hetkellä saatavilla olevien Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan
tulkinnan perusteella.
Taksonomiakelpoisuutta on arvioitu Euroopan komission delegoiduissa ase-
tuksissa esitettyjen taloudellisten toimintojen kuvausten ja niissä annettujen
NACE-koodien perusteella. Taksonomiaan liittyvä arviointi on tehty liiketoimin-
nasta syntyneestä liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista, jotka
liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen,
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, kierto-
talouteen siirtymiseen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentä-
miseen, sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. L&T:llä ei ole
ydinenergiaan tai fossiilisiin maakaasuihin liittyvää toimintaa.
Taksonomiaa koskevat taloudelliset tunnusluvut pohjautuvat talous- ja toimin-
nanohjausjärjestelmistä saatuihin lukuihin. Laskettaessa taksonomian mukai-
seen ja taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden
osuutta liikevaihdosta (tilinpäätöksen liitetieto 1.2), L&T ottaa huomioon tuotot
palveluista ja tuotteista, joilla on selkeä yhteys tunnistettuihin taloudellisiin toi-
mintoihin. Pääomamenojen ja toimintamenojen osalta on tarkasteltu vuoden
2024 kirjauksia ja verrattu arviointikriteerien vastaavuutta kirjattuihin tietoihin.
Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin,
aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yritys-
hankintojen yhteydessä tulleet lisäykset (tilinpäätöksen liitetiedot 3.1, 3.3, ja
3.4). Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista,
jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan
ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät kaluston ja raken-
nusten huollon, korjauksen ja ylläpidon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut,
sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut. Toimintamenot
eivät sisällä lopetettuja toimintoja. Taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta
koskevissa arvioinneissa on huomioitu vain ne toiminta- ja pääomamenot, jotka
vastaavat toimintaa koskevia teknisiä vaatimuksia. L&T:llä ei ole erillisiä taksono-
miaa koskevia pääoma- tai toimintamenosuunnitelmia.
L&T raportoi taksonomiasta konsernitasolla. Kunkin toimialan asiantuntijat
ja liiketoimintojen edustajat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tun-
nistetut taloudelliset toiminnot taksonomian mukaisuuden kriteerit. Arviointi
perustuu tunnistettuihin taksonomia-asetuksessa kuvattuihin toimintakoh-
taisiin teknisiin arviointikriteereihin sekä DNSH-kriteereihin. Ilmastoon liittyvät
DNSH-kriteerit arvioidaan vuosittain osana L&T:n riskienhallintaprosessia
TCFD-viitekehikon kautta. L&T:n ilmastoriskit on kuvattu kohdassa ESRS 2 SBM-3,
s. 19–21.
L&T:n toiminta on reguloitua ja edellyttää erillisiä ympäristölupia, joissa määri-
tetään ympäristövaatimukset veden, maaperän pilaantumisen ja luonnon osalta.
Noudatamme kaikkia toimintaamme koskevia ympäristövaatimuksia. Menettely-
tapoja on kuvattu tarkemmin kohdassa E4-2, s. 57.
L&T:llä on käytössä johtamisjärjestelmä, joka kattaa kaikki L&T:n palvelut serti-
fikaattien ISO 9001, ISO 14001, ja ISO 45001 osalta. EHSQ-johtamismalli varmistaa,
että L&T:n toiminnot noudattavat lupaehtoja ja näitä tarkkaillaan ja raportoidaan
säännöllisesti. Lisäksi L&T pyrkii hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa
ympäristövaikutuksia koulutusten ja teknisten ratkaisujen avulla. Teknisiä arvi-
ointikriteerejä on tarkasteltu rinnakkain, jotta raportointi on mahdollisimman
yhtenäinen ja vältetään kaksoislaskenta.
EU taksonomia
Vähimmäistason suojavaatimukset
Teknisten kriteerien lisäksi taksonomia-asetuksessa säädetään vähimmäis-
tason suojatoimista, jotka käsittelevät työelämä- ja ihmisoikeuksia, korruption ja
lahjonnan ehkäisyä, oikeudenmukaista kilpailua ja verotusta. L&T:llä vähimmäis-
tason suojatoimia on arvioitu konsernitasolla.
L&T kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia
sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia,
kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaat-
teita ja noudattaa OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitettujen toiminta-
ohjeiden kuutta vaihetta. L&T:n ihmisoikeusvaikutuksia on käsitelty tarkemmin
kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 15.
Korruption ja lahjonnan ehkäisyssä L&T:llä noudatetaan kansallisia lakeja ja
sopimuksia. Nämä periaatteet on viety myös erilliseen korruption ja lahjonnan
vastaiseen politiikkaan, joka selkeästi kieltää lahjonnan, lahjojen vastaanotta-
misen ja antamisen, sekä muut epäeettiset toimet. L&T:n ohjeistus lahjojen ja
vieraanvaraisuuden vastaanottamiselle on julkinen ja löydettävissä yrityksen
verkkosivuilta sekä intranetistä. Korruption ja lahjonnan ehkäisyä on käsitelty
tarkemmin kohdassa G1-3, s. 80.
Verotusta koskevat pääperiaatteet on kuvattu L&T:n veropolitiikassa, jonka
L&T:n hallitus on hyväksynyt. Politiikka kattaa L&T:n kaikki toimialat kaikissa toi-
mintamaissa ja koskee koko henkilöstöä. Verojen maksamisessa, keräämisessä,
tilittämisessä ja raportoinnissa L&T noudattaa paikallista lainsäädäntöä. Kes-
keinen periaate on laadukas ja oikea-aikainen veroilmoitusten ja muiden lakisää-
teisten viranomaisraporttien raportointi.
L&T maksaa ja tilittää verot toimintamaihinsa, joissa sen liiketoiminta luo arvoa,
eikä siirrä luotua arvoa matalan verotuksen maihin. Konsernin sisäisten transak-
tioiden hinnoittelussa noudatetaan voimassa olevaa siirtohinnoittelulainsää-
däntöä sekä siihen vaikuttavia OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja verohallinnon
suosituksia. Kaikki L&T:n investointi- ja sijoittautumispäätökset tehdään liiketoi-
minnan tarpeisiin perustuen. Verovaikutukset selvitetään ja huomioidaan osana
päätöksentekoprosessia ja liiketoimintoja ja konsernirakenteita käsitellään
niiden taloudellisen sisällön perusteella. L&T ei osallistu vain verotuksellisista
syistä tehtyihin järjestelyihin ilman liiketaloudellista substanssia.
L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa, kannattaa reilua kilpailua sekä noudattaa
kaikessa liiketoiminnassaan hyvää liiketoimintatapaa ja kilpailuoikeudellisia
41
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
sääntöjä. Kaikki liiketoimet, joissa L&T on osallisena, ovat rakenteeltaan läpinä-
kyviä ja taloudellisesti perusteltuja. L&T noudattaa yrityskauppaprosesseissaan
kilpailulainsäädäntöä, suorittaa due diligence -tarkastuksen kohteista ja tekee
lainsäädännön mukaiset ilmoitukset kilpailuviranomaisille.
L&T:n eettiset periaatteet sisältävät perussäännöt kilpailuoikeuden ja lainsää-
dännön noudattamisesta. Lisäksi L&T:llä on kilpailuoikeuskoulutus henkilöstölle,
joiden työnkuvan osalta on tunnistettu tarve täsmentävälle koulutukselle. Kil-
pailuoikeuskoulutus on päivitetty syyskuussa 2024. Koulutuksen tarkoituksena
on auttaa henkilöstöä tunnistamaan sellaiset tilanteet, jotka voivat olla kyseen-
alaisia tai kiellettyjä kilpailuoikeudellisten sääntöjen näkökulmasta sekä antaa
tarkemmat ohjeet miten menetellä eri tilanteissa.
L&T:llä on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit verotusta, kor-
ruption ja lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmisoi-
keuksia, työelämäoikeuksia ja korruptiota koskevat vaatimukset on huomioitu
omina periaatteinaan, sisällytetty eettisiin periaatteisiin ja koulutuksiin, sekä
huomioitu yhtiön hankintaprosesseissa ja -ohjeissa. Konsernitason politiikat
koskevat kaikkia L&T:n liiketoimintoja Suomessa ja Ruotsissa.
Tunnistetut luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
L&T:n Ympäristöpalveluiden ja Teollisuuspalveluiden liiketoimintaan kuuluu tak-
sonomiakelpoisten ja -mukaisten toimintojen osalta muun muassa jätteiden
keräys ja kuljetus, materiaalien talteenotto tavanomaisesta jätteestä, vaarallisen
jätteen käsittely, jäteveden keruu ja käsittely, käytettyjen tavaroiden myynti, sekä
ympäristörakentamisen palvelut koskien pilaantuneiden paikkojen ja alueiden
kunnostamista. Nämä kiertotalousliiketoiminnat käsittävät ilmastonmuutoksen
hillintään liittyvät toiminnot 5.5 (Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus synty-
paikalla lajitelluissa jakeissa) ja 5.9 (Materiaalin talteenotto tavanomaisesta
jätteestä). Siirtymän kiertotalouteen, jätteen ehkäisyyn ja kierrätykseen liit-
tyvät toiminnot 2.3 (Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus); 2.7
(Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto) ja 5.4 (Käytettyjen
tavaroiden myynti). Saasteiden ehkäisyyn ja kontrollointiin liittyvän toiminnot 2.1
(Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus); 2.2 (Vaarallisen jätteen käsittely) ja 2.4
(Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen) sekä veden ja merellisten
resurssien kestävää käyttöä koskevan toiminnon 2.2 (Yhdyskuntajätevesien
käsittely).
Kiinteistöpalvelutoimialojen liiketoimintaan Suomessa ja Ruotsissa kuuluu
taksonomiakelpoisten ja -mukaisten toimintojen osalta muun muassa energia-
tehokkuuslaitteiden ja uusiutuvan energiateknologian asennus, huolto ja korjaus
sekä rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen, säätämiseen ja hallintaan
tarkoitettujen välineiden ja laitteiden asennus, huolto ja korjaus. Lisäksi liiketoi-
mintaan kuuluu rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät asian-
tuntijapalvelut. Taksonomiaraportoinnissa on huomioitu ilmastonmuutokseen
liittyvät toiminnot 7.3 (Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus); 7.4
(Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa); 7.5
(Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa
käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus); 7.6 (Uusiutuviin energialäh-
teisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus) ja 9.3 (Rakennusten
energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut).
42
Liikevaihto
Tilikausi N
2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat Koodi Liikevaihto
Osuus
liikevaih-
dosta,
vuosi N
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantuminen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantumi-
nen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjärjes-
telmän mu-
kaisten (A.1) tai
luokitusjärjes-
telmäkelpoisten
(A.2.) osuus
liikevaihdosta,
vuosi N-1
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla
lajitelluissa jakeissa
CCM 5.5 11,3 1,5 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 2,5 0,3 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 9,1 1,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus
rakennuksissa
CCM 7.4 0,1 0,02 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja
valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus
CCM 7.5 5,1 0,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto
ja korjaus
CCM 7.6 1,0 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut CCM 9.3 6,3 0,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 21,0 2,7 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
Vaarallisen jätteen käsittely PPC 2.2 4,8 0,6 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 3,2 0,4 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 33,2 4,3 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 11,6 1,5 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4 8,9 1,2 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
118,0 15,3 % 4,6 % 0,0 % 0,0 % 3,8 % 7,0 % 0,0 % K K K K K K K
Josta mahdollistavat toiminnat 21,5 2,8 % 2,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K M
Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,6 0,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 7,4 1,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus
rakennuksissa
CCM 7.4 2,6 0,3 % KEL E/KEL E/KEL
E/KEL E/KEL E/KEL
Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2 0,2 0,03 % E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 1,5 0,2 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 10,1 1,3 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 7,6 1,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
30,0 3,9 % 1,4 % 0,0 % 0,03 % 0,2 % 2,3 % 0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1+A.2)
148,1 19,2 % 6,0 % 0,0 % 0,03 % 4,0 % 9,3 % 0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 622,6 80,8 %
YHTEENSÄ (A+B) 770,7 100%
Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.
A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
43
Pääomamenot
Tilikausi N
2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat Koodi
Pääoma-
menot
Osuus
pääoma-
menoista,
vuosi N
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantuminen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantumi-
nen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjärjes-
telmän mu-
kaisten (A.1) tai
luokitusjärjes-
telmäkelpoisten
(A.2.) osuus
pääomame-
noista, vuosi N-1
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa
jakeissa
CCM 5.5 1,8 3,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,9 1,4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,4 0,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus
rakennuksissa
CCM 7.4 0,1 0,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja
valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus
CCM 7.5 0,2 0,4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,
huolto ja korjaus
CCM 7.6 0,1 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut CCM 9.3 0,3 0,6 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 2,3 3,7 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
Vaarallisen jätteen käsittely PPC 2.2 0,4 0,7 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 3,8 6,3 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 1,3 2,2 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4 1,0 1,7 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
12,8 20,9 % 6,3 % 0,0 % 0,0 % 4,5 % 10,1 % 0,0 % K K K K K K K
Josta mahdollistavat toiminnat 1,1 1,8 % 1,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K M
Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,2 0,4 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,5 0,8 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus
rakennuksissa
CCM 7.4 0,1 0,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2 0,01 0,02 % E/KEL E/KEL KEL
E/KEL E/KEL E/KEL
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 0,2 0,3 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 1,2 1,9 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 0,9 1,4 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)
3,0 5,0 % 1,3 % 0,0 % 0,02 % 0,3 % 3,3 % 0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
(A.1+A.2)
15,8 25,8 % 7,6 % 0,0 % 0,02 % 4,7 % 13,5 % 0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 45,4 74,2 %
YHTEENSÄ 61,2 100%
Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.
A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
44
Toimintamenot
Tilikausi N
2024 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat Koodi
Toiminta-
menot
Osuus
toiminta-
menoista,
vuosi N
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantuminen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantumi-
nen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjärjes-
telmän mu-
kaisten (A.1) tai
luokitusjärjes-
telmäkelpoisten
(A.2.) osuus toi-
mintamenoista,
vuosi N-1
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa
jakeissa
CCM 5.5 0,8 2,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,03 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,3 0,9 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus
rakennuksissa
CCM 7.4 0,1 0,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja
valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus
CCM 7.5 0,2 0,6 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,
huolto ja korjaus
CCM 7.6 0,04 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut CCM 9.3 0,3 0,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K M
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 0,7 1,9 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
Vaarallisen jätteen käsittely PPC 2.2 0,2 0,4 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 0,04 0,1 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 2,5 6,7 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 0,9 2,3 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4 0,7 1,8 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
6,7 18,1 % 4,7 % 0,0 % 0,0 % 2,5 % 10,8 % 0,0 % K K K K K K K
Josta mahdollistavat toiminnat 0,9 2,6 % 2,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K M
Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,01 0,02 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,4 1,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus
rakennuksissa
CCM 7.4 0,1
0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2 0,02 0,04 % E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 0,1 0,1 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 0,7 2,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 0,6 1,5 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2)
1,9 5,1 % 1,3 % 0,0 % 0,04 % 0,1 % 3,6 % 0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
(A.1+A.2)
8,5 23,1% 6,1 % 0,0 % 0,04 % 2,6 % 14,4 % 0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 28,3 76,9 %
YHTEENSÄ 36,8 100 %
Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.
A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
45
Tarkennukset raportointiin
Vuonna 2024 L&T on tarkentanut EU taksonomiaraportointiin liittyviä laskenta-
määritteitä pääoma- ja toimintamenojen osalta. Laskentamääritteiden tarken-
nuksesta johtuen raportointivuoden 2023 osalta luokitusjärjestelmän mukaisia
tai -kelpoisia lukuja ei esitetä taulukoissa, sillä ne eivät ole vertailukelpoisia.
Toimintamenojen laskennassa ei tarkastelun jälkeen muun muassa enää huo-
mioida henkilöstökuluja, joita ei voida varmuudella jyvittää luokitusjärjestelmä-
kelpoisiin aktiviteetteihin, tai energian hankinnasta syntyviä kuluja. Pääomame-
nojen laskennassa ei tarkastelun jälkeen huomioida pääomamenojen poistoja.
L&T on esittänyt oheisessa taulukossa viime vuoden pääoma- ja toimintame-
nojen kokonaismäärän uudistetuilla laskentaperiaatteilla laskettuna. Henkilöstö-
ja energiakulujen vaikutus toimintamenojen kokonaissummaan on ollut merkit-
tävä.
Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu)
Siirtymätoiminto on taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneut-
raaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamis-
kelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. L&T:llä ei ole täydentävässä delegoidussa
ilmastosäädöksessä kuvattuja ydinvoimaan tai maakaasuihin liittyviä luokitus-
järjestelmäkelpoisia eikä luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia
toimintoja. Näin ollen Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät
toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on esitetty oikealla, ja
lomakkeet 2–5 on jätetty esittämättä.
Täsmäytetyt luvut
Päivitetyt laskentaperiaatteet, raportointikauden
2023 lukujen uudelleentarkastelu, MEUR
Vuosikatsauksessa 2023 julkaistut luvut,
MEUR
Muutos, %
Liikevaihto 802,1 802,1 0 %
Pääomamenot 81,1 61,1 33 %
Toimintamenot 36,9 769,9 -95 %
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa,
jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta
käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä
tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa,
tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä
tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Ilmastotavoitteet ovat osa L&T:n strategisia tavoitteita. Yhtiön tavoitteena on
saavuttaa nettonolla oman toiminnan ja koko toimitusketjun osalta vuoteen
2045 mennessä. L&T on myös sitoutunut irtaantumaan fossiilisista polttoai-
neista pitkällä aikavälillä. L&T:n ilmastotavoitteet kuvataan tarkemmin kohdassa
E1-4, s. 48.
Tavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. L&T ei ole suljettu
EU:n Pariisin sopimuksen vertailuarvojen ulkopuolelle.
L&T:n oman toiminnan (scope 1 ja 2) osuus kokonaispäästöistä on noin 10 %,
joista noin 97 % syntyy kuljetuksista (scope 1 -päästöt). Scope 2 -päästöihin
sisältyvät kaikki L&T:n kiinteistöjen sähkönkäytöstä sekä lämmitys- ja jäähdytys-
energiasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Scope 2 -päästöjen osuus on
3 % L&T:n oman toiminnan päästöistä. Valtaosa, noin 90 %, L&T:n kokonaispääs-
töistä syntyy arvoketjussa (scope 3).
Tavoitteiden saavuttamiseksi L&T on laatinut erillisen ilmastoa koskevan siir-
tymäsuunnitelman, jossa on arvioitu keskeiset toimenpiteet oman toiminnan
ja toimitusketjun osalta vuoteen 2030. Siirtymäsuunnitelman keskiössä ovat
yhtiön toimenpiteet liikenteen irtautumiseksi fossiilisesta hiilestä sekä käytetyn
polttonesteen että kaluston osalta siten, että vuonna 2030 36 % yhtiön oman
toiminnan käyttämästä liikenteen polttonesteestä olisi uusiutuvaa ja vastaa-
vasti 20 % L&T:n omasta kalustosta olisi vähäpäästöistä, kuten biokaasulla tai
sähköllä toimivaa.
Oman toimintansa lisäksi L&T pyrkii edistämään arvoketjua koskevia päästö-
vähennystavoitteitaan tiivistämällä yhteistyötään arvoketjun kumppaneiden
kanssa. Vuoden 2024 aikana L&T on tarkentanut toimintasuunnitelmaansa arvo-
ketjussa syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Lähitulevaisuuden tavoitteena
on parantaa toimitusketjusta saadun päästötiedon laatua sekä lisätä tietoi-
suutta ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteistä toimitusketjussa. Lisäksi yhtiö
kehittää ratkaisuja, jotka edistävät asiakkaiden materiaalien kierrätystä.
Mahdollisten kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisen ei arvioida aiheut-
tavan merkittävää siirtymäriskiä tai estävän päästövähennystavoitteiden saa-
vuttamista oman toiminnan osalta, sillä käytössä olevan kaluston käyttövoimaa
voidaan säätää käytön aikana, esimerkiksi korvaamalla fossiilinen energia uusiu-
tuvalla energialla. Uusiutuvan energian saatavuuden odotetaan lisäksi säilyvän
hyvänä tulevaisuudessa.
L&T:n ilmastotavoitteet ovat osa yhtiön liiketoiminnan strategisia tavoitteita.
Tavoitteita tukeva tarkempi siirtymäsuunnitelma, jossa on tarkasteltu kes-
keisten omaan toimintaan kohdentuvien toimien tehokkuutta suhteessa pääs-
L&T on suunnitellut vähentävänsä omasta toiminnasta syntyviä päästöjä noin 31% vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelluista oman toiminnan päästövähennyksistä
70 % muodostuvat uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja 30% kaluston käyttövoimamuutoksista. Vuonna 2030 L&T arvioi kalustosta 20 % olevan vähäpäästöistä ja uusiutuvan energian
käytön lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2024 tasosta.
Arvoketjussa suunniteltujen päästövähennysten ajurit ovat kierrätysasteen kasvaminen ja alihankintalogistiikan päästövähennystoimet. Lisäksi scope 3 -päästöjen odotetaan vähenevän orgaani-
sesti muiden arvoketjussa tapahtuvien hiilestä irtautumisen toimien johdosta.
Yhtiön pitkän aikavälin nettonollatavoitteena on vähentää päästöjä 90 % vuoden 2022 tasosta, ja kompensoida niiden päästöjen osuus, joita ei voida omassa toiminnassa tai arvoketjussa vähentää.
Toiminnan kasvu 22–30
Scope 1 & 2
Scope 3
Päästökompensointi
tCO
2
e
Oman toiminnan
vähennykset
Scope 3 vähennykset Tavoitevuosi 2030 Nettonollatavoite 2045
2022
-20 %
L&T:n keskeiset hiilestä irtaantumisen keinot sekä niiden vaikutus L&T:n lyhyen aikavälin tavoitteisiin
E1 Ilmastonmuutos
46
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
tötavoitteisiin sekä niiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia, on hyväksytty
hallituksessa.
Suunnitelmassa on huomioitu ennakoidut pääoma- ja toimintamenot oman
toiminnan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2030 loppuun men-
nessä. Pitkän aikavälin, vuoteen 2045 ulottuvat toimenpiteet eivät ole vielä
riittävän yksityiskohtaisella tasolla puutteellisen läpinäkyvyyden vuoksi. Toi-
menpiteiden riittävyyttä ja niitä koskevaa rahoitussuunnitelmaa tullaan tarkas-
telemaan vuosittain osana L&T:n investointipäätöksiä.
L&T:n suunniteltujen toimien toteuttamiseen tarvittavat merkittävät pääoma-
menot liittyvät vähäpäästöisen kaluston suhteellisen osuuden kasvattamiseen
vuoteen 2030 mennessä. Suunnitellut toimet tulevat nostamaan L&T:n vuotuisia
pääomamenoja, mikä puolestaan tulee lisäämään L&T:n tuloslaskelman pois-
toja. Kasvavien poistojen vastapainoksi L&T ennakoi vähäpäästöisen kaluston
pienentävän tuloslaskelman vuosittaisia kaluston käyttökuluja. Muun kuin vähä-
päästöisen kaluston osalta L&T tulee siirtymäsuunnitelman mukaan lisäämään
merkittävästi uusiutuvien polttonesteiden käyttöä. Tämän toimenpiteen enna-
koidaan kasvattavan L&T:n tuloslaskelman vuosittaisia polttoainekuluja vuoteen
2030 mennessä.
Yrityksen taloudellisen toiminnan mukauttaminen komission delegoidun ase-
tuksen (EU) 2021/2139 säännöksiin keskittyy lähinnä kaluston uudistamiseen,
jonka odotetaan vähentävän yrityksen yleistä ympäristövaikutusta. Vaikka
kalustouudistus ei suoraan liity taksonomiassa määriteltyihin toimintoihin mer-
kittävässä määrin, se tukee yrityksen pyrkimyksiä kohti kestävämpää toimintaa.
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallien
kanssa
Liiketoimintoihin kohdistuvien ilmastonmuutoksen seurausten arviointi on inte-
groitu L&T:n strategiaprosessiin. Yhtiö on tarkastellut ilmastonmuutoksen vai-
kutuksia sekä lyhyellä viiden vuoden strategiakaudella että pitkällä aikavälillä
vuoteen 2035 saakka. Resilienssianalyysi perustuu liiketoimintaympäristön
epävarmuustekijöiden kvalitatiiviseen arviointiin, jossa on huomioitu markkina-
ja toimintaympäristömuutokset ja niiden merkittävät taloudelliset vaikutukset.
Viimeisin skenaariotarkastelu on tehty 2023.
Resilienssianalyysi kohdentui L&T:n omaan toimintaan ja se huomio siirtymä-
riskien osalta muutokset markkinoissa ja sääntelyssä sekä fysikaalisten riskien
osalta mahdolliset säänvaihtelut Suomessa ja Ruotsissa. Analyysin taustalla
on huomioitu L&T:n omat ilmastotavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet, kuten
L&T:n logistiikan päästövähennystoimet sekä kalustoinvestoinnit ja materiaalien
kierrätystä edistävät toimet.
Yhtiön resilienssianalyysissä on hyödynnetty kansainvälisen ilmastopaneelin
skenaarioita, joissa ilmasto lämpenee 1,5 astetta, alle kaksi astetta ja neljä
astetta vuosisadan loppuun mennessä (RCP 2,6 ja RCP 6,0), joita on peilattu
uusimman ilmastotutkimuksen tietoihin säänvaihteluista Suomessa. Tarkaste-
lussa on myös hyödynnetty IEA:n (International Energy Agency) skenaariotar-
kasteluissa käytettyä taustadataa ja olettamuksia (APS, NZE2050 ja STEPS).
Arvioitavat skenaariot käsittivät toimintaympäristön, jossa lainsäädäntö ja
toimenpiteet tukevat ja ohjaavat yrityksiä kohti nettonollan mukaisia tavoitteita.
Toisessa ääripäässä oli toimintaympäristö, jossa muutos taantuu ja tarvittavia
toimenpiteitä toteutetaan hitaasti. Eri skenaarioissa ilmastonmuutoksen liiketoi-
mintavaikutuksia tarkasteltiin sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja teknologiseen
kehitykseen liittyvien toimialan muutostekijöiden kautta.
Resilienssianalyysin epävarmuustekijät liittyvät sääntely- ja markkinamuu-
toksiin. Nämä tekijät on otettu huomioon L&T:n ilmastoa koskevan siirtymäsuun-
nitelman taustalla osana vähäpäästöisen kaluston investointien vaikutuksia
arvioitaessa. Liiketoimintamallin muutosjoustavuus eri ilmastoskenaarioiden
mukaisissa toimintaympäristöissä on vakaalla pohjalla. Viiteskenaariona toimi lii-
ketoimintaympäristö, jossa vallitseva tila tukee 1,5 asteen ilmastopolkua lyhyellä
ja pitkällä aikavälillä.
Viimeisimmän strategiantyön yhteydessä L&T kiristi ilmastotavoitteitaan siten,
että yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on nettonolla vuoteen 2045 mennessä.
Tarkastelu osoitti, että L&T:n päivitetyt ilmastotavoitteet, toimenpiteet niiden
edistämiseksi sekä toimitusketjulle osoitetut erilliset ilmastotavoitteet ovat lin-
jassa skenaariotarkastelun havaintojen kanssa.
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet
L&T:n ilmastotavoitteita ohjataan yhtiön ympäristöpolitiikalla, joka oman toi-
minnan lisäksi kuvaa periaatteita arvoketjun osalta. Julkisesti L&T:n verkkosi-
vuilla esitetyn ympäristöpolitiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
L&T:n ympäristöpolitiikassa kuvataan ilmastonmuutoksen hillinnän, uusiu-
tuvan energian käytön sekä energiatehokkuuden edistämisen kannalta yhtiön
olennaiset tavoitteet ja periaatteet. L&T on sitoutunut nettonolla-tavoitteisiin
vuoteen 2045 mennessä ja kannustaa myös kumppaneitaan asettamaan omat
ilmastotavoitteensa sekä vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
Lisäksi omassa toiminnassa ja arvoketjussa syntyviä päästöjä vähennetään
edistämällä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä ja parantamalla energiatehok-
kuutta. Ympäristöpolitiikassa on huomioitu asiakasratkaisut, joilla L&T edistää
asiakkaidensa ilmastotavoitteita. Arvoketjun positiivinen ilmastovaikutus syntyy,
kun yhtiön palveluiden avulla korvataan neitseellisiä raaka-aineita kierrätys- ja
uusiutuvilla raaka-aineilla tai kun L&T toteuttaa asiakkaiden energiatehokkuus-
toimenpiteitä. Samalla L&T:n oma hiilikädenjälki kasvaa.
Politiikan periaatteita tarkastellaan säännöllisesti kahden vuoden välein.
Vastuu politiikan päivityksestä ja sen sisällöstä on yhtiön yhteiskuntasuhde- ja
vastuullisuusjohtajalla, joka valmistelee yhdessä L&T:n asiantuntijoiden kanssa
politiikan keskeiset periaatteet. Toistaiseksi muita sidosryhmiä ei ole osallistettu.
L&T:n toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta
resursoinnista omassa toiminnassaan. Toimitusketjua koskevat ilmastotavoit-
teet on huomioitu L&T:n uusissa hankintasopimuksissa.
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin
liittyvät toimet ja resurssit
L&T:n ilmastotavoitteet ja ympäristöpolitiikan periaatteet jalkautuvat yksiköihin
toimialakohtaisten alatavoitteiden, ohjeistusten ja asiakkaille toteutettujen kier-
totalous- ja energiatehokkuusratkaisujen kautta käytännön toimiksi. Lisäksi
ilmastotavoitteet ja niiden seuranta ovat yksi L&T:n viestinnän avainteemoista,
ja kokonaisuutta käsitellään säännöllisesti myös toimialojen sisäisissä henkilös-
töinfoissa.
Toimenpiteet oman toiminnan päästöjen vähentämiseksi
Keskeiset oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintään ja uusiutuvan energian
käyttöönottoon liittyvät toimet kohdentuvat vähäpäästöisten kaluston käyt-
töönottoon sekä kalustossa käytetyn uusiutuvan polttoaineen käyttöön. Yhtiö
panostaa myös kuljettajien ajotapa- ja kaluston käyttökoulutuksiin. Toimenpiteet
tukevat L&T:n pyrkimystä irtaantua fossiilisesta hiilestä niin lyhyellä (vuoteen
2030 mennessä) kuin pitkällä aikavälillä (vuoteen 2045 mennessä).
L&T:n päästövähennystavoitteet ovat edenneet hyvin vuoden 2024 aikana.
Oman toiminnan päästöt ovat laskeneet 43 % vuodesta 2018. Kalustouudis-
tukset ja uusiutuvan polttoaineen merkittävä käytön kasvu vaikuttivat huomat-
tavasti oman toiminnan scope 1 -päästöihin. Viimeisen kuuden vuoden aikana
saavutettiin 20 200 tnCO
2
e -päästövähennykset, mikä vastaa noin 85 % vuoden
2030 ennakoidusta päästövähennyksestä (23 700 tnCO
2
e).
Vuonna 2024 tehtiin muun muassa seuraavia toimia oman toiminnan tavoit-
teiden edistämiseksi:
• Kiertotalousliiketoiminnoissa ajotavanseurantalaitteisto oli asennettu 1 157
ajoneuvoon vuoden 2024 lopussa.
• Raportointivuoden aikana 246 kuljettajaa osallistui ennakoivan ajotavan
koulutuksiin. Yhteensä 78 % kuljettajista on käynyt ennakoivan ajotavan kou-
lutuksen.
• Vuonna 2024 L&T sähköisti etenkin Ruotsin Kiinteistöpalveluiden kalustoa,
jossa 84 % kokonaiskalustosta oli sähköautoja vuoden 2024 lopussa. L&T:llä
on käytössä 69 vähäpäästöistä raskaan kaluston ajoneuvoa ja 370 kevyen
kaluston ajoneuvoa, jotka toimivat joko biokaasulla tai sähköllä.
• L&T:n liikenteessä käyttämästä dieselöljystä 24 % korvattiin uusiutuvista
raaka-aineista valmistetulla HVO:lla (Hydrotreated Vegetable Oil).
• L&T tekee jatkuvaa reittisuunnittelua. Suunnittelun avulla yhtiö sai tehos-
tettua toimintaa sekä vähennettyä päästöjä, ajokilometrejä ja työtunteja.
L&T:n kiinteistöissä siirrytään uusiutuvan sähkön käyttöön vuoteen 2030 men-
nessä. Tällä hetkellä Suomessa käytetty sähkö on tuotettu ydinenergialla ja var-
47
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
mistettu alkuperätakuin. Kiinteistöjen energiatehokkuutta tehostetaan esimer-
kiksi optimoimalla talotekniikan ohjauksia sekä uusimalla lämmitysjärjestelmiä.
L&T:n omistamissa kiinteistöissä kaikki öljylämmitysjärjestelmät on vaihdettu
vesi-ilmalämpöpumppuihin. Vuoden 2024 aikana energiatehokkuustoimenpi-
teitä tehtiin 15 kohteeseen. Toimenpiteiden myötä on vähennetty 26,8 tnCO
2
e
-päästöjä, mikä vastaa noin 3,5 % scope 2 -päästöistä. Vuoden 2030 ennakoidut
scope 2 -päästövähennykset ovat noin 1 000 tnCO
2
e
vuoden 2018 tasosta.
Myös L&T:n validoidut SBTi päästövähennystavoitteet ovat edenneet hyvin.
Päästöintensiteetti (scope 1 ja 2, tnCO
2
e ajokilometriä kohden) laski 42 %
vuoden 2018 tasosta ja yhtiö on linjassa valitun päästövähennyspolun kanssa.
Tavoite on myös yksi L&T:n vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirja-
lainan ehdoista. Vuonna 2024 12 % merkittävistä toimittajista oli asettanut omat
SBTi:n mukaiset päästövähennykset. Toimitusketjutavoite päivitettiin vuonna
2023 absoluuttiseksi päästövähennystavoitteeksi eikä toimenpiteitä SBT
-tavoitteen mukaisia toimittajien sitouttamiseksi jatkettu vuonna 2024.
L&T:n toiminnan hiilikädenjälki
L&T:n hiilikädenjälki syntyy muun muassa asiakkaille tehdyistä energiatehok-
kuustoimenpiteistä sekä palveluista, jotka edistävät arvoketjun kiertotaloutta.
L&T:n kiinteistötekniikan palveluiden kautta edistetään energiatehokkuutta
Suomessa ja Ruotsissa ennaltaehkäisevän huollon, energiatutkimusten, ener-
giatehokkuuskonsultoinnin ja energian kulutuksen optimoinnin avulla.
Lisäksi L&T:n Kiinteistöpalveluiden kehittämän Smartti Automaatio -palvelun
avulla ohjataan kiinteistöautomaatiojärjestelmiä, mikä parantaa kiinteistöjen
energiatehokkuutta. L&T tarjoaa myös räjäytyspuhdistusmenetelmää teollisten
voimalaitosten kattiloiden puhdistamiseen, mikä vähentää päästöjä ja parantaa
hyötysuhdetta.
Vuonna 2024 L&T:n toiminnasta syntynyt hiilikädenjälki oli 438 MCO
2
e, mikä oli
noin 4 % pienempi kuin vuonna 2023. Hiilikädenjäljen laskuun vaikuttivat erityi-
sesti yleisen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen sekä rakennussektorin
haastava suhdannetilanne. Nämä seikat heijastuivat L&T:n toimintaan laskevina
jätevolyymeina.
Toimitusketjussa tehtävä ilmastotyö
Valtaosa L&T:n kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjun päästöistä, kuten
ostettujen tuotteiden ja palveluiden hankinnan, jätteiden käsittelyn sekä kul-
jetusurakoinnin päästöistä. L&T on analysoinut merkittävimmät toimitusketjun
scope 3 -päästölähteet ja tehnyt keskipitkän aikajänteen toimenpidesuunni-
telman sen perusteella. Toimenpiteillä vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillintään,
edistetään uusiutuvien energioiden käyttöönottoa sekä vähennetään arvo-
ketjun riippuvuutta fossiilisesta hiilestä.
Noin 40 % L&T:n scope 3 -päästöistä syntyy jätteiden poltossa, kuten seka- ja
energiajätteen sisältämästä muovista ja vaarallisen jätteen loppukäsittelystä.
Yhtiön tavoitteena on tehostaa syntypaikkalajittelua yhdessä asiakkaiden
kanssa ohjaamalla seka- ja energiajätteessä olevat raaka-aineet kiertoon, jol-
loin myös jätteiden ilmastovaikutukset pienenevät. Tämän lisäksi L&T kehittää
ratkaisuja vaarallisten jätteiden kierrätyksen parantamiseksi. Keskeistä on myös
toimitusketjun datan laadun parantaminen siten, että päästölaskenta pohjautuu
entistä enemmän toimittajilta saatuun primaaridataan.
Huomattava osa L&T:n scope 3 -päästöistä syntyy kuljetusalihankinnan aikana.
Vuoden 2023 aikana otettiin käyttöön toimittajakohtaisen kuljetuspäästörapor-
tointimallin L&T:n Teollisuuspalveluissa, jota on laajennettu Ympäristöpalveluiden
liiketoiminnassa vuoden 2024 aikana. Vuonna 2024 kuljetusalihankinnan päästöt
laskivat 23 % edellisen vuoden päästöistä, mutta olivat edelleen 2% korkeammat
kuin vertailuvuoden 2020 päästöt, mikä vastaa noin -2 % vuoden 2030 ennakoi-
dusta päästövähennyksestä (6 150 tnCO
2
e).
Jatkossa L&T lisää yhteistyötä toimittajiensa kanssa parantaakseen koko
ketjun läpinäkyvyyttä ja lisätäkseen toimittajien ilmastotietoisuutta.
Ennakoidut taloudelliset vaikutukset
L&T:n omaan toimintaan liittyvät päästövähennystoimenpiteet edellyttävät
taloudellisia pääoma- ja toimintamenoja, joita L&T:n taksonomiaraportointi ei
huomioi täysimääräisesti, sillä osa toimenpiteistä ei ole luokitusjärjestelmäkel-
poisia taksonomia-asetuksessa sisällytetyn toimialaluokituksen vuoksi. Merkit-
tävimmät pääomamenot kohdentuvat erityisesti siirtymäsuunnitelman mukaisiin
vähäpäästöisten kalustojen investointeihin, kun taas keskeiset toimintamenot
käsittävät muun muassa uusiutuvan polttoaineen käytöstä aiheutuneet kustan-
nukset. L&T:n toimenpiteiden merkittävät pääoma- ja toimintamenot on kuvattu
osana siirtymäsuunnitelman taloudellista selvitystä kohdassa E1-1, s. 46–47. Tak-
sonomia-asetuksen mukaiset tiedot on raportoitu osana taksonomiaa, s. 40–45.
L&T:n toimenpiteet ovat osin riippuvaisia myös ulkopuolisista tekijöistä, kuten
markkinoiden kehityksestä, teknologisista innovaatioista sekä lainsäädännön
muutoksista, jotka voivat joko edistää tai hidastaa ilmastotavoitteiden saavutta-
mista. Yhtiö seuraa tiiviisti toimintaympäristön kehittymistä ja sopeuttaa strate-
giaansa sen mukaisesti.
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet
L&T päivitti loppuvuodesta 2023 ilmastotavoitteensa, joiden keskiössä on irtau-
tuminen fossiilisista raaka-aineista. L&T:n tavoitteena on nettonolla koko arvo-
ketjussa (scope 1,2 ja 3) siten, että koko ketjun absoluuttisia kasvihuonekaasu-
päästöjä vähennetään vähintään 90 %:lla vuoteen 2045 mennessä. Tavoite
edellyttää myös päästövähennysten jälkeen jäljellä olevien päästöjen kompen-
sointia hiilinielujen, ilmastopositiivisten hankkeiden tai hiilensidonnan kautta.
Tavoitteen vertailuvuodet ovat oman toiminnan osalta 2018 ja arvoketjun osalta
2022. Tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei ole tehty erillistä sidosryhmäkuu-
lemista.
Oman toiminnan osalta 2018 on ensimmäinen vuosi, jolloin polttoaine- ja
energiankäyttötietojen kattavuus ja eheys ovat riittävällä tasolla vertailuarvon
luotettavuuden varmistamiseksi. L&T on arvioinut kyseisen vuoden edustavan
normaalia toiminnan tasoa. Arvoketjun päästöjen osalta 2022 on ensimmäinen
vuosi, jolloin taustatietojen kattavuus ja eheys ovat riittävällä tasolla vertailu-
arvon luotettavuuden varmistamiseksi. L&T on arvioinut, että tällöin Covid-19
-pandemian vaikutukset toimeliaisuuden tasoon olivat enää vain hyvin vähäisiä,
eikä tällä ole vaikutusta vertailuarvon luotettavuuteen.
Pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi L&T on asettanut erilliset lyhyen aikavälin
tavoitteet. Koko arvoketjua koskevat absoluuttiset päästövähennystavoitteet
vuoteen 2030 mennessä ovat:
• Oman toiminnan päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden
2018 tasosta (2018: 47 400 tCO
2
e).
• 20 % vähemmän arvoketjussa syntyviä päästöjä vuoteen 2030 mennessä
vuoden 2022 tasosta (2022: 271 200 tCO
2
e). Lisäksi yhtiö on asettanut eril-
liset tavoitteet kuljetusalihankinnalle: 30 % vähemmän kuljetusalihankin-
nasta syntyneitä päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta
(2020: 20 501 tCO
2
e).
L&T:n hallitus on hyväksynyt yhtiön ilmastotavoitteet ja ne ovat SBTi validaa-
tioprosessissa (Science Based Targets Initiatives) ja niille haetaan SBTi validaa-
tiota vuoden 2025 aikana. L&T:n 2030 ja 2045 ilmastotavoitteet ovat linjassa
ilmaston lämpenemistä rajoittavan 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen ja
Euroopan Unionin ilmastotavoitteiden kanssa.
Voimassa olevat SBTi validoidut lyhyen aikavälin ilmastotavoitteemme perus-
tuvat L&T:n aikaisempiin ilmastotavoitteisiin, jotka vastasivat Pariisin ilmasto-
sopimuksen tavoitteita rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden
celsiusasteen. Tavoitteet käsittivät oman toiminnan lisäksi toimittajien omia
ilmastotavoitteita koskevan kattavuustavoitteen seuraavasti:
• L&T:n tavoitteena on puolittaa oman toimintamme (scope 1 ja 2) hiilijalanjälki
eli päästöintensiteetti ajokilometriä kohden vuoden 2018 tasosta vuoteen
2030 mennessä.
• L&T:n tavoitteena on, että 70 prosenttia suurimmista tavarantoimittajis-
tamme ja alihankkijoistamme (ostot) ovat asettaneet ilmastotavoitteet
omien päästöjensä vähentämiseksi vuoteen 2024 mennessä.
Päästötavoitteiden lisäksi L&T on sitoutunut Elinkeinoelämän keskusliiton teol-
lisuuden yleiseen energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan kaudelle
2017–2025. Yhtiön tavoitteena on parantaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta
7,5 prosenttia vuoden 2020 energiankulutuksesta vuoteen 2025 mennessä.
Tämä tarkoittaa yhteensä 2 758 MWh säästöä.
Päästötavoitteiden keskeiset hiilestä irtautumisen keinot on kuvattu tar-
kemmin kohdassa E1-1, s. 46.
L&T:n ilmastotavoitteissa ei ole toistaiseksi huomioitu kasvihuonekaasujen
poistoja tai kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeita. Vastaavasti yhtiö ei
sovella tavoitteisiinsa liittyvissä toimissa sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä.
Tavoitteiden taustalla on huomioitu aikaisemmin esitetyn skenaariotarkas-
telun tulokset sekä ulkoisten sidosryhmien odotukset, joita on kartoitettu muun
muassa L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysiprosessin yhteydessä.
48
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Yritysjärjestelyt tai muutokset laskentaperiaatteissa ja -menetelmissä voivat
vaikuttaa ilmastotavoitteissa asetettujen vertailuvuosien päästöarvojen uudel-
leenlaskentaan. L&T:n toimintaympäristössä ei ole tunnistettu merkittäviä muu-
toksia, jotka olisivat edellyttäneet vertailuvuoden tietojen uudelleenlaskentaa
vuonna 2024. Päästöjen laskentaperiaatteet on esitetty kohdassa E1-6, s. 50.
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
L&T:n käyttämän uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta
kasvoi vuoden 2024 aikana. Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulu-
tuksesta oli 25 %. L&T:n toiminnassa polttoaineiden osuus kokonaisenergianku-
lutuksesta on 83 %, ja itse tuotetun uusiutuvan energian määrä oli 85 MWh.
L&T:n energiatehokkuustavoite on edistynyt suunnitelmallisesti. Ostetun ener-
gian kulutus laski 5,3 prosenttia vertailuvuodesta 2023. L&T:n kiinteistöjen ener-
giatehokkuutta parannettiin esimerkiksi optimoimalla talotekniikan ohjauksia ja
uudistamalla valaistusta. Vuoden 2024 aikana jatkettiin lämmitysjärjestelmien
uusimista ja osa kiinteistöjen maakaasu- ja öljylämmitysjärjestelmistä vaihdet-
tiin vesi-ilmalämpöpumppuihin. Lämpöjärjestelmien uudistukset jatkuvat vuonna
2025.
Vuonna 2024 L&T:n Suomen kiinteistöjen energiankulutus oli 124,1 TJ, josta 77
prosenttia oli päästötöntä. Kiinteistöjen energiankulutus Suomessa laski 5,4
prosenttia vertailuvuodesta 2023. L&T:n käyttämän ostosähkön alkuperä on
varmennettu alkuperätakuin Suomessa. L&T:n oma energiankulutus on eritelty
oheisessa taulukossa.
Laskentaperusteet
Energiankulutuksen laskenta sisältää kaiken L&T:n ostaman ja tuottaman ener-
gian megawattitunneissa (MWh). Energian loppukäytössä lasketaan yhteen
L&T:n raportointivuonna ostama polttoaine, itse tuotettu uusiutuva sähkö sekä
ostosähkön ja ostolämmön määrä. Tieto saadaan L&T:n omista järjestelmistä ja
energiatoimittajien raportointijärjestelmistä. Laskennassa on jätetty ulkopuolelle
vuokratilojen energiankäyttö, joissa sähkö- tai lämpöenergian käyttö sisältyy
vuokrakuluihin, eikä L&T:llä ole sopimusta energiatoimittajan kanssa.
Eri polttoaineiden sisältämän energian laskemiseen käytetään paikallisia ker-
toimia. L&T:n ostosähkön alkuperä on varmistettu alkuperätakuin Suomessa.
Ruotsissa L&T käyttää useampaa toimittajaa sähkölle, ja ostosähkön alkuperä
riippuu sopimuksesta. Ostettu sähkö on taulukoitu fossiiliseksi, kun sähkön tuo-
tantotapa on sekoitus ydinenergiaa ja uusiutuvaa, tai sisältää fossiilista tuo-
tantoa. L&T:n ostamasta energiasta 77 prosenttia on varmistettu päästöttömäksi
sopimuksella tai jälkikäteen markkinoilta hankittavilla alkuperätakuilla.
Energiaintensiteetti lasketaan toiminnasta, joka muodostuu ilmastovaikutuk-
silta merkittäviltä aloilta. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/1288
liitteessä 1 ilmastovaikutuksilta merkittäviksi aloiksi on määritelty NACE-pääluo-
kissa A-H ja L -luetellut alat, siten kun ne on vahvistettu Euroopan Parlamentin ja
neuvoston asetuksessa (EY) 1893/2006.
L&T:n energiaintensiteetin laskennassa on käytetty konsernin kokonaisenergi-
ankulutusta ja kokonaisliikevaihtoa, sillä energiankulutuksen raportointi ei tällä
hetkellä mahdollista jaottelua NACE-luokituksen mukaan. L&T:n kokonaisliike-
vaihto on 770,7 MEUR (tilinpäätöksen liitetieto 1.2). Seuraavassa taulukossa on
lueteltu kaksinumerotason tarkkuudella NACE toimialat, joilla L&T:llä on merkit-
tävää toimintaa:
NACE Rev.2 luokitus Kuvaus
C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus
(pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus)
C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus
E37 Viemäri- ja jätevesihuolto
E38 Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien
kierrätys
E39 Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut
ympäristönhuoltopalvelut
F43 Erikoistunut rakennustoiminta
L68 Kiinteistöalan toiminta
M71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja
analysointi
N81 Kiinteistön- ja maisemanhoito
Oma energiankulutus, MWh 2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus
0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen
kulutus
121 600
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus
30
Muista fossiilisista lähteistä peräisin oleva polttoaineen
kulutus
0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
8 400
Fossiilisen energian kokonaiskulutus
130 000
Fossiilisten energianlähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta, %
62
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä olevan energian
kulutus
26 600
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta, %
13
Uusiutuvista lähteistä, ml. biomassa, peräisin olevan
polttoaineen kulutus
52 500
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
500
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan
uusiutuvan energian kulutus
85
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus
53 100
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta, %
25
Energian kokonaiskulutus
209 700
Kokonaiskulutustietojen raportointi perustuu pyöristämättömään dataan.
Energiaintensiteetti 2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus, MWh
209 700
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaih-
toon, MWh/MEUR
272
49
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Vuonna 2024 L&T:n kasvihuonekaasupäästöt laskivat vertailukaudesta 2023.
L&T:n oman toiminnan päästöt vuonna 2024 olivat 27 200 tCO
2
e, joista 97 pro-
senttia syntyi kaluston polttoaineiden käytöstä. L&T raportoi scope 2 -päästöjä
markkinaperusteisesti, sillä se heijastaa paremmin yhtiön tekemiä valintoja
ostoenergian osalta ja energiantuotannosta syntyviä päästöjä.
Valtaosa L&T:n kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjussa (scope 3), kuten
ostettujen tuotteiden ja palveluiden hankinnasta, urakoitsijoiden polttoaineen
kulutuksesta sekä materiaalien loppukäsittelystä syntyneistä päästöistä. Scope
3 -päästöjen osuus L&T:n kokonaispäästöistä oli 91 % vuonna 2024. L&T ei suo-
rittanut kasvihuonekaasujen poistoja raportointikauden aikana, eikä L&T:llä ollut
ostoenergiaan liittyviä sopimuksellisia päästöjä.
L&T raportoi biogeenisistä päästöistä ensimmäisen kerran vuodelta 2024.
Biogeeniset päästöt ovat peräisin bioperäisen polttoaineen, kuten uusiutuvan
dieselin käytöstä. Vuoden 2024 osalta L&T raportoi vain oman toiminnan biogee-
niset päästöt.
Vuonna 2024 scope 3 laskentaa laajennettiin huomioimaan myös työnteki-
jöiden työmatkustuksesta syntyvät päästöt Suomessa. L&T on myös takau-
tuvasti laskenut perusvuoden 2022 päästöt työmatkaliikenteen osalta. L&T:n
muihin scope 1-, 2- tai 3 -laskentaperiaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muu-
toksia.
Kasvihuonekaasuja koskevat laskentaperiaatteet
Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan GHG-protokollan mukaisesti ja ne perus-
tuvat GHG Protocol Corporate Standardin ja scope 3 -standardin raportoin-
tivaatimuksiin. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät biopolttoaineiden ja
orgaanisen materiaalien palamisesta. Scope 2 biogeeniset hiilidioksidipäästöt
perustuvat kaukolämmön sijaintiperusteisiin päästökertoimiin.
L&T:n kasvihuonekaasulaskennan konsolidointimenetelmänä on käytetty
taloudellista kontrollia. Raportti käsittää kaikkien L&T:n tuotantolaitosten ja ajo-
neuvojen scope 1 -päästöt. Scope 2 -päästöt raportoidaan sekä markkina- että
sijaintiperusteisesti. Scope 3 -päästöt raportoidaan koko L&T:n osalta. 12 %
scope 3 -päästöjen laskennasta perustuu toimittajilta saatuihin tietoihin.
Kasvihuonekaasulaskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuo-
nekaasut (CO
2
, CH
4
, N
2
O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF6 ja NF3). Päästöt on
muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi eri kasvihuonekaasujen ominaislämmitys-
vaikutus (Global Warmin Potential, GWP) -kertoimia hyödyntäen, siten kuin ne on
IPCC:n viidennessä arviointiraportissa määritetty.
Kasvihuonekaasupäästöt Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi 2024 2023 % N/N-1 2030 2045
Vuotuinen
tavoite, %
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt, tCO
2
e 45 500 26 450 30 320 -13 % -50 % -90 % 4,2 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien
scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus, %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope
2 -bruttopäästöt, tCO
2
e
6 900 3 030 2 160 40 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope
2 -bruttopäästöt, tCO
2
e
1 900 760 890 -15 % -50 % -100 % 4,2 %
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3)
kokonaisbruttopäästöt, tCO
2
e
271 200 262 200 279 300 -6 % -20 % -90 % 3,1 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut
113 320 103 200 99 430 4 %
2 Tuotantohyödykkeet
560 1 010 3 400 -70 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
9 490 10 840 9 590 13 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
20 501
1
20 970 27 310 -23 % -30 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
1 190 1 480 1 540 -4 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
6 900 6 310
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
126 900 118 400 138 000 -14 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset),
tCO
2
e
291 700 311 700 -6 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperustei-
set), tCO
2
e
289 400 310 500 -7 %
L&T:n scope 1 ja 2 päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2018. Scope 3 päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2022. Vuotuinen vähennystavoite-% on laskettu 2030 tavoitteille.
Kokonaispäästötiedot perustuvat pyöristämättömään dataan.
1
L&T:llä on erillinen kuljetusalihankintaa koskeva päästövähennystavoite, jonka perusvuosi on 2020.
Kasvihuonekaasuintensiteetti 2024 2023 % N/N-1
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO
2
e/MEUR 35 39 -9 %
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2 ja 3 (markkinaperusteinen), tCO
2
e/MEUR 376 387 -3 %
Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO
2
e/km 556 613 -9 %
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, tCO
2
2024
Biogeeniset scope 1 hiilidioksidipäästöt 17 800
Biogeeniset scope 2 hiilidioksidipäästöt 6 900
50
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
51
Scope 3 -laskentaa koskeva yhteenveto
Luettelo raporttiin sisältyvistä scope 3 -kategorioista Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut
Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet (kalusto)
Kategoria 3: Hankitun energian epäsuorat päästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2)
Kategoria 4: Kuljetusalihankinnan päästöt
Kategoria 6: Liikematkat Luokka
Kategoria 7: Työntekijöiden työmatkaliikenne Luokka
Kategoria 12: Materiaalien loppukäsittely
Luettelo raportin ulkopuolelle jätetyistä
scope 3-toiminnoista sekä niiden poissulkemista
koskevat perustelut
Kategoria 5: Omassa toiminnassa syntyvä jäte – ei sisälly
• L&T käsittelee omat jätteensä asiakkaidensa puolesta käsittelemiensä jätteiden rinnalla. Näiden päästöt raportoidaan Scope 3 -kategoriassa 12. Laadullisen arvioinnin mukaan
nämä päästöt ovat alle 2 % yhtiön Scope 3 kategorian 12-päästöistä eikä niitä siten raportoida eriteltyinä.
Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. L&T:llä ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin
Scope 3 -toimintoihin.
Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. Nykyisten järjestelmärajoitusten vuoksi ei ole mahdollista tehdä tarkkaa eroa tuotantoketjun alku- ja
loppupään kuljetusten välillä kuljetusalihankkijan osallistumisen perusteella ja siten koko loppupään kuljetusalihankintaan liittyvät päästöt on raportoitu Scope 3 kategoriassa 4.
Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jalostus – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. L&T tuottaa ensisijaisesti palveluita. Myytyjen tuotteiden käsittelyyn liittyvät päästöt arvioidaan
minimaalisiksi (alle 2 %) verrattuna muihin Scope 3 -luokkiin. Kierrätettäväksi myytyjen jätemateriaalien päästöt on sisällytetty kategorian 12 laskentaan.
Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö – ei sisälly
• Kvantitatiivisen arvioinnin mukaan L&T:n myytyjen tuotteiden ja laitteiden käytönaikaiset päästöt ovat alle 1 % yhtiön Scope 3 kokonaispäästöistä, joten ne on jätetty
laskennan ulkopuolelle. Arvio perustuu laitteiden energiankulutukseen ja Suomen sähköntuotannon päästökertoimiin.
Kategoria 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen, sillä L&T:llä ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin Scope 3
-toimintoihin.
Kategoria 14: Franchising-sopimukset – ei sisälly
• Kvantitatiivisen arvioinnin perusteella yhtiön omistaman Huomenta-franchising-ketjun päästöt edustavat alle 1 % L&T:n Scope 3 kokonaispäästöistä, joten ne on jätetty lasken-
nan ulkopuolelle. Arvio perustuu siivouksen laskennalliseen europohjaiseen hiilidioksidi-intensiteettiin ja ketjun tuottamiin liikevaihtotietoihin.
Kategoria 15: Investoinnit – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. L&T:llä ei ole sellaisiin investointeihin liittyviä päästöjä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai mui-
hin Scope 3 -toimintoihin. L&T ei tarjoa rahoituspalveluja.
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
52
Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista
Scope 1, Suorat päästöt Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot):
• Suomi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina mitattuna ja Alekstra (SaaS-palvelu)
raportointijärjestelmään tai toimittajan järjestelmään rekisteröityinä
• Ruotsi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina mitattuna ja Ziklo Fleet Services
(SaaS-palvelu) raportointijärjestelmään rekisteröityinä
Päästökertoimet (toissijaiset tiedot):
• Suomi: Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2024
1
• Ruotsi: Miljöfordon – CO2 -utsläpp för drivmedel 2023
2
Scope 2, Ostoenergian
tuotannon päästöt
Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot):
• Suomi: Energiankulutustiedot kilowattitunteina(kWh) mitattuina ja
Enerkey-raportointijärjestelmään kirjattuina (SaaS-palvelu)
• Ruotsi: Energiankulutustiedot energiantoimittajan laskuilta kerättynä (kWh)
Päästökertoimet (toissijaiset tiedot):
Markkinaehtoinen, Suomi:
• Sähkö: L&T:n ostot Sähkön alkuperätakuut (Veni)
• Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot Enerkey-raportointijärjestelmästä (SaaS-palvelu)
Markkinaehtoinen, Ruotsi:
• Sähkö: Toimittajakohtaiset päästötiedot, jotka perustuvat energiantoimitussopimuksiin
• Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot energiantoimittajalta kerättynä
Sijaintiin perustuva, Suomi:
• Sähkö: Motiva
3
• Kaukolämpö: Motiva
3
Sijaintiin perustuva, Ruotsi:
• Sähkö: Ruotsin energiavirasto
4
• Kaukolämpö: Energiföretagen Sverige (toimialajärjestö)
5
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
53
Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista
Tuotantoketjun alkupään scope 3 -päästöt
1: Ostetut tuotteet ja palvelut Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): L&T hankintadatasta saatavat määrät (paino
tai tilavuus) ja ostojen määrä (euroa).
Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (Euro-pohjaiset päästöker-
toimet korjattuna vuotuisella inflaatiolla)
6
Ostettujen tuotteiden ja palveluiden laskenta sisältää kaikki materiaalit ja palvelut, joita ei ole huomioitu Scope 1, 2 tai muissa
Scope 3 -laskennoissa. Tuotteiden ja palveluiden päästölaskenta perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin päästökertoimiin.
Päästökertoimet on hankittu ulkoisista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuotuisen inflaation
mukaan.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa
2: Tuotantohyödykkeet Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): L&T hankintadatasta saatavat määrät (paino tai
tilavuus) ja ostojen määrä (euroa)
Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (Euro-pohjaiset
päästökertoimet korjattuna vuotuisella inflaatiolla)
6
Tuotantohyödykkeiden laskenta sisältää tuotantolaitteiden hankinnan, ja se perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin päästöker-
toimiin. Laskelma sisältää kaikki kalustoon liittyvät hankinnat, joita pidetään tuotantohyödykkeinä. Päästökertoimet on hankittu
ulkoisista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuotuisen inflaation mukaan.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa
3: Polttoaineisiin ja energiaan
liittyvät toiminnot (eivät sisälly
soveltamisalaan 1 tai 2)
Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Polttoaineen ja energian kulutusta koskevat tiedot,
sellaisina kuin ne on mitattu ja kirjattu toimittajien raportointijärjestelmiin
Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2024: WTT- ja T&D-päästökertoimet
polttoaineille, sähkölle ja lämmölle
7
Epäsuorat energiapäästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2) sisältävät energian tuotannon ja jakelun alkupään päästöt sekä
ostettujen polttoaineiden WTT-päästöt. Päästökertoimet perustuvat DEFRA:n sijaintiin perustuviin julkisiin tietoihin, ja perus-
tiedot ovat ostetun polttoaineen/energian määrä raportointivuoden aikana.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa
4: Kuljetus ja jakelu tuotantoket-
jun alkupäässä
Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Toimittajan ilmoittamat polttoaineenkulutustiedot, tai
jos tietoa ei ole saatavilla, rahalliset ostomäärät (euroina) L&T:n hankintajärjestelmästä.
Päästökertoimet (sekundääritiedot): Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2024
1
,
DEFRA 2024: WTT-päästökertoimet polttoaineille
7
, Kuorma-autoliikenteen kustannusin-
deksi 2024
8
Kuljetus- ja koneurakoitsijoiden päästölaskelmat perustuvat hankintatietoihin ja arvioituun polttoaineenkulutukseen sekä
urakoitsijoiden toimittamiin todellisiin polttoaineenkulutustietoihin. Tiedot yhdistetään Tilastokeskuksen julkaisemiin polttoai-
neiden luokitustietoihin sekä DEFRA:n julkaisemiin polttoaineiden WTT-päästötietoihin.
Kattavuus: Kaikki toimialat Suomessa. Ruotsissa ei ole merkittäviä kuljetusurakointiin liittyviä hankintoja
6: Liikematkat Toimintatiedot (ensisijaiset tiedot): CWT-matkatoimisto, L&T hankinnan järjestelmistä
saatavat rahalliset ostomäärät (euroina), L&T:n HR-järjestelmään merkityt kilometri-
korvaukset
Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2024: Henkilöautojen päästöt/km
7
Liikematkustamista koskevat tiedot perustuvat matkanjärjestäjältä saatuihin lento- ja junamatkojen kokonaispäästötietoihin
(matkaperusteinen). Taksimatkustuksen päästöjen arviointi perustuu taksimatkustuksen kuluihin. Kaikkia taksimatkojen ostoja
verrataan keskimääräiseen taksikilometrihintaan täydennettynä DEFRA:n julkaisemilla henkilöautoliikenteen WTW-päästöker-
toimiin ajettua kilometriä kohti. Yksityisautolla tehtävät liikematkat perustuvat maksettuihin kilometrikorvauksiin yhdistettynä
DEFRA:n tarjoamiin WTW-päästökertoimiin ajokilometriä kohden.
Kattavuus: Kaikki toimialat Suomessa ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
54
Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista
7: Työntekijän työmatkat Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot): Työntekijän asuinosoite, Traficomin kansallinen
työmatkatutkimus
9
Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2024: Henkilömatkustuksen päästötiedot ja
WTT-päästökertoimet polttoaineille
7
, Aalto-yliopiston tutkimus: Joukkoliikenteen päästöt/
km
10
Työmatkan päästölaskenta tehdään työntekijän työnantajalle ilmoittaman postinumeron perusteella. Keskimääräinen työmatka
ja -muoto arvioitiin valtakunnallisen liikennetutkimuksen perusteella, jossa selvitettiin eri liikennemuotojen ja päivittäisten mat-
kamatkojen osuus erikokoisissa kaupungeissa/yhteisöissä. Osa-aikaisten palkansaajien vuosityöpäivät arvioitiin keskimää-
räisen viikkotyöajan perusteella. Laskentamenetelmä ja käytetyt lähteet sisältävät merkittävän määrän epävarmuuksia, joten
niitä voidaan käyttää vain erittäin korkean tason arviona L&T:n työntekijöiden työmatkojen ilmastovaikutuksista.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsin henkilöstön osalta työmatkustuksen päästöt on arvioitu henki-
löstön määrään ja suomen henkilöstön laskennallisiin työmatkapäästöihin perustuen. Arvion osuus on 15 % ilmoitetuista työ-
matkustuksen kokonaispäästöistä.
Tuotantoketjun loppupään scope 3 -päästöt
12: Myytyjen tuotteiden käsittely
käyttöiän lopussa
Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): L&T:n ERP-järjestelmän jätetiedot
Päästökertoimet (sekundääritiedot): Toimittajien ilmoittamat päästökertoimet,
Ecoinvent 3.11, Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2024
1
, SYKE
11
Tuotteiden loppukäyttö sisältää L&T:n yhteistyökumppaneille pääasiassa energianpolttoon toimitettavat jätejakeet. Laskelma
perustuu toimitettuihin tonnimäärätietoihin. Päästökertoimet hankittiin kumppaneilta tai ulkoisista julkisesti saatavilla olevista
lähteistä (kirjallisuus) kun toimittajakohtaisia tietoja ei ole saatavilla.
Kattavuus: Kaikki kiertotalousliiketoiminnot Suomessa. Kiinteistöpalveluilla ja Ruotsin liiketoiminnoilla ei ole merkittäviä jätteen-
käsittelyyn liittyviä päästöjä ja nämä on huomioitu Scope 3 kategorian 1 laskennassa.
Lähteet:
1) Tilastokeskus: Polttoaineluokitus 2024, https://stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html
2) Miljöfordon – CO2 -utsläpp för drivmedel 2023, https://www.miljofordon.se/bilar/miljoepaaverkan/
3) Motiva, https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-paastokertoimet
4) Ruotsin energiavirasto, https://www.energimyndigheten.se/klimat/hallbarhetskriterier/fragor-och-svar-om-hallbarhetskriterier/
5) Energiföretagen, https://www.energiforetagen.se/statistik/fjarrvarmestatistik/miljovardering-av-fjarrvarme/
6) Suomen Ympäristökeskus: Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö, http://hdl.handle.net/10138/300737
7) DEFRA (2024) , https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors-2024
8) Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi (2024), https://stat.fi/tup/kustannusindeksit/kuorma-autoliikenteen-kustannusindeksi.html
9) Traficom: Henkilöliikennetutkimus 2021, https://www.traficom.fi/fi/julkaisut/henkiloliikennetutkimus-2021-suomalaisten-liikkuminen
10) Sree Manikanta Kumar Kanujula Kanujula (2022) Carbon Emission Estimator for Public Transportation in Finland. Aalto-yliopisto, https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202301291841
11) Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Y-Hiilari, https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/laskurit-ja-tyokalut#y-hiilari-%E2%80%93-hiilijalanj%C3%A4ljen-laskentaan-yrityksille
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti:
kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella määritetty yhteisökohtainen
mittari
Lassila & Tikanoja Oyj laski liikkeeseen yrityksen vastuullisuustavoitteisiin
sidotun 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan toukokuussa 2022. Joukko-
velkakirjalainan taloudelliset ominaisuudet ovat osittain sidoksissa yrityksen
ajokilometriperusteisen kasvihuonekaasuintensiteetin (gCO
2
e/km) kehitykseen
korkokehityksen kautta.
Ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti on mittari, joka ilmaisee
yrityksen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää suhteessa toiminnan
aikana kuljettuihin kilometreihin. Laskenta perustuu GHG-protokollan periaattei-
siin, ja se huomioi yrityksen oman toiminnan päästöt sekä kaluston ajotietoko-
neiden rekisteröimät ajokilometritiedot. Mittari ei huomioi biogeenisiä päästöjä.
Vuonna 2024 L&T:n ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti oli
556 gCO
2
e/km (2023: 613 gCO
2
e/km). Päästöintensiteetti on laskenut kevyen
kaluston sähköistymisen ja raskaan kaluston uusiutuvan polttoaineen käyttöas-
teen kasvun myötä. Päästöjä koskevat tarkemmat tiedot on esitetty sivun 50
taulukoissa.
Hiilikädenjälki: kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella määritetty
yhteisökohtainen mittari
Hiilikädenjälki mittaa L&T:n palveluiden positiivisia ilmastovaikutuksia. Päästö-
vähennykset syntyvät, kun fossiiliset ja neitseelliset raaka-aineet korvataan
uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla tai parannetaan asiakkaiden oman
toiminnan energiatehokkuutta. Laskelmissa huomioidaan koko arvoketju jätteen
keräyksestä uusiomateriaalin käyttöön. Hiilikädenjäljen kasvattaminen on L&T:n
keskeinen pitkän aikavälin tavoite ja olennainen mittari.
Vuonna 2024 L&T:n toiminnan johdosta vältetyt päästöt laskivat 4 % vertailu-
kaudesta 2023, ja olivat yhteensä -438,2 MCO
2
e. Intensiteetti kuvaa palveluiden
tuottamaa hiilikädenjälkeä konsernin kokonaisliikevaihtoon suhteutettuna ja
vuonna 2024 L&T:n hiilikädenjälki-intensiteetti oli -569 tCO
2
e/MEUR. Vuonna
2024 etenkin L&T:n toteuttamien energiatehokkuustoimenpiteiden hiilikäden-
jälki kasvoi. Vuonna 2024 yleisen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen ja
rakennussektorin haastava suhdannetilanne vaikuttivat materiaalikierrätyksen
hiilikädenjälkeen laskevasti Ympäristöpalveluissa.
Laskentaperusteet
Hiilikädenjälki kuvaa L&T:n palveluista syntyneitä laskennallisia vältettyjä pääs-
töjä. L&T:n hiilikädenjälkilaskennassa huomioidaan jätteiden kierrätyksestä,
energiantuotannosta, räjäytyspuhdistuksesta ja energiapalveluiden kautta syn-
tyneet vältetyt päästöt.
Kierrätysmateriaalien osalta hiilikädenjälki on laskettu materiaalikohtaisesti ja
se perustuu siihen, kuinka paljon kierrätysmateriaali vähentää päästöjä verrat-
Hiilikädenjälki, MCO
2
e 2024
Materiaalikierrätys -331,6
Bio- ja kierrätyspolttoainetoimitukset -102,0
Energiatehokkuustoimenpiteet -4,6
Yhteensä -438,2
Hiilikädenjälki-intensiteetti, tCO
2
e/MEUR -569
tuna vastaavaan tuotantoon neitseellisistä raaka-aineista. Materiaalipainotiedot
saadaan L&T:n omista järjestelmistä.
Energiantuotannossa kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun fossiilisia
polttoaineita korvataan bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Polttoaineiden osalta hiili-
kädenjäljessä on huomioitu L&T:n kierrätyspolttoainetoimitukset ja niistä aiheu-
tuvat kasvihuonekaasupäästöt verrattuna vastaavan energiamäärän tuottami-
seen fossiilisilla polttoaineilla. Laskennassa vertailukohtana on pääsääntöisesti
käytetty kivihiiltä. Päästökertoimien lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen polt-
toaineluokitusta 2023.
L&T:n Teollisuuspalveluiden suorittama räjäytyspuhdistus parantaa voimakat-
tiloiden energiatehokkuutta. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun energian
tuottamiseen kuluu vähemmän polttoainetta. Laskenta perustuu VTT:n luomaan
malliin puhdistusten vaikutuksista voimakattiloiden energiatehokkuuteen ja hiili-
dioksidipäästöihin.
Lisäksi energiatehokkuustoimenpiteiden laskenta kattaa L&T:n Energiapalve-
luiden asiakkailleen energiatehokkuustoimenpiteillä tuottamat laskennalliset
säästöt ja Smartti Automaatioon liitetyt kiinteistöt ja tuotantolaitokset, ja niihin
älykkäällä rakennusautomaatio-ohjauksella tuotettu energian säästö. Päästö-
kertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemia, liukuvien tilasto-
vuosien 2020–2022 keskiarvopäästökertoimia.
Laskennalliset päästövähennykset on laskettu VTT:n luoman mallin avulla
koko arvoketjulle jätteen keräyksestä uusiomateriaalin tai polttoaineen käyttöön
asti.
Tulevat kehityskohteet
Olemassa olevien toimenpiteiden lisäksi L&T tulee jatkossa panostamaan erityi-
sesti toimitusketjun ilmastotavoitteiden seurannan kehittämiseen ja päästövä-
hennystoimenpiteiden jalkauttamiseen.
55
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen
strategiassa ja liiketoimintamallissa
L&T:n tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä edistää raa-
ka-aineiden kestävää käyttöä kiertotalouden keinoin. Luonnon monimuotoi-
suuden vaaliminen on myös yksi L&T:n vastuullisuusohjelman painopisteistä,
jossa yhtiön myönteinen vaikutus syntyy etenkin rakennettuun ympäristöön
suunnattujen luontopalveluiden kautta.
Luonnon monimuotoisuutta edistetään L&T:n toiminnassa erityisesti kolmen
näkökulman kautta. Nämä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävien raa-
ka-aineiden käyttö sekä elonkirjon vaaliminen rakennetussa ympäristössä.
Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämi-
seksi tukevat välillisesti L&T:n luontotyötä, sillä toimien kautta edistetään kier-
rätysraaka-aineiden käyttöä ketjussa sekä turvataan lajien sopeutumiskykyä ja
ekosysteemien toimivuutta. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen ja erilaiset
viherpalveluratkaisut, kuten niityttäminen ja vieraslajien poistaminen, lisäävät
puolestaan elonkirjoa rakennetussa ympäristössä. Näkökulmat ovat linjassa
myös EU:n ilmastotavoitteiden, kiertotalouspaketin ja biodiversiteettistrategian
kanssa.
L&T ei ole erikseen arvioinut biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä
koskevia siirtymä-, fyysisiä ja järjestelmäriskejä. Yhtiö kehittää riskiarviointiaan
luonnonmonimuotoisuuden osalta tulevina vuosina. Biologiseen monimuotoi-
suuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia siirtymäriskejä ja fyysisiä ris-
kejä on tarkasteltu välillisesti osana ilmastoriskejä, jotka on kuvattu tarkemmin
kohdassa ESRS E1 SMB-3, s. 47. Yhtiön nykyinen liiketoimintamalli ja strategia on
vahva suhteessa näihin riskeihin.
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Keskeiset oman toiminnan ympäristövaikutukset liittyvät veteen ja maankäyt-
töön, erityisesti L&T:n käsittely- ja varastointialueilla sekä jätteenkäsittelylaitok-
silla. Näitä laitoksia ohjaavat muun muassa ympäristölupien velvoitteet ja niiden
seuranta. Ympäristöluvissa on huomioitu alueiden luontotyypit, lajien elinympä-
ristöt ja suojelualueet.
Ympäristölupaprosessin lisäksi toiminnan ympäristövaikutuksia on arvioitu
WWF Water Risk Filter ja WWF Biodiversity Risk Filter -työkalujen avulla. Arvi-
oinnin tavoitteena oli alustavasti selvittää, miten hyvin L&T:n toiminta kestää
ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien muutosten aiheuttamat haasteet. Lisäksi
tuloksia voidaan myöhemmin hyödyntää liiketoiminnan luonnon monimuotoi-
suutta koskevassa resilienssitarkastelussa. Arviointi kattoi kaikki 199 L&T:n toi-
mipistettä ja kiinteistöä Suomessa ja Ruotsissa.
WWF Water Risk Filter -työkalu hyödyntää yleisimpiä ilmastonmuutospaneelin
(IPCC) ilmastoskenaarioita RCP2.6, RCP4.5 ja RCP6.0. Näissä skenaarioissa arvi-
oidaan, millaiseksi ilmasto voisi kehittyä erilaisilla kasvihuonekaasupäästöjen
tasoilla. RCP2.6 kuvaa tilannetta, jossa päästöt pysyvät hyvin alhaisina, RCP4.5
kuvaa keskitasoista päästöjen kasvua ja RCP6.0 kuvaa tilannetta, jossa pääs-
töjen kasvu on hieman suurempaa, mutta kuitenkin hallittua.
Skenaarioissa tarkasteltiin toimipisteiden vaikutukset vesistöjen ja vesieko-
systeemien tilaan nykyhetkessä sekä vuosina 2030 ja 2050. Tarkastelussa tun-
nistettiin yksi L&T:n toimipiste, joka ylitti asetetut riskiarvot (Seinäjoki, Runkotie).
Toimipisteellä ei kuitenkaan ole tuotannollista toimintaa, jolla olisi arvioitu olevan
vaikutusta vesistön hyvään tilaan.
L&T:n oman toiminnan vaikutuksia biologisen monimuotoisuuden kannalta
herkkiin alueisiin on arvioitu WWF Biodiversity Risk Filter ja IBAT-työkalujen
avulla. WWF:n biodiversiteettityökalulla tunnistettiin toimipisteiden mahdolliset
biodiversiteettiriskit, kun taas IBAT-tarkastelussa arvioitiin L&T:n hallinnoimien
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut
toimipisteiden sijaintia biologisen monimuotoisuuden kannalta merkittävillä alu-
eilla. Tosiasiallisia riskejä ja vaikutuksia on arvioitu myös toimipisteiden ympäris-
tölupaprosessien yhteydessä.
Tarkastelun perusteella L&T:n toimipisteiden vaikutukset biologisesti herkkien
alueiden ympäristölle arvioidaan jäävän vähäiseksi. L&T:n toimipisteet eivät sijait-
se Natura 2000 -verkoston alueilla, Unescon maailmanperintökohteissa tai alu-
eilla, jotka on listattu EU delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteen II lisäyksessä D
suojelualueiksi. Yksikään toimipiste ei myöskään sijaitse niin kutsutuilla ”hots-
pot-alueilla” tai alueilla, joissa biodiversiteettiriski on luokiteltu erittäin korkeaksi.
Kuusi L&T:n toimipistettä sijaitsee luonnonsuojelualueen välittömässä lähei-
syydessä teollisuusalueilla, joissa toiminnan mahdolliset ympäristövaikutukset
on huomioitu kaavoituksen yhteydessä. Näistä kolmella toimipisteellä on myös
voimassa oleva ympäristölupa.
Myös toimipisteiden riippuvuus lähialueiden luonnonvaroista arvioidaan
olevan vähäistä, sillä laitoksien toiminnot eivät edellytä toiminnan aikana maan-
käytön muutoksia tai merkittäviä luonnon vesivarojen käyttöä. Biologisesti herk-
kien alueiden läheisyydessä olevat L&T:n toimipisteet on listattu alla olevaan
taulukkoon.
Biologisesti herkkien alueiden läheisyydessä olevat toimipisteet
Toimipiste Tunnistettu biologisesti herkkä alue Kuvaus L&T:n toiminnasta
Puhoksentie 15,
82500 Kitee
Sopensuo,
Natura 2000 -alue
L&T Ympäristöpalveluiden Sopensuon siirtokuormaus- ja jäteasemalla lajitellaan ja kuormataan kotitalouksista ja yrityksiltä
tulevaa yhdyskuntajätettä. Toimipisteellä on Kiteen ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa.
Viikintie 33,
00560 Helsinki
Vanhankaupunginlahden lintuvesi,
Natura 2000 -alue
L&T Ympäristöpalveluiden Viikin siirtokuormausasemalla otetaan vastaan pääkaupunkiseudulla syntynyttä yhdyskuntajä-
tettä, rakennusjätettä ja puuta. Jätteet lajitellaan ja kuormataan hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi tarvittavat luvat
omaavalle käsittelijälle prosessoitavaksi. Toimipisteellä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa.
Teollisuustie 9,
33330 Tampere
Myllypuro,
Natura 2000 -alue
L&T Ympäristöpalveluiden Pirkanmaan keräyskeskuksessa käsitellään kotitalouksilta ja yrityksiltä tulevaa hyötyjätettä,
tuotannon hylkyjätettä ja rakennusjätettä. Jätteet varastoidaan ja lajitellaan sisällä hallitiloissa ennen niiden toimittamista
hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi. Toimipisteellä on Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa.
Minkkikatu 9,
04430 Järvenpää
Lemmenlaakson lehto,
Natura 2000 -alue
L&T Ympäristöpalveluiden kierrätyskuormalavojen lajitteluun ja korjaukseen keskittynyt kierrätyslaitos.
Laitoksella vastaanotetaan ja käsitellään kierrätyskelpoisia puisia ja muovisia kuormalavoja.
Rautakatu 6,
21600 Parainen
Paraisten kalkkialueet,
Natura 2000 -alue
L&T Ympäristöpalveluiden Turun seudun sivutoimipiste, jolla varastoidaan kalustoa alueellisen jätehuollon toteuttamiseksi.
Toimipisteellä ei varastoida tai käsitellä jätteitä.
Jalostamontie 1,
21100 Raisio
Vanton
Jalopuumetsikkö
L&T Teollisuuspalveluiden toimipiste, jolla varastoidaan kalustoa paikallisten asiakkaiden prosessi-puhdistus- ja jätehuolto-
palveluiden toteuttamiseksi. Toimipisteellä ei varastoida tai käsitellä jätteitä.
56
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Toimipisteiden kielteiset vaikutukset maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavi-
koitumiseen, maaperän sulkemiseen tai uhanalaisiin lajeihin on arvioitu vähäi-
siksi.
Kuvaus olennaisista biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koske-
vista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä mahdollisista riippuvuuk-
sista on esitetty kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 19.
E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet
L&T:n biodiversiteettityötä, vaikutuksia ja riippuvuuksia ekosysteemipalveluihin
ohjaavat yhtiön omat toimintaperiaatteet kuten ympäristöpolitiikka, toimipisteitä
koskevat ympäristöluvan velvoitteet sekä toimenpiteet asiakkaiden toiminnan
luonnonmonimuotoisuuden edistämiseksi. L&T:n ympäristöjärjestelmä on serti-
fioitu ISO 14001 mukaisesti.
Ympäristöpolitiikka
Julkisesti L&T:n verkkosivuilla esitetyssä ympäristöpolitiikassa yhtiö sitoutuu
vaalimaan luonnon monimuotoisuutta edistämällä kiertotaloutta, ehkäisemällä
maaperän ja veden pilaantumista sekä tukemalla metsien kestävää käyttöä.
Lisäksi L&T tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja, joilla ennallistetaan pilaantuneita
maa-alueita ja edistetään rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta.
Politiikan periaatteet koskevat niin L&T:n omaa toimintaa kuin asiakasrajapin-
nassa tehtyjä hankkeita.
Politiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa ja se
koskee kaikkia L&T:n toimintoja. Politiikan periaatteita tarkastellaan säännölli-
sesti kahden vuoden välein. Vastuu politiikan päivityksestä ja sen sisällöstä on
yhtiön yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtajalla. L&T:n toimialat ja yksiköt
huolehtivat politiikan toimeenpanosta ja tarvittavasta resursoinnista omassa
toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan valmistelussa ei ole erikseen kuultu ulkopuo-
lisia sidosryhmiä.
Ympäristöluvat
L&T:n kiertotaloustoiminta on tiukasti säänneltyä ja vaatii ympäristölupaa, jossa
määritetään vaatimukset veden, maaperän saastumisen sekä luonnon osalta.
Lisäksi siihen sisältyy näihin liittyvä seurantaprosessi. Ympäristöluvat koskevat
L&T:n käsittely- ja varastointialueita sekä jätteenkäsittelylaitoksia.
Ympäristölupahakemusten aikana kuullaan toiminnan kannalta keskeisiä
sidosryhmiä, kuten paikallisia yhteisöjä ja viranomaisia. Ympäristöluvista vas-
taavat L&T:n toimialajohtajat yhteistyössä luvanalaisten toimipisteiden vastuu-
henkilöiden kanssa. Kaikki ympäristölupapäätökset ovat julkisesti saatavilla.
L&T:n toimintaperiaatteet, kuten ympäristöpolitiikka ja ympäristölupavelvoitteet
ohjaavat toimenpiteitä, joilla vaikutetaan arvoketjun luonnon monimuotoisuu-
teen seuraavasti:
• Vaikutusten minimointi. Kiertotalouden edistäminen vähentää arvoketjun
riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista. Lisäksi maaperän sekä veden
pilaantumisen ehkäisy vähentävät negatiivisia ympäristövaikutuksia
omassa toiminnassa.
• Positiiviset vaikutukset. Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet, vieras-
lajien poistamisen ja niityttämishankkeiden avulla L&T parantaa ekosystee-
mien tilaa ja laajentaa biodiversiteettityönsä vaikutuksia asiakasrajapintaan.
Samalla niillä voidaan mitigoida mahdollisia ekosysteemin heikentymisestä
aiheutuvia fyysisiä riskejä, kuten vieraslajien leviämistä. Toimenpiteet ovat
linjassa myös tiukentuvan sääntelyn kanssa.
Viherrakentamispalvelut ja pilaantuneiden maiden kunnostustoimet perus-
tuvat maaperän, veden ja paikallisten ekosysteemien terveyden ylläpitämiseen.
Lisäksi näiden palveluiden avulla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä
ja voidaan parantaa paikallisten yhteisöjen elinympäristön viihtyisyyttä. Samalla
kaupunkien maa- ja viheralueet käytetään tarkoituksenmukaisesti, jonka myötä
niiden taloudellinen arvo sekä luontoon liittyvä ja sosiaalinen arvo voi kasvaa.
L&T:n hyödyntämät seurantamittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E4-5,
s. 58.
L&T:llä ei ole erillisiä toimipaikkakohtaisia toimintaperiaatteita, jotka koskevat
ekosysteemin suojeluun tai biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä
alueita. Ympäristöluvissa otetaan huomioon paikallisiin ekosysteemeihin, kuten
vesistöihin ja maaperään, kohdistuvat vaikutukset. Ympäristöluvat voivat vel-
voittaa myös L&T:tä arvioimaan ja minimoimaan toimintojensa ympäristövaiku-
tukset mahdollisissa herkissä ympäristöissä.
L&T:n päätoimiala ei suoraan kohdennu maatalouteen. Ottaen huomioon toi-
minnan luonne ja toimipisteiden maantiteellinen sijainti, vaikutukset meriin jäävät
vähäiseksi. Näin ollen L&T:llä ei ole erillisiä näitä koskevia toimintaperiaatteita.
E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimet ja resurssit
L&T:n toimintaperiaatteiden tavoitteena on minimoida oman toiminnan ympä-
ristövaikutukset ja varmistaa, että kaikki ympäristöluvan edellyttämät laitokset
toimivat lupaehtojen mukaisesti. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa tehdyt toimet
rakennetun ympäristön elonkirjon vaalimiseksi vaikuttavat puolestaan myöntei-
sesti ekosysteemipalveluihin koko ketjussa.
Oman toiminnan vaikutukset ja riskien hallinta
Ympäristöluvallisille toimipisteille on laadittu ennaltavarautumis- ja pelastus-
suunnitelmat, jotka huomioivat laitosten varautumisen myös mahdollisissa
ympäristövahingoissa. Lisäksi laitoksilla tehdään säännöllisesti sisäisiä auditoin-
teja, joissa tarkastellaan ympäristöasioita.
Vuonna 2024 L&T kehitti omaa toimintaansa muun muassa päivittämällä
L&T:n sisäistä ympäristölupaprosessia varmistaakseen ympäristölupien sisällön
noudattamista toimipisteillä sekä uudistamalla ympäristönäkökohtien arvioin-
tiprosessin. Nämä arvioinnit on aloitettu ja niitä tullaan jatkamaan vuonna 2025
ja arvioinnit tulevat koskemaan myös niitä toimintoja, jotka eivät ole ympäris-
töluvanvaraisia. L&T:llä oli 52 ympäristöluvanalaista toimipistettä vuonna 2024.
Vuoden aikana havaittiin muutamassa toimipisteessä huleveden tai jäteveden
raja-arvoylityksiä, mutta ne eivät ole johtaneet vakaviin ympäristövahinkoihin.
Kaikki raja-arvoylitykset on käsitelty uuden ohjeistuksen mukaisesti ja tarvitta-
vista korjaavista toimenpiteistä on sovittu toimipisteiden kanssa. Vaarallisten
jätteiden käsittelylaitoksilla prosessia on pyritty kehittämään ja optimoimaan
siten, että yllättävätkin pitoisuudet käsiteltävässä jätteessä saadaan mahdolli-
simman hyvin hallittua.
Toimet yhteistyössä asiakkaiden kanssa
Asiakashankkeet rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuuden vaalimi-
seksi jatkuivat vuonna 2024 sekä niitytystoimien ja vieraslajien poistamisen
osalta useissa eri asiakaskohteissa. Toimien kautta on kartutettu kotoperäisiä
kasvillisuuslajeja sekä lisätty hyönteis- ja lintukantaa käsitellyillä alueilla.
Vuonna 2024 niitytytettävä pinta-ala oli 16,4 ha. Niitytetty ala kasvoi 89 %
edellisen vuoden tasosta. Vieraslajeja, kuten lupiineja tai kurtturuusuja, poistet-
tiin puolestaan 28 hehtaarin alueelta. Vuonna 2024 testattiin myös kokeiluhank-
keena hiekotushiekan hyödyntämistä vieraslajien hävittämisessä ja alueiden
niityttämisessä. Hankkeen tulokset ovat rohkaisevia ja toimintaa jatketaan myös
tulevina vuosina.
Myös pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet edistyivät hyvin vuonna
2024. Yhtiö kehitti teollisen ympäristörakentamisen palveluitaan luonnon ennal-
listamista ja luontokadon torjuntaa varten. Vuonna 2024 L&T:n Teollisuuspalvelut
käsittelivät pilaantuneita maamassoja 125 800 tonnia. Lisäksi L&T:n Teollisuus-
palvelut aloitti tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston kanssa, jonka tavoitteena
kehittää luonnon ennallistamisen hyötyjen vaikuttavuuden laskentaa. Business
Finland rahoittaa osittain vuoteen 2026 asti jatkuvaa hanketta.
Toistaiseksi L&T ei ole hyödyntänyt biologista monimuotoisuutta koskevia hyvi-
tyksiä omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan tai yhdistänyt suoraan paikal-
lista tai alkuperäiskansojen tietämystä biologiseen monimuotoisuuteen ja eko-
systeemeihin liittyviin toimiin. Vaikka nämä eivät vielä ole osa L&T:n vakiintuneita
toimintatapoja, yhtiö tunnistaa tällaisen tiedon arvon erityisesti luontopohjaisten
ratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. L&T pyrkii kehittämään toiminto-
jaan monimuotoisuuden ja ekosysteemien edistämiseksi.
Seuraavien vuosien aikana L&T kehittää luonnon monimuotoisuuteen liittyvää
riskiarviota sekä luo tiekartan yhtiön luontotyön edistämiseksi. Tiekartta sisältää
myös tarkemmat luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja mittarit.
Vuonna 2025 L&T laatii iiketoiminnan luontovaikutuksista arvion, joka huomioi
biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät fyysiset siirtymä- ja
järjestelmäriskit oman toiminnan osalta. Vuosien 2025 ja 2026 aikana L&T luo
tiekartan yhtiön luontotyön edistämiseksi. Tiekartta sisältää tarkemman luonnon
monimuotoisuutta koskevan toimintasuunnitelman, tavoitteet ja niiden liittyvät
toimet.
57
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät tavoitteet
L&T:n kestävyystyön painopiste on ollut ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden toi-
meenpanossa, jotka vaikuttavat välillisesti myös luonnon monimuotoisuuteen.
Tulevina vuosina L&T aikoo kehittää tarkemman toimintasuunnitelman luonnon
monimuotoisuuden vaalimiseksi. Tähän kuuluu konkreettisten tavoitteiden aset-
taminen sekä näihin liittyvien toimenpiteiden täsmentäminen.
E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja
ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät
vaikutusmittarit
L&T:n asiakasrajapinnassa tehtyjen toimien kehittymistä seurataan L&T:n omien
seurantamittareiden kautta:
• Niitytettyjen asiakaskohteiden kokonaispinta-ala hehtaareina
• Asiakaskohteista poistetut vieraslajit hehtaareina
• Raportointivuoden aikana valmistuneissa hankkeissa käsiteltyjen pilaantu-
neiden maamassojen kokonaismäärä tonneissa.
Mittareihin kohdistuvien toimien edistymisestä on annettu tarkemmat tiedot
kohdassa ESRS E4-3, s. 57.
Laskentaperusteet
Niitytettyjen asiakaskohteiden ja asiakaskohteista poistettujen vieraslajien
hehtaarimäärä perustuu raportointikauden aikana asiakaskohteissa suoritet-
tujen töiden työohjeissa määritettyihin pinta-alatietoihin. Pinta-alatieto saadaan
Maanmittauslaitoksen karttapalvelun mitta-alalaskurin avulla, ja tarvittavat
toimenpiteet sekä alueet sovitaan asiakkaan kanssa ennen työhön ryhtymistä.
Vuoden aikana suoritettujen töiden ominaisuuksia ylläpidetään, seurataan ja
raportoidaan kootusti L&T:n sisäisestä järjestelmästä.
Raportointivuoden aikana valmistuneissa hankkeissa käsiteltyjen pilaantu-
neiden maamassojen kokonaismäärä tonneissa perustuu käsittelylaitoksissa
punnittuihin vaakapainoihin. Painotietoja ylläpidetään, seurataan ja raportoidaan
kootusti L&T:n sisäisestä järjestelmästä.
58
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
E5-1 – Resurssien käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet
L&T:n resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvää toimintaa, olennaisia vai-
kutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan L&T:n toimitusjohtajan ja johto-
ryhmän hyväksymällä L&T:n julkisella ympäristöpolitiikalla sekä hankintaperiaat-
teilla.
Ympäristöpolitiikka koskee kaikkea L&T:n harjoittamaa liiketoimintaa kaikissa
sen toimintamaissa. Lisäksi L&T:llä on resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyviä ei-julkisia toimintaohjeita, jotka koskevat ainoastaan Ympäristöpalveluja
ja Teollisuuspalveluja.
Toimintaperiaatteiden lisäksi L&T:n kiertotalouteen liittyvää toimintaa, vaiku-
tuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan ja ohjataan liiketoimintastrategialla,
ympäristölupien asettamilla velvoitteilla sekä sisäisillä toimintaohjeilla ja ser-
tifioinneilla. L&T:n koko toiminta on sertifioitu ja täyttää ISO 14001 -standardin
vaatimukset, jonka hallinnoinnista vastaa konsernin riskienhallinnasta vastaava
johtaja.
Ympäristöpolitiikka
L&T:n resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ja keskeisiä pää-
määriä ohjataan konsernin ympäristöpolitiikalla, joka oman toiminnan lisäksi
kuvaa L&T:ssä noudatettavia periaatteita arvoketjun osalta.
L&T:n ympäristöpolitiikka ei sisällä toimintaperiaatteita tavoitteen seuranta-
prosessin osalta. Yhtiö tulee täsmentämään tavoitteiden seurantaprosessiaan
vuoden 2025 aikana.
L&T:n ympäristöpolitiikassa ei käsitellä siirtymistä pois primääriresurssien
käytöstä, mutta siinä huomioidaan sekundaariresurssien käytön lisääminen
arvoketjussa. Ympäristöpolitiikassa yhtiö sitoutuu edistämään luonnonvarojen
kestävää käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaamalla materiaalien palaut-
tamista kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön sekä korvaamalla fossiilisia poltto-
aineita bio- ja kierrätysraaka-aineilla.
L&T:n kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja ympäristöpolitiikan periaatteet
jalkautetaan yksiköihin toimialakohtaisten alatavoitteiden, ohjeistusten ja asi-
akkaille tarjottavien kiertotalouspalvelujen ja -ratkaisujen kautta käytännön
toimiksi. Jalkautuksesta vastaavat liiketoimintayksiköt EHSQ- ja vastuullisuus-
toimintojen tuella.
Kierrätys- ja jätehuoltopalvelut, kiertotalouteen liittyvä konsultointi sekä
ympäristörakentaminen ovat yhtiön ydinliiketoimintaa, johon liittyy konser-
nitason tavoitteiden lisäksi erillisiä kaupallisia liiketoimintayksikkö- ja toimi-
alakohtaisia tavoitteita. L&T:n kiertotaloutta koskevien toimintaperiaatteiden
toteutumisen seuranta perustuu L&T:n ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifioituihin joh-
tamisjärjestelmiin.
L&T:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja vastaa ympäristöpolitiikan
toteuttamisesta konsernin toiminnassa. L&T:n toimialat ja yksiköt huolehtivat
politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resurssoinnista omassa toiminnassaan.
Ympäristöpolitiikan laatimisen yhteydessä ei ole erikseen kuultu sidosryhmiä.
Ympäristöpolitiikan periaatteita tarkastellaan säännöllisesti kahden vuoden
välein.
Hankintaperiaatteet
L&T huomioi uusiutuvien luonnonvarojen hankinnan ja käytön hankintaperiaat-
teissa, jotka ovat toimitusjohtajan ja johtoryhmän hyväksymät. Näissä periaat-
teissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, jotka ohjaavat säästä-
mään raaka-aineita, energiaa ja luontoa. Hankintaperiaatteet koskevat L&T:n
oman toiminnan lisäksi koko arvoketjua. Hankintaperiaatteita tarkastellaan
säännöllisesti kahden vuoden välein. L&T:n hankintajohtaja vastaa hankintape-
riaatteiden toteuttamisesta konsernin toiminnassa ja niiden jalkauttamisesta.
Periaatteet jalkautetaan verkkokoulutuksen välityksellä hankintoja tekeville
henkilöstön edustajille. Periaatteet jalkautetaan toimittajille säännölisen yhtey-
denpidon yhteydessä. Hankintaperiaatteiden laadinnassa ei ole kuultu sidosryh-
mien edustajia.
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimet ja resurssit
L&T:n strategia on luoda enemmän arvoa kiertotaloudella niin asiakkaille, henki-
löstölle kuin yhteiskunnalle laajemmin. L&T:n periaatteena on edistää luonnon-
varojen kestävää käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaamalla materiaalien
palauttamista kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, sekä korvaamalla fossiilisia
polttoaineita bio- ja kierrätysraaka-aineilla. Lisäksi yhtiö pyrkii edistämään toi-
mintaympäristössään kiertotalouden edellytyksiä. L&T on asettanut kierrätysas-
teen nostamiselle tavoitteen, joka on esitetty tarkemmin kohdassa E5-3,
s. 60.
Kiertotalousyhtiönä L&T:llä on mahdollisuus vaikuttaa kiertotalouden toi-
mintaedellytyksiin välillisesti omien asiakkaidensa ja uusioraaka-aineiden lop-
pukäyttäjien keskuudessa. L&T:n toimet kiertotalouden toimintaedellytysten
edistämiseksi ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden, kiertotalouspaketin ja biodi-
versiteettistrategian kanssa.
L&T:n omaan toimintaan suoraan liittyvät materiaalien sisään- ja ulosvir-
taukset ovat vähäisiä. Esimerkkejä tällaisista sisäänvirtauksista ovat L&T:n
hankkimat tuotteet ja laitteet, ja ulosvirtauksista yhtiön omat jätevirrat.
L&T:n toimenpiteet tavoitteen ja päämäärien saavuttamiseksi liittyvät jät-
teiden synnyn ehkäisemiseen ja uudelleenkäyttöön, valmisteluun uudelleenkäyt-
töön, kierrätykseen, muuhun hyödyntämiseen ja loppukäsittelyyn EU:n jätehierar-
kian mukaisesti. L&T:n sisään- ja ulosvirtaukset on esitetty sivulla 61.
Yhtiön kiertotaloustoiminnat sijaitsevat maantieteellisesti Suomessa, jossa
on kattava ympäristölainsäädäntö ja toiminta edellyttää toimipaikkakohtaisia
ympäristölupia. Ympäristölupaprosessiin sisältyy sidosryhmien kuuleminen.
Mahdolliset toiminnasta aiheutuvat ympäristövahingot käsitellään yhdessä
Suomen ympäristöviranomaisten kanssa, ja viranomaiset hyväksyvät mahdol-
lisen ympäristövahingon korjaustoimenpiteet. L&T valvoo omia loppusijoitusalu-
eitaan alueen sulkemisen jälkeen ja yhtiö on tehnyt kirjanpitoonsa tarvittavat
varaukset mahdollisten tulevaisuudessa tarvittavien korjaustoimenpiteiden
varalle.
Lähtökohtaisesti L&T:n liiketoimintamalli ja toiminta perustuvat kiertotalouden
edistämiseen. Vuonna 2024, L&T toteutti seuraavat toimet tai yhtiöllä on suunnit-
teilla seuraavia toimia edellä mainittujen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi:
Jätteiden synnyn ehkäisy
L&T tuki ja konsultoi yritysasiakkaitaan jätteiden synnyn ehkäisemisessä. Yhtiön
kattavat asiakasraportoinnin työkalut tarjosivat asiakkaille näkyvyyden asi-
akkaan toiminnassa syntyviin jätevirtoihin mahdollistaen asiakkaalle jätteiden
syntyä vähentävät toimenpiteet. Katsauskaudella tuettiin yhteensä 261 asia-
kasta jätteiden synnyn ehkäisyssä.
Valmistelu uudelleenkäyttöön
L&T:llä on korjausliiketoimintaa, jossa vioittuneita kuormalavoja korjataan ja
palautetaan takaisin käyttöön. Vuonna 2024 L&T laajensi kuormalavojen korja-
usliiketoimintaa allekirjoittamalla sopimuksen Stena Recyclingin kuormalavojen
korjausliiketoiminnan ostamisesta. Kaupan täytäntöönpanon edellytyksenä on
kilpailuviranomaisen hyväksyntä, jota odotetaan vuoden 2025 ensimmäisen
vuosipuolikkaan aikana.
Kierrätys
L&T tuki ja kehitti asiantuntijapalveluillansa arvoketjun alkupäässä asiakkai-
densa syntypaikkalajittelua ja muuta kiertotalouteen liittyvää toimintaa, jotta
asiakkaiden jätteet ja sivuvirrat saadaan ohjattua kierrätykseen. L&T toimittaa
asiakkailta erilliskerätyt jätejakeet mahdollisimman korkean jalostusasteen hyö-
dyntämiseen.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
59
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
L&T:llä on omia jätteen esikäsittelylaitoksia, joissa käsitellään eri jätejakeita
kuten kuituja, puujätettä, laseja ja metalleja sekä käsittelylaitoksia, joissa valmis-
tetaan uusioraaka-aineita, kuten muovigranuulia.
Ympäristörakentamisen liiketoiminnassa puhdistetaan asiakaskohteiden
pilaantuneita maamassoja. Maamassat käsitellään asiakaskohteessa tai toi-
mitetaan L&T:n käsittelykeskuksiin käsiteltäväksi. Puhdistamisen jälkeen maa-
massat palautetaan kohteeseen, hyödynnetään maanrakentamisessa toisessa
kohteessa tai loppusijoitetaan.
L&T:n omissa toimipisteissä on kattavat lajittelumahdollisuudet toiminnasta
syntyville jätejakeille ja jakeet kierrätetään jätehuollon etusijajärjestyksen
mukaisesti. L&T:n omaan toimintaan liittyvien materiaalivirtojen määrä on erittäin
pieni verrattuna yhtiön käsittelemiin asiakkaiden materiaalivirtoihin.
Vuonna 2024 L&T järjesti useita koulutuksia, asiakastilaisuuksia ja webinaa-
reja liittyen eri jätejakeiden oikeaan lajitteluun. Yhtiö kävi aktiivista vuoropuhelua
yritysasiakkaiden ja kumppanien kanssa yritysten biojakeen kierrättämisen
teknologisista valinnoista ja mahdollisuuksista.
Muu hyödyntäminen
L&T valmistaa asiakkaiden kierrätykseen kelpaamattomista jätemateriaaleista
kierrätyspolttoainetta, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita mm. kaukolämmön
tuotannossa.
Loppukäsittely
Yhtiöllä on omia loppukäsittelyalueita sellaisille maamassoille ja jakeille, joita ei
voida turvallisesti uudelleenkäyttää eikä kierrättää. L&T:llä on suunnitteilla kaksi
uutta loppusijoitusaluetta, joista toisen odotetaan valmistuvan vuonna 2025 ja
toisen 2026–2027.
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
tavoitteet
L&T:n on asettanut ympäristöpolitiikassaan tavoitteen nostaa yhtiön käsittele-
mien materiaalien kierrätysaste 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kier-
rätystavoite on L&T:n asiakkaiden kierrätysasteiden painotettu keskiarvo. Kyse
on absoluuttisesta tavoitteesta. Tavoite kattaa L&T:n yritysasiakkailta kerätyt
yhdyskuntajätteet, vaaralliset jätteet, teollisuuden jätteet ja rakennusjätteet
Suomessa. Se sisältää myös sellaiset materiaalit, joiden kierrättäminen ei ole
mahdollista, kuten PFAS-yhdisteitä sisältävät vaaralliset jätteet. L&T on aset-
tanut välitavoitteen, jonka mukaisesti tavoitteena on nostaa kierrätysaste 60
prosenttiin vuoteen 2026 mennessä. Tavoite koskee L&T:n omaa toimintaa.
Kierrätystavoite liittyy resurssien ulosvirtauksiin. Kierrätysasteen kehitty-
minen riippuu viime kädessä L&T:n asiakkaiden tekemistä kierrätys- ja materiaa-
livalinnoista ja toimialoista. L&T:n tavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisuus
käsitellä eri jätejakeet jätehierarkian mahdollisimman korkean tason mukaisesti.
Lopullisen valinnan jätejakeen käsittelystä tekee aina asiakas. L&T:n asiakkaiden
toimialat eroavat myös siinä, mitä jätejakeita niiden liiketoiminnasta syntyy.
Esimerkiksi kaupan alalla päästään korkeampaan kierrätysasteeseen kuin
rakennusteollisuudessa johtuen liiketoiminnan ja materiaalivirtojen erilaisesta
luonteesta. On edelleen useita jätejakeita, joita ei ole mahdollista kierrättää tur-
vallisesti, ja osa vaarallisista jätteistä käsitellään vaarallisen jätteen käsittelyyn
luvitetussa polttolaitoksessa.
Kierrätystavoite tukee L&T:n toimintaperiaatetta kiertotalouden ja kierrätyksen
edistämisestä lisäten arvoketjussa käytössä olevaa sekundaarisen raaka-ai-
neen osuutta. Kierrätystavoite liittyy jätehierarkian etusijajärjestyksen kohtaan
”kierrätys”.
Tavoite on linjassa EU:n kiertotalouspaketin tavoitteiden kanssa. Tavoite ei ole
tieteeseen perustuva. Suuri osa L&T:n Ympäristöpalveluiden asiakkaista on myös
asettanut kierrätysastetavoitteen jätteillensä.
Tavoite on yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän hyväksymä ja se kattaa
koko konsernin. Tavoite on asetettu vuonna 2018 ja se on luonteeltaan vapaaeh-
toinen eli ei lainsäädännön edellyttämä. Tavoitteen asettamisessa ei ole kuultu
sidosryhmiä.
Vuonna 2024 L&T:n kierrätysaste oli 55,2 %. Kierrätysasteeseen vaikutti las-
kevasti erityisesti pilaantuneiden maamassojen kasvanut suhteellinen osuus
kaikista L&T:n käsittelemistä materiaalivirroista. Kierrätysasteeseen vaikutti
nostavasti viranomaisen muuttunut tulkinta tiettyjen jakeiden kierrätyksen
määritelmässä sekä muovin ja kuitumateriaalien määrän kasvu. Rakennusteolli-
suuden heikko suhdanne laski L&T:n käsittelemän rakennusjätteen määrää.
Kestävyysstandardin mukainen kierrätysastelaskenta kuvaa heikosti L&T:n
kaltaisen kierrätys- ja jätealan toimijan materiaalikierrätyksen eteen tekemään
työtä. L&T:n ympäristörakentamisen projektiliiketoiminnan käsittelemien pilaan-
tuneiden maamassojen tonnimäärä vaihtelee merkittävästi vuosittain työkoh-
teiden määrän ja profiilin vaihtelun mukaisesti. Pilaantuneiden maamassojen
tonnimäärät ovat suuruusasteeltaan merkittävästi suurempia kuin materiaali-
kierrätyksen muut virrat, kuten esimerkiksi muovi-, puu-, tai kuitumateriaalivirrat,
joten ne vaikuttavat kokonaiskierrätysasteeseen huomattavasti.
L&T tulee laatimaan erillisen tiekartan yhtiön kiertotaloustyön edistämiseksi
vuoden 2025 aikana. Se tulee sisältämään kiertotaloutta koskevan toiminta-
suunnitelman, tavoitteet ja niihin liittyvät toimet.
E5-4 – Resurssien sisäänvirtaus
L&T:n omaan toimintaan suoraan liittyvät materiaalien sisäänvirtaukset ovat
vähäisiä. Esimerkki tällaisesta sisäänvirtauksesta ovat L&T:n hankkimat tuotteet,
joita yhtiö käyttää palvelujensa tuottamiseen.
L&T:n oman toiminnan kannalta pakkaukset tai pakkausjätteet eivät ole olen-
naisia.
L&T:n liiketoimintaan kuuluu erilaisten jätteiden ja raaka-aineiden käsittely
ja jalostaminen. L&T käsittelee ja jalostaa toimitiloissaan yritysasiakkailta vas-
taanotettuja jäte- ja raaka-aineita. Tällaisia jätteitä ja raaka-aineita ovat muun
muassa muovi, puu, lasi, kartonki ja paperi sekä vaaralliset jätteet, kuten öljy ja
käsitelty jätevesi.
Raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten
materiaalien kokonaispaino esitetään kohdassa E5-5, s. 62.
L&T on palveluyhtiö, joka ei lähtökohtaisesti valmista itse tuotteita. Palveluiden
tuottamiseen tarvittavien biologisten materiaalien hankinta on vähäistä ja
uusiutuvien polttonesteiden hankintaa kuvataan kohdassa E1-3, s. 47.
Kierrätys- ja jätehuollon toimijana osa asiakkaiden jätevirroista voitaisiin mää-
ritellä myös resurssien sisäänvirtauksiksi. Kaksoislaskennan välttämiseksi L&T
käsittelee kaikki virrat kohdassa E5-5, s. 62.
60
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
L&T:N TOIMINTA
Esikäsittely
Kierrätys omilla ja
kumppaneiden
laitoksilla
Kierrätys-
polttoaineen
valmistus
Tuotteet (esim.
kuormalavat,
End-of-Waste-
tuotteet)
SISÄÄNVIRTAUKSET
L&T:N SISÄÄN- JA ULOSVIRTAUKSET
Ympäristö-
rakentamisen
maamassat
Jätemateriaali-
virrat
Kuormalavat
Esikäsitelty jäte-
materiaali ja
kierrätysraaka-aineet
Kierrätyspoltto-
aineet ja energia
Korjatut ja kierrätys-
raaka-aineista
valmistetut tuotteet
Loppu-
sijoitukseen
ohjautuvat
virrat
ULOSVIRTAUKSET
RESURSSIEN LÄHDE
• Tuottajavastuuyhteisöt
• Teollisuus
• Kaupungit
• Kauppa
• Muut yritysasiakkaat
61
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
L&T:n hallussa olevat jätteet ja materiaalivirrat
Tuhatta kilogrammaa Tavanomaiset jätteet Vaaralliset jätteet Yhteensä
1
Jätteet ja materiaalivirrat 900 000 163 000 1 063 000
Loppukäsittelystä pois ohjatut materiaalit 809 000 49 900 859 000
Valmistelu uudelleenkäyttöön 25 300 0 25 300
Kierrätys 519 000 42 200 561 000
Muu hyödyntäminen 265 000 7 700 272 000
Loppukäsittelyyn ohjatut materiaalit 90 300 113 000 204 000
Poltto 190 16 400 16 600
Kaatopaikkaus 88 800 94 700 184 000
Muu loppukäsittely 1 300 2 400 3 700
Kierrättämätön jäte 355 000 121 000 476 000
Kierrättämätön jäte, % 39 74 45
E5-5 – Resurssien ulosvirtaus
Kierrätys- ja jätehuollon toimijana L&T kerää asiakkailtaan ja käsittelee merkit-
täviä määriä erilaisia jätemateriaaleja ja maamassoja. Jätemateriaalit ja maa-
massat käsitellään, kierrätetään, tai toimitetaan sellaisenaan jatkokäyttöön
samalle tai toiselle asiakkaalle.
Uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen toimitetut merkitykselliset materiaali-
virrat koostuivat pääosin yritysasiakkailta kerätyistä yhdyskuntajätteistä, kuten
muovista, paperista, pahvista ja biojätteistä, syntypaikkalajitelluista vaarallisista
jätteistä, teollisuuden jätteistä ja rakennusjätteistä Suomessa. Yhtiö käsittelee
myös lietteitä, maamassoja sekä tuhkia. Lisäksi L&T valmistaa kierrätyspolttoai-
netta ja toimittaa jätettä jätteenpolttoon sekä loppusijoitukseen. L&T:n käsittele-
miin jätevirtoihin vaikuttavat toimialat, joilla yhtiön asiakkaat operoivat ja asiak-
kaiden liiketoiminnan kehittyminen.
L&T on merkittävä kierrätysraaka-aineiden valmistaja. Yhtiön omalla muovi-
jalostamolla Merikarvialla syntyy asiakkaiden muovijätteestä muovigranuulia,
josta voidaan valmistaa uusia muovituotteita. Yhtiö kierrättää vaarallisia jätteitä,
kuten glykolia ja jäteöljyä uudelleen käytettäviksi. Yhtiö ei valmista tuotteita
olennaisessa mittakaavassa.
L&T:n omasta toiminnasta syntyvien jätteiden kokonaismäärät on ilmoitettu
viereisessä taulukossa.
Laskentaperiaatteet
Jäte- ja materiaalitietojen raportointi sisältää L&T:n asiakkailta kerätyt jätteet ja
materiaalit sekä L&T:n omilla toimipaikoilla syntyvät jätteet. Tiedot saadaan L&T:n
omista toiminnanohjausjärjestelmistä. Raportoinnissa ilmoitetut tonnit perus-
tuvat joko todelliseen punnittuun painoon tai oletuspainoihin, jotka perustuvat
astiakohtaisiin keskipainomittauksiin. Jätemäärät ilmoitetaan kosteus mukaan
lukien.
Jätteenkäsittelytavan määrittämisessä hyödynnetään materiaalien vastaan-
ottajilta saatuja tietoja jätteiden käsittelytavasta tai jätejaekohtaisia oletuksia
jätteiden käsittelytavasta siltä osin kuin toimittajakohtaista tietoa ei ole saata-
villa. Oletetun käsittelytavan ja todellisen toteuman välillä ei arvioida olevan mer-
kittävää eroa konsernin raportoinnin tasolla.
Kierrätys- ja jätehuollon toimijana osa L&T:n asiakkaiden jätevirroista voitaisiin määritellä myös resurssien sisäänvirtauksiksi. Kaksoislaskennan välttämiseksi L&T käsittelee kaikki virrat kohdassa
E5-5 Resurssien ulosvirtaus.
1
Sarakkeen tiedot perustuvat pyöristämättömään dataan.
62
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
63
SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja
liiketoimintamallin kannalta
L&T on tunnistanut ja arvioinut kaksoisolennaisuusanalyysissään oman työ-
voiman vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Eurooppalaisen kestävyysrapor-
tointistandardin osa-aiheita ja osa-osa-aiheita vasten. Olennaisiksi vaikutuk-
siksi, riskeiksi ja mahdollisuuksiksi tunnistettiin työturvallisuus, työaika, riittävä
palkkaus, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden
tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työmarkkinaosapuolten vuo-
ropuhelu, työehtosopimusneuvottelut, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys
ja turvallisuus sekä sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka, koulutus ja taitojen
kehittäminen, toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torju-
miseksi ja moninaisuus. Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdolli-
suuksista on esitetty ESRS 2-osiossa taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 23.
Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä henkilöstön hyvinvointi on
keskeinen menestystekijä liiketoiminnalle. L&T:n yhtenä strategisena painopis-
tealueena on alan parhaiden osaajien saaminen konserniyhtiöihin, sillä ihmiset
ovat palvelualan yhtiön tärkeä voimavara. Henkilöstön hyvinvointi on riski, sillä
L&T:n palvelut ja yhtiön asiakkailleen tarjoama asiakaskokemus syntyvät vuoro-
vaikutuksessa motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Henkilöstön saa-
tavuus on palvelualan yritykselle keskeinen liiketoiminnan kasvua mahdollistava
tai rajoittava tekijä. Kilpailussa sopivasta työvoimasta, vastuullinen henkilöstö-
politiikka ja toimintatavat ovat erittäin tärkeitä. Yhtiö käy laajaa ja monipuolista
vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa säännöllisesti ja henkilöstön näkemykset
ovat keskeinen syöte yhtiön liiketoimintastrategian laatimisprosessissa.
Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että L&T:läisillä on oikea osaaminen, hen-
kilöstön määrä, laatu ja pysyvyys ovat tuloksekkaan toiminnan edellyttämällä
tasolla, työyhteisö on monimuotoinen ja tasa-arvoinen, henkilöstön työ- ja toi-
mintakyky säilyvät koko työelämän ajan vanhuuseläkeikään asti ja henkilöstöä
kannustetaan ja motivoidaan hyviin suorituksiin yhtiön päämäärien saavuttami-
seksi.
Tässä kestävyysraportissa oma työvoima kattaa L&T:n työsuhteisen henki-
löstön sekä ei-työsuhteisen henkilöstön. Henkilöstöön lukeutuvat työsuhteinen
henkilöstö ja alihankintaan ei-työsuhteinen henkilöstö.
L&T pyrkii tarjoamaan henkilöstölleen erinomaisen työntekijäkokemuksen,
turvallisen ja terveellisen työyhteisön, laadukasta johtamista ja mahdollisuuksia
kasvattaa omaa osaamista ja kehittyä omassa työssään. Huomioiden yhtiön
toimintaperiaatteet, toimet ja maantieteellinen sijainti, mahdolliset henkilöstöön
kohdentuvat negatiiviset vaikutukset eivät ole laajalle levinneitä tai systemaat-
tisia.
L&T:n henkilöstövastuun näkökulmat ovat linjassa kansallisten lakien, sopi-
musten ja muiden velvoitteiden kanssa. Kunnioitamme YK:n ihmisoikeuksien
julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO)
määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yri-
tyksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Olemme myös sitoutuneet tuke-
maan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteita.
Yhtiöllä on Suomessa ja Ruotsissa yli 7 400 työsuhteessa olevaan henkilöä.
Suurimmat henkilöstöryhmät työntekijöissä ovat siivoojat, kuljettajat ja kiinteis-
töhuollon ja -tekniikan työntekijät. Lisäksi yhtiöllä on työsuhteessa erilaisissa
myynnin ja asiakaspalvelun, talouden ja henkilöstöhallinnon sekä muissa asi-
antuntijarooleissa 1 160 henkilöä. L&T käyttää vuokratyövoimaa ja alihankkijoita
osassa liiketoimintoja ja tätä on kuvattu tarkemmin kohdassa S1-7, s. 68.
Yhtiö on arvioinut potentiaalisia negatiivisia vaikutuksia, joita L&T:n eri henki-
löstöryhmiin voisi kohdistua. L&T on tunnistanut, että nuorilla kesätyöntekijöillä
voisi olla muita henkilöstöryhmiä suurempi riski työturvallisuuteen liittyen, mikäli
nuorten kausityöntekijöiden perehdytystä ei toteuteta yhtiön työturvallisuus-
ohjeiden edellyttämällä tavalla. L&T:n siivouspalveluissa työskentelee myös
henkilöitä, joiden suomen- tai englanninkielen taito ei ole muiden henkilöstöryh-
mien tasolla ja he voisivat olla alttiita työturvallisuuteen liittyviin riskeihin, mikäli
heidän perehdytystään ja koulutustaan ei toteuteta riittävää huolellisuutta nou-
dattaen.
L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten kohtuullista
työaikaa, työturvallisuutta, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aikaista
työntekoa, koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat korkealla tasolla. Kaikilla
työntekijöillä molemmissa toimintamaissa on oikeus kuulua tai olla kuulumatta
ammattiliittoon. Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa maissa, joissa pakkotyön tai lapsi-
työn riski olisi korkea.
Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö, työehtosopimukset ja viranomaisval-
vonta määrittävät työsuojelulliset vähimmäisvaatimukset. Mahdolliset työolo-
suhteisiin liittyvät riskit voisivat toteutuessaan aiheuttaa oikeudellisia ja/tai
taloudellisia seuraamuksia. Riskit voisivat toteutuessaan heikentää työnantajan
mainetta, joka puolestaan heikentää työvoiman saatavuutta ja lisää vaihtu-
vuutta. Riskejä hallitaan standardoiduilla prosesseilla ja sopimuspohjilla sekä
säännöllisellä esihenkilökoulutuksella. Työsopimukset tehdään aina kirjallisesti.
L&T yhtiönä on järjestäytynyt toimialojensa mukaisiin työnantajaliittoihin. Jär-
jestäytymisellään L&T myös osoittaa sitoutuneensa työehtosopimusten noudat-
tamiseen ja varmistaa, että yhtiöllä on käytössään viimeisimmät tulkinnat työeh-
tosopimusten soveltamisesta.
L&T seuraa työehtosopimusten, ympäristö-, työ- ja työturvallisuuslainsää-
dännön sekä taloudenpitoon liittyvien säännösten noudattamista ja noudattaa
S1 Oma työvoima
paikallista tilaajavastuulainsäädäntöä ja edellyttää samaa myös toimittajiltaan.
L&T:n eettisissä periaatteissa painotetaan reilua ja tasa-arvoista kohtelua sekä
jokaisen yksilön ihmisarvon, yksityisyyden ja oikeuksien kunnioittamista. Esihen-
kilöiden kouluttamisella ja tukemisella sekä esimerkiksi työaikojen seuraami-
sella varmistetaan, että esihenkilöt toimivat ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ja
osaavat tukea henkilöstöä kiiretilanteissa.
Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ja riippu-
vuuksista liittyen omaan työvoimaan on esitetty taulukossa kohdassa ESRS 2
SBM-3, s. 23 ja on tunnistettu sivulla 19 esitetyn kaksoisolennaisuusprosessin
mukaisesti.
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet
L&T:n omaan työvoimaan liittyvää toimintaa, vaikutuksia ja riskienhallintaa
ohjaavat julkiset eettisen periaatteet, liiketoimintastrategia, L&T:n julkinen hen-
kilöstöpolitiikka, yhtiön julkinen ihmisoikeuspolitiikka, julkinen työturvallisuus-
politiikka sekä erilaiset ohjeet. Periaatteet ja politiikat koskevat kaikkea liiketoi-
mintaa kaikissa toimintamaissa.
Eettiset periaatteet
L&T:n eettiset periaatteet määrittävät odotukset L&T:läisten vastuulliselle ja eet-
tiselle toiminnalle. Periaatteissa edellytetään muun muassa lakien, sääntöjen ja
määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toimintaa, ihmisoikeuksien
ja työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työskentelyä. Eettiset periaat-
teet hyväksyy yhtiön hallitus ja ne päivitetään kahden vuoden välein. Periaatteet
koskevat koko L&T:tä. Yhtiöllä on erilliset toimittajan eettisen periaatteet, jotka
koskevat toimitusketjua. Eettisten periaatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön
henkilöstö- ja lakiasianjohtaja ja johtoryhmä seuraa periaatteiden noudatta-
mista. Eettiset periaatteet henkilöstölle on saatavilla L&T:n verkkosivuilla, intra-
netissä ja toimipisteiden ilmoitustauluilla. Toimintaperiaatteet on käsitelty vuoro-
puhelussa henkilöstön edustajien kanssa.
Henkilöstöpolitiikka
L&T:n omaan työvoimaan liittyviä tavoitteita ohjataan konsernin henkilöstöpoli-
tiikalla. Henkilöstöpolitiikan on hyväksynyt L&T:n toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Henkilöstöpolitiikassa yhtiö sitoutuu noudattamaan henkilöstötoiminnoissaan
kansallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia ja noudattamaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisiä
periaatteita. Politiikassa linjataan L&T:n sitoutuminen tasa-arvoon sekä lapsityö-
voiman käytön ja kaikenlaisen syrjinnän vastustamiseen. Henkilöstöpolitiikka
64
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
päivitetään säännöllisesti kahden vuoden välein. Sen jalkauttamisesta vastaa
yhtiön henkilöstö- ja lakiasianjohtaja yhdessä henkilöstöhallinnon organisaation
kanssa. Politiikkaa jalkautetaan osana henkilöstöhallinnon prosesseja. Henki-
löstöpolitiikka on käsitelty yhtiön luottamushenkilöiden kanssa ennen sen voi-
maantuloa.
Ihmisoikeuspolitiikka
L&T:n ihmisoikeuspolitiikalla pyritään vaikuttamaan yhtiön mahdollisiin suoriin tai
epäsuoriin ihmisoikeusvaikutuksiin omaan henkilöstöön, toimitusketjuun ja asi-
akkaisiin. Ihmisoikeuspolitiikassa L&T sitoutuu kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuk-
sien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön
ILO:n määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, OECD:n toimintaohjeita ja YK:n yri-
tyksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Politiikassa kuvataan yhtiön sitou-
minen tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperi-
aatteita sekä noudattamaan kansallisia lakeja, sopimuksia ja muita velvoitteita.
L&T ei salli missään tilanteessa ihmiskauppaa, pakkotyötä, lapsityövoiman
käyttöä lasten oikeuksien vastaisesti tai modernin orjatyön muotoja omassa
toiminnassaan tai hankintaketjun toiminnassa. Lisäksi ihmisoikeuspolitiikassa
määritetään nollatoleranssi kaikenlaista kiusaamista, häirintää, epäasiallista
kohtelua ja syrjintää kohtaan niin omassa toiminnassa kuin toimitusketjussa.
L&T:llä ketään ei syrjitä sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-iden-
titeetin, sukupuolen ilmaisun, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, per-
hesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai
muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös rotu ja etninen alkuperä, ihon-
väri ja kansallinen tai yhteiskunnallinen alkuperä ovat kiellettyjä syrjintäperus-
teita.
Ihmisoikeuspolitiikan on hyväksynyt yhtiön hallitus ja L&T:n toimitusjohtaja
ja johtoryhmä on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia.
Ihmisoikeuspolitiikka on käsitelty yhtiön luottamushenkilöiden kanssa. Vastuu
ihmisoikeuspolitiikasta kuuluu konsernin henkilöstö- ja lakiasianjohtajalle. Ihmis-
oikeuspolitiikkaa jalkautetaan osana yhtiön henkilöstöhallinnon prosesseja.
Politiikka kattaa L&T-konsernin kaikki yhtiöt ja toimialat kaikissa toimintamaissa
ja se koskee koko henkilöstöä. Ihmisoikeuspolitiikka päivitetään kahden vuoden
välein. Yhtiöllä ei ole erillistä korvausmekanismia ihmisoikeusrikkomuksiin liit-
tyen vaan L&T noudattaa Suomen ja Ruotsin lainsäädäntöä mahdollisten korva-
usten osalta.
Työturvallisuuspolitiikka
L&T:n työturvallisuuspolitiikka kattaa sekä koko L&T:n oman toiminnan että
yhtiön toimittajaverkoston. Se kuvaa keskeiset työturvallisuuspäämäärät, vas-
tuut ja organisoinnin sekä sitoutumisen toimintaa koskevan lainsäädännön ja
viranomaismääräysten noudattamiseen. Työturvallisuuspolitiikasta vastaa hen-
kilöstö- ja lakiasiainjohtaja, joka jalkauttaa politiikka yhdessä työturvallisuusor-
ganisaation kanssa. L&T:n työturvallisuustoiminnan päämääränä on taata
turvallinen työpaikka koko henkilöstölle. Yhtiö sitoutuu ”nolla tapaturmaa”
-ajatteluun ja uskoo, että kaikki tapaturmat ja vahingot ovat vältettä-
vissä. Yhtiö puuttuu lainsäädännön, viranomaismääräysten ja ohjeiden
vastaiseen toimintaan ja käytökseen välittömästi yhteisesti sovittujen
pelisääntöjen mukaisesti. L&T:n työturvallisuuspolitiikan on hyväksynyt
toimitusjohtaja ja johtoryhmä ja se päivitetään kahden vuoden välein.
Työturvallisuuspolitiikka on käsitelty yhdessä konsernin luottamushenki-
löiden kanssa.
Ohjeistukset ja suunnitelmat
L&T:n politiikkoja täydentävät toimiala- ja maakohtaiset ohjeistukset ja
suunnitelmat, jotka koskevat pääsääntöisesti vain työsuhteista henki-
löstöä. Suomessa L&T on laatinut koko Suomen henkilöstöä koskevan
kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun estämistä kos-
kevan ohjeistuksen, työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon
toimintasuunnitelman. Lisäksi L&T laatii Suomessa toimialakohtaiset
tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä tasa-arvolain mukaiset
palkkakartoitukset. Yhtiöllä tavoite- ja kehityskeskustelun käymistä kos-
keva prosessi.
Ruotsissa Teollisuuspalveluiden liiketoiminnalla on omat syrjinnän vas-
taiset ohjeistuksensa, päihdepolitiikkansa, toimintaohjeensa sekä työtur-
vallisuutta koskevat ohjeistuksensa. Ruotsissa kiinteistöpalveluissa on
oma päihdepolitiikka, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikka, työympä-
ristö- ja turvallisuuskäsikirja sekä syrjinnän ja häirinnän estämistä kos-
keva prosessi.
S1-2 – Vuorovaikutus oman henkilöstön ja heidän
edustajiensa kanssa
Oma henkilöstö on yksi L&T:n tärkeimmistä sidosryhmistä. Vuorovaikutus
henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa on moninaista ja tiivistä. Oman
henkilöstön osalta pääasiallisia vuorovaikutustapoja ovat esimerkiksi yri-
tyksen intranet ja sisäiset uutiskirjeet, henkilöstöinfot, strategiapäivät ja
muut tilaisuudet, esihenkilöviestintä, tavoite- ja kehityskeskustelut, Euro-
pean Works Councilin toiminta sekä Suomen osalta L&T Suomen konser-
niyhteistyöfoorumin toiminta ja yhteistoimintalain mukaiset toimialakoh-
taiset vuoropuhelut.
Vuorovaikutuksen prosessin suunnittelu oman henkilöstön ja heidän
edustajiensa kanssa kuuluu henkilöstö- ja lakiasianjohtajan vastuualuee-
seen. Vuorovaikutuksesta henkilöstön edustajien kanssa Suomessa vas-
tavat henkilöstö- ja lakiasianjohtajan lisäksi johtoryhmään kuuluvat toimi-
alajohtajat oman toimialansa osalta sekä henkilöstö- ja lakiasianjohtajan
alaisuudessa toimiva työsuhdejuristeista koostuva työsuhdetiimi ja työ-
suojelupäällikön käsittävä työturvallisuustiimi. Ruotsissa henkilöstön ja
heidän edustajiensa vuorovaikutuksesta vastaavat Ruotsin kiinteistöpalvelujen
liiketoimintajohtaja ja henkilöstöpäällikkö.
Suomessa yhteydenpito henkilöstön edustajien kanssa omaan työvoi-
maan kohdistuvista tosiasiallisista ja mahdollisista olennaisista vaikutuksista
tapahtuu neljännesvuosittain järjestettävässä yhteistoimintalain mukaisessa
vuoropuhelussa, yhteistoimintalain mukaisissa muutosneuvotteluissa, kaksi
kertaa vuodessa järjestettävissä kotimaisen konserniyhteistyöforumin kokouk-
sissa tai neljä kertaa vuodessa järjestettävissä työsuojelutoimikuntien kokouk-
sissa.
Kokoukset järjestetään lähtökohtaisesti juridisen yhtiön tasolla tai yksik-
kötasolla. Siltä osin kuin jollain henkilöstöryhmällä ei ole edustajaa, käydään
yhteydenpitoa suoraan kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden
kanssa.
Jokaisella juridisella L&T-yhtiöllä lisäksi on omat työsuojelutoimikuntansa. Työ-
suojelutoimikunnassa käsitellään erityisesti työsuojeluun ja työturvallisuuteen
liittyviä teemoja. Jokainen toimikunta kokoontui vuoden 2024 aikana lakisää-
teisen kokousaikataulun mukaisesti.
Kaksi kertaa vuodessa järjestetään European Works Council -kokous, johon
kokoontuvat henkilöstön edustajat molemmista toimintamaista keskustelemaan
vaihtelevista aiheista.
L&T käy vuoropuhelua ihmisoikeuksien edistämisestä sisäisten ja ulkoisten
sidosryhmien kanssa. L&T:n ihmisoikeuspolitiikka on laadittu Suomen ja Ruotsin
henkilöstön edustajia kuullen. Politiikkaa laadittaessa järjestettiin ihmisoikeus-
teemainen työpaja European Works Councilin henkilöstön edustajille ja varajä-
senille. Lisäksi ihmisoikeuspolitiikasta keskusteltiin ja kuultiin henkilöstön edus-
tajien ajatuksia vuoropuhelukokouksissa Suomessa kesäkuussa 2024.
Henkilöstökyselyt Fiilinki ja Pulsen
Koko henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta omaan työhön ja johtami-
seen liittyvistä teemoista vuosittain toteuttavan Fiilinki/Pulsen -henkilöstötyy-
tyväisyyskyselyn kautta. Henkilöstötyytyväisyyskyselyyn voi vastata suomeksi,
ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi ja kyselyyn vastataan nimettömästi.
S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen ja
oman henkilöstön kanavat huolenaiheiden ilmaisemiseen
L&T tavoittelee organisaatiokulttuuria, jossa jokainen voi kertoa, jos epäilee tai
havaitsee lakien tai L&T:n ohjeiden vastaista toimintaa.
Henkilöstöä rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista ja L&T:n
toimintaan liittyvistä mahdollisista rikkomuksista. Ilmoituksen voi tehdä omalle
esihenkilölle tai ulkopuolisen palveluntarjoajan teknisellä alustalla toimivaan
ilmoituskanavaan. Lisäksi häirintäilmoitukset kirjataan erilliseen sähköiseen häi-
rintäilmoitusjärjestelmään Suomessa ja Ruotsissa.
Väärinkäytösepäilyilmoituksen voi tehdä ilmoituskanavaan nimettömänä.
Ilmoituskanavaohjeistus ja ohjeistus häirinnän, syrjinnän, kiusaamisen ja epä-
65
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
asiallisen kohtelun estämiseksi ovat koko henkilöstön saatavilla intranetissä.
Lisäksi ilmoituskanavaohjeistus löytyy yhtiön julkisilta verkkosivuilta ja siitä ker-
rotaan muun muassa toimipisteissä esillä olevissa julisteissa sekä info-TV:ssä.
Ilmoituskanavaa koskevan ohjeistuksen päivitykset käsitellään vuoropuhelussa
henkilöstön edustajien kanssa ja heillä on mahdollisuus kysyä ja kommentoida
suunniteltuja muutoksia.
Henkilöstön edustajilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda huolenaiheitaan
johdon tietoon säännönmukaisissa vuoropuhelukokouksissa ja muussa johdon
kanssa käytävässä muodollisessa ja epämuodollisessa keskustelussa. Kerran
vuodessa toteutettavassa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä on myös mahdolli-
suus kirjoittaa avoimia vastauksia ja tuoda huolenaiheita yhtiön johdon tietoon
nimettömänä.
Kaikki L&T:n tietoon tulleet rikkomukset ja epäilykset epäasiallisesta toimin-
nasta käsitellään.
L&T:n Ilmoituskanavaan tehdyt väärinkäytösepäilyilmoitukset käsitellään
luottamuksellisesti lakiosastolla erikseen nimetyn henkilön toimesta, jolla on
oikeustieteen maisterin koulutus. Väärinkäytösepäilyilmoitukset käydään läpi
compliance-ryhmässä sekä toimitusjohtajan kanssa ja raportoidaan hallituksen
tarkastusvaliokuntaan.
L&T:n omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt ja heidän edustajansa, joihin
mahdolliset kielteiset vaikutukset voivat kohdistua, voivat käyttää kanavia sen
yrityksen tasolla, jonka palveluksessa he ovat tai joihin heidät on palkattu työs-
kentelemään. Ilmoituskanavaan voi myös tehdä väärinkäytösepäilyilmoituksen
koskien L&T-konsernin toisen yhtiön piirissä tapahtuvaa toimintaa.
L&T kieltää vastatoimet kaikkia vilpittömässä mielessä ilmoituksen tekeviä
henkilöitä kohtaan ja ryhtyy kurinpitotoimiin kaikkia niitä vastaan, joiden tode-
taan syyllistyneen vastatoimiin. Tämä on kirjattu erikseen ilmoituskanavan ohjei-
siin sekä linjataan yhtiön ihmisoikeuspolitiikassa ja korruption ja lahjonnan estä-
misen politiikassa.
Yhtiö ei ole vuonna 2024 kartoittanut erikseen, miten laajalti henkilöstö on
tietoinen kanavista ja mekanismeista, joiden kautta he voivat ilmaista huolen-
aiheita tai luottavatko he näihin kanaviin ja mekanismeihin. L&T toteuttaa selvi-
tyksen vuonna 2025 henkilöstökyselyn yhteydessä.
Kolmansien osapuolten mekanismit, kuten esimerkiksi valtion, kansalaisjärjes-
töjen, toimialajärjestöjen ja muiden yhteistyöaloitteiden ylläpitämät mekanismit
huolenaiheiden esiin tuomiseksi ovat kaikkien yhtiön omaan työvoimaan kuu-
luvien henkilöiden ja heidän edustajiensa käytettävissä. L&T ei estä tällaisten
mekanismien hyödyntämistä, ellei kyse ole esimerkiksi yhtiön liikesalaisuudesta,
joka voisi rajoittaa tällaisten mekanismien käyttöä. L&T seuraa säännöllisesti
yhtiöön mahdollisesti kohdennettuja Kansallisen yhteyselimen kautta tehtyjä
valituksia sekä OECD:n tietokantaan tulleita väärinkäytösepäilyilmoituksia.
L&T-konsernilla on valitusmekanismi työntekijöihin liittyvien asioiden käsittele-
miseksi Suomessa ja Ruotsissa asetuksen EU 2022/1288 edellyttämällä tavalla.
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Omaan työvoimaan liittyen olennaisimmat osa-alueet ovat henkilöstötyytyväi-
syyden ja henkilöstön työkyvyn vahvistaminen, monimuotoisuustyön kehittä-
minen sekä työturvallisuuden parantaminen. L&T:n strategisena tavoitteena on
nostaa henkilöstön suositteluaste, eNPS, tasolle 50 vuoteen 2026 mennessä.
Merkittävimmät omaan työvoimaan liittyvät riskit L&T:n toimintaympäristössä
kohdistuvat työturvallisuuteen. Yhtiö työskentelee myös syrjimättömän, kiusaa-
misvapaan ja tasapuolisen työpaikan eteen.
Yhtiön vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen omaan työvoimaan on
kuvattu kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 23.
L&T on monimuotoinen työyhteisö, jonka voimavarana on erilaisuuksien hyväk-
syminen ja kunnioittaminen. L&T:llä uskotaan siihen, että laaja-alaisella moni-
muotoisuustyöllä vahvistetaan jokaisen L&T:läisen henkilöstökokemusta. Yhti-
össä kehitetään kulttuuria ja toimintatapoja siten, että jokaisen on helppo tulla
L&T:lle töihin ja viihtyä osana työyhteisöä.
L&T:llä ehkäistään syrjintää ja kiusaamista, ja rakennetaan tasapuolista työ-
yhteisöä esimerkiksi prosesseilla, työehtosopimuksen mukaisella palkkauksella,
tehtävien vaativuusluokituksilla sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla henkilöstöä,
erityisesti esihenkilöitä.
Epätyypilliset työsuhteet, kuten esimerkiksi osa-aikaiset ja määräaikaiset
työsuhteet, saattavat aiheuttaa erityisiä ihmisoikeusriskejä esimerkiksi riittävän
toimeentulon ja työtuntien näkökulmasta. Tällaisten työsuhteiden käyttö L&T:llä
perustuu aina lainsäädäntöön, liiketoiminnan luonteeseen ja asiakkaiden tarpei-
siin erityisesti Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimialoilla.
Kehityskohteena vuodelle 2025 yhtiö on tunnistanut Ruotsin henkilöstöä kos-
kevan datan laadun ja kattavuuden. L&T toteuttaa järjestelmäkehitysprojektin
sekä määrittelee ja täsmentää datan keruuseen liittyvää prosessiaan.
Työtyytyväisyyden kehittäminen ja henkilöstön työkyvyn vahvistaminen
Työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö on L&T:n tärkein voimavara ja yksi menes-
tyksen avaintekijöistä. Hyvinvointi tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista
hyvinvointia. L&T:llä työtehtävät ovat useimmiten fyysisesti kuormittavia, mutta
myös henkisten voimavarojen merkitys on tärkeä. Yhtiö tukee henkilöstöään löy-
tämään oman tapansa huolehtia hyvinvoinnistaan. Työnantajana L&T pyrkii myös
jatkuvasti löytämään keinoja työn ja työympäristön kehittämiseen työkykyä
tukevaksi.
Työkyvyn johtamisen tavoitteena on laskea sairauspoissaolojen määrää 4,5
prosenttiin. Jotta sairauspoissaolojen määrä saadaan tavoitetasolle, jatketaan
terveyden edistämiseksi tehdyn toimenpidesuunnitelman määrätietoista toi-
meenpanoa.
L&T:n toimintamaista Suomessa työterveyshuolto on lakisääteinen oikeus. Yhtiö
tarjoaa henkilöstölleen ennaltaehkäisevän ja lakisääteisen työterveyshuollon
sekä sairaanhoitopalvelut työterveyshuollossa. Lisäksi yhtiö täydentää työter-
veyshuollon palvelua yhtiön sairauskassalla Suomessa. Vuonna 2024 työter-
veyden palvelujen piirissä oli koko Suomen henkilöstö. Vuokratyövoima on laki-
sääteisen työterveyshuollon piirissä oman työnantajansa puolelta. Ruotsissa
henkilöstö on kansallisen terveydenhuollon piirissä.
Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa yhtiö on vuonna 2024 edistänyt tuki-
ja liikuntaelinterveyttä sekä estänyt vaivojen pitkittymistä, nopeuttanut kuntou-
tumisen käynnistymistä ja vaikuttanut työtapoihin ja työoloihin. Ergonomiaan ja
työjärjestelyihin liittyviä toimenpiteitä on toteutettu paikallisten ja tehtäväkoh-
taisten tarpeiden mukaan.
Henkistä hyvinvointia on tuettu katsauskaudella matalan kynnyksen palve-
luilla, joita on voinut hyödyntää esimerkiksi stressi- tai muutostilanteissa, ihmis-
suhdekriiseissä tai esihenkilötyön haasteissa. Hankalampiin henkisen hyvin-
voinnin haasteisiin tai mielenterveyteen liittyviin ongelmatilanteisiin on tarjottu
henkilöstölle työterveyspsykologin tukea ja lyhytterapiaa.
L&T pyrkii pienentämään sairauspoissaolojen määrää hyödyntämällä L&T:n
varhaisen tuen mallia ja monipuolisia työhön paluun tukitoimia. Katsauskaudella
sairauspoissaolot laskivat Suomessa, mutta lisääntyivät hieman Ruotsissa. Sai-
rauspoissaoloprosentti oli Suomessa 4,9 ja Ruotsissa 5,4.
Varhaisen tuen mallin mukaisesti mahdollisiin työkyvyn haasteisiin tartutaan
yhteistyössä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa mahdolli-
simman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen tuen keskustelujen toteutumista on
seurattu vuonna 2024 varhaisen tuen suoritusprosentin avulla. Vuonna 2024
oli edellisvuotta vähemmän esihenkilöitä, joilla oli pitämättömiä varhaisen tuen
keskusteluja.
L&T jatkoi katsauskaudella säännöllisten työkykytuokioiden järjestämistä.
Niissä esihenkilöt ovat käyneet yksikkökohtaisissa tapaamisissa varhaiseen
tukeen, vuorovaikutukseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukeen liittyviä käy-
tännön toimenpiteitä läpi toisten esihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. L&T
järjesti myös säännöllisesti varhaisen tuen malliin koulutuksia, joiden tavoit-
teena on lisätä esihenkilön valmiuksia parantaa vuorovaikutusta sekä puuttua ja
etsiä ratkaisuja hankaliin tilanteisiin ja mahdollisiin työkykyhaasteisiin.
Yhtiö tuki pitkien sairauspoissaolojen jälkeistä työhön paluuta ja hyödynsi
siinä monenlaisia tukitoimia. Tavallisimmin ne ovat työhön paluun tukemista enti-
seen työhön tai entisen kaltaiseen työhön tilapäisellä työn muokkaamisella sekä
osasairauspäivärahan tai työpaikkakuntoutuksen hyödyntämistä. Jos nykyinen
työtehtävä ei enää sovi työntekijälle, voidaan häntä auttaa löytämään työkykyä
ja osaamista vastaava, sopivampi työ ammatillisen kuntoutuksen tai Sopiva työ
-toimintamallin avulla.
Työtyytyväisyyden kehittämisessä tavoite- ja kehityskeskustelut ovat kes-
keinen väline. Keskustelujen tavoitteena on varmistaa, että jokaiselle L&T:läiselle
on asetettu yhteisiä päämääriä edistävät tavoitteet. Lisäksi tarkoituksena on
varmistaa selkeä työnkuva, tarvittava osaamistaso sekä työskentelyedelly-
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
66
tykset onnistumisen mahdollistamiseksi. Nämä toimet tukevat työtyytyväi-
syyttä.
Tavoite ja kehityskeskustelu käydään lähtökohtaisesti kaikkien työsuhteessa
olevien kanssa vähintään kerran vuodessa. Keskustelu on vapaaehtoinen alle
vuoden määräaikaisuuksissa tai niiden osa-aikaisten kanssa, joiden viikkotyö-
aika on alle 20 tuntia. Keskusteluissa arvioidaan mennyttä kautta, asetetaan
tavoitteet tulevalle kaudelle ja keskustellaan työntekijän työtilanteesta, hyvin-
voinnista, osaamisesta ja uratoiveista. Vuonna 2024, 99 prosenttia toimihen-
kilöistä Suomen yhtiöissä kävi tavoite- ja kehityskeskustelun esihenkilönsä
kanssa.
Esihenkilötyön laadulla on suuri merkitys työtyytyväisyyden rakentamisessa.
Hyvä ihmisten johtaminen edellyttää toimivaa vuoropuhelua esihenkilön ja työn-
tekijän välillä sekä työkaverien kesken.
Vuonna 2024 tarjosimme tukea esihenkilötyössä menestymiseen muun
muassa erilaisten valmennusten kautta. Yhtiö järjesti säännöllisiä uusien esi-
henkilöiden valmennuksia, joissa henkilöt perehdytetään L&T:n esihenkilötyön
käytäntöihin ja annetaan eväitä onnistumisen johtamiseen. Lisäksi esihenkilöille
oli tarjolla lyhytkoulutuksia muun muassa monimuotoisuuden johtamiseen, työ-
suhdeasioihin, tiimin johtamiseen ja onnistuneen tavoite- ja kehityskeskustelun
pitämiseen. Toimialoilla johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen linkittyi vah-
vasti strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisen mahdollistamiseen.
Monimuotoisuus
L&T on sitoutunut pitkällä aikavälillä edistämään osatyökykyisten työllistämistä.
Yhtiö etsii jatkuvasti uusia keinoja tavoittaa laajempaa joukkoa työnhakijoita
sellaisista väestöryhmistä, joita ei ole tähän asti yhteiskunnassa tunnistettu
osaavaksi työvoimaksi. Tulosten saavuttamiseksi on tärkeää, että asiaa edis-
tetään harkitusti valittuihin osatyökykyisten ryhmiin keskittyen. Näin toimien
L&T:lle työllistyville osatyökykyisille voidaan suunnitella paras mahdollinen tuki ja
varmistaa jo etukäteen myös esihenkilöiden riittävä osaaminen osatyökykyisen
henkilön työssä tukemisessa.
L&T:llä on osatyökykyisten työllistämistä koskien käynnissä yhteistyöhank-
keita muun muassa pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden toimijoiden
kanssa. Hankkeiden menestyksekkään toteutumisen varmistamiseksi L&T:llä on
Kiinteistöpalveluiden organisaatiossa erillinen työvoiman saatavuuden ja osa-
työkykyisen työvoiman työllistämisen edistämiseen keskittyvä projektipäällikkö.
Työturvallisuus
Työturvallisuustyötä tehdään systemaattisesti kaikissa yksiköissä ja tiimeissä.
Työturvallisuusriskien lieventämisessä keskiössä on ennakollinen riskienarvi-
ointi. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee asiakaskohteissa, jonka vuoksi koh-
teissa tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa kohdekohtainen riskienarviointi,
joiden tulokset käydään kohteessa työskentelevien työntekijöiden kanssa läpi
osana perehdytystä tai työturvallisuustuokioita.
Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet
2024 2023 2022
Turvallisuushavainnot 73 449 63 570 50 713
Safety Walkit 20 770 21 720 19 534
Turvallisuustuokiot 19 488 21 343 20 923
Riskiarvioinnit 1 172 852 1 152
Yhteensä 114 879 107 485 92 322
Keskeisimpiä toimenpiteitä katsauskaudella olivat säännölliset turvallisuustuo-
kiot tuotannon rooleissa työskenteleville, Safety Walk -kävelyt, joissa havain-
noidaan mahdollisia riskipaikkoja työympäristöstä sekä turvallisuushavainnot
ja erilaiset riskikartoitukset koko henkilöstölle. Jokainen L&T:n työntekijä pystyy
tekemään järjestelmän kautta puhelimella työturvallisuushavaintoja, jotka
ohjautuvat esihenkilön käsittelyyn. Ennakoivien turvallisuustoimenpiteiden
raportointi perustuu L&T:n järjestelmistä saataviin tietoihin.
Vuonna 2024 kasvatettiin henkilöstön tietotasoa työturvallisuudesta ja -ris-
keistä jo osana perehdytysohjelmaa, hyödyntämällä työturvallisuuden verkko-
koulutuksia ja selkeitä ohjeistuksia sekä tarjoamalla säännöllisesti tietoiskuja
ohjeista ja toimintamalleista. Myös laitoksilla toimivien alihankkijoiden pereh-
dyttämisestä työturvallisuuteen huolehditaan tarkasti. Lisäksi L&T:n henkilöstö
osallistuu asiakkaiden järjestämiin työturvallisuusperehdytyksiin, jotta voidaan
varmistua, että noudatamme aina kyseisen toimipaikan työturvallisuusohjeita.
Vuonna 2022 aloitettiin erillinen Turvallisuutta kypärän alta -koulutussarja, johon
kaikki L&T-konsernin Suomen yhtiöissä työskentelevät työsuhteiset henkilöt
osallistuvat. Koulutussarja saatiin päätökseen vuoden 2024 aikana. Koulutuk-
sissa keskityttiin vaikuttamaan erityisesti työtapaturmien juurisyihin.
Jos tapaturma ennakoivasta toiminnasta huolimatta sattuu, se tutkitaan.
Tapaturmatutkinnassa on käytössä menetelmä, jonka avulla saamme entistä
paremmin selville tapaturmien juurisyyt ja pystymme kohdentamaan oikein
korjaavat toimenpiteet. Tapaturmatutkintojen lisäksi tapaturmaraadeissa tapa-
turmat käydään vielä kerran läpi ja varmistetaan korjaavien toimien riittävyys.
Henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallinnan resurssointi
L&T on osoittanut henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten riskien hallintaa varten
laajasti erilaisia resursseja. L&T:llä on kaikissa toimintamaissa riittävä ja kattava
henkilöstöhallinnon organisaatio sekä työsuojeluorganisaatio. Organisaatioon
kuuluvat työkykytiimi, työsuhdetiimi, palkkahallinto, liiketoimintakohtaiset HR
Business Partnerit, HR-palvelutiimi, osaamisen kehittämisen tiimi sekä HR-järjes-
telmätiimi. Jokaisella toimialalla on myös oma työturvallisuuspäällikkönsä.
Vuoropuheluihin henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa osoitetaan vuo-
sittain tarvittava määrä sekä taloudellisia että henkilöresursseja, mutta näiden
tarkkaa määrää ei ole ennalta määritetty. European Works Councilin toimintaan
on sen sijaan budjetoitu taloudellisia resursseja noin 40 000 euroa vuodessa ja
henkilöstöresursseja käsiteltävien asioiden edellyttämällä tavalla.
L&T:llä on myös Suomessa järjestetty työterveyshuollon sairaanhoidon palve-
luita sekä kattava sairauskassa.
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
67
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan
Yhtiön omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet on hyväksynyt yhtiön toimitusjoh-
taja ja johtoryhmä. Omaa työsuhteista työvoimaa koskevista aikasidonnaista ja
tulossuuntautuneista tavoitteista, kuten eNPS, TRIF sekä sairauspoissaolopro-
sentti käydään säännöllistä vuoropuhelua L&T:n Suomen yhtiöissä henkilöstön
edustajien kanssa vuoropuhelukokouksissa. Henkilöstön edustajilla on mah-
dollisuus kertoa ajatuksiaan kehitystoimenpiteiksi, joilla tavoitteisiin päästään.
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ovat absoluuttisia ja ne koskevat koko
konsernia. Tavoitteiden perusvuosi on 2020 ja tällöin eNPS oli 82, sairauspoissa-
oloprosentti oli 4,7 ja TRIF oli 24.
Henkilöstön edustajien kanssa on käyty vuonna 2024 vuoropuhelua henkilös-
tötyytyväisyyskyselyn tuloksista ja eNPS-mittarin kehittymisestä.
Omaan työvoimaan liittyvien tavoitteiden edistymistä seurataan vuosineljän-
neksittäin ja tulokset esitellään koko henkilöstölle henkilöstöinfoissa.
Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset puretaan tiimikohtaisissa purkupa-
joissa. Purkupajoissa sovitaan yhdessä tiimin kesken tiimille konkreettiset toi-
menpiteet henkilöstötyytyväisyyden lisäämiseksi ja esihenkilötyön kehittämi-
seksi arjessa.
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Raportoinnissa työsuhteisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat
työsuhteessa johonkin L&T-yhtiöön Suomessa tai Ruotsissa. Henkilöstöllä tar-
koitetaan työsuhteisia työntekijöitä. Oma työvoima kattaa työsuhteiset työn-
tekijät sekä muut kuin työsuhteiset työntekijät. Ei-työsuhteisella työntekijällä
tarkoitetaan henkilöitä, jotka toimivat L&T-yhtiöissä vuokratyöntekijöinä tai itse-
näisinä ammatinharjoittajina. Oman työvoiman määritelmä ei sisällä alihankki-
joita.
L&T käyttää määräaikaista työvoimaa vain tarpeen mukaan. Määräaikaiset
työsopimukset kohdentuvat tyypillisesti kausiluonteisiin työtehtäviin, kuten
kesätyölomittajiin sekä Teollisuuspalveluissa tasaamaan kausivaihteluita. Pitkä-
aikaisia määräaikaisia työntekijöitä käytetään lähinnä projektiluonteisissa teh-
tävissä tai perhevapaiden sijaisuuksissa. Myös määräaikaiset työntekijät saavat
samoilla ehdoilla vastaavat sosiaali- ja muut työsuhde-edut kuin vakituiset työn-
tekijät.
L&T pyrkii tarjoamaan kokoaikaista työtä mahdollisuuksien mukaan. Osa-ai-
kaisten ja nollatuntisopimuksellisten työntekijöiden määrä vaihtelee toimialoit-
tain. Osa-aikatyön tekeminen on yleistä nuorimmilla ja vanhimmilla palkan-
saajilla. Pääsääntöisesti osa-aikaiset tehtävät käsittävät Kiinteistöpalveluissa
siivoustyötä, Teollisuuspalveluissa prosessipuhdistustyöntekijöitä ja Ympäristö-
palveluissa asiakaspalvelutehtäviä sekä kuorma-autonkuljettajan tehtäviä.
Nollatuntisopimuksellisten määrä on hyvin pieni. Ympäristöpalvelussa osa-ai-
Henkilöstö lukuina 2024
Miehet 4 724
Naiset 2 712
Muut
1
3
Ei ilmoitettu 2
Työsuhteiset työntekijät yhteensä 7 441
Suomi 6 313
Ruotsi 1 128
Työsuhteiset työntekijät keskimäärin, kokoaikavastaavana
ilmaistuna
5 980
1
Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus 2024
Raportointikauden aikana lähteneet työsuhteiset työntekijät 1 806
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus, % 22
Tavoite Tavoite 2030 2024
eNPS >70 toteuma 21
tavoite 25
Sairauspoissaolot (%) 4 toteuma 5,0
tavoite 4,7
TRIF 15 toteuma 19
tavoite 21
Työntekijät sukupuolittain, henkilölukumääränä ilmaistuna
2024 Naiset Miehet Muut
1
Ei ilmoitettu Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
2 712 4 724 3 2 7 441
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 499 4 237 0 2 6 828
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 213 397 3 0 613
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 273 497 3 0 773
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 692 3 646 0 2 5 340
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 747 581 0 0 1 328
1
Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli
Työntekijät maittain, henkilölukumääränä ilmaistuna
2024 Suomi Ruotsi Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä 6 313 1 128 7 441
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 5 822 1 006 6 828
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 491 122 613
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 678 95 773
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 4 521 819 5 340
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 114 214 1 328
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
68
kaiset työskentelevät nollatuntisopimuksella ja pääsääntöisesti omasta pyyn-
nöstään. L&T on kartoittanut pistemäisesti syitä osa-aikaisille tehtäville. Tyypil-
lisesti osa-aikaisiin tehtäviin hakeutuvat esimerkiksi Ympäristöpalveluissa ja
Kiinteistöpalveluissa opiskelijat ja lisätyötä kaipaavat sekä Teollisuuspalveluissa
projektityöntekijät.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-
taviin tietoihin.
Henkilöstön lukumäärä raportoidaan henkilölukuna ellei muuta ole ilmoitettu.
Raportointi ei sisällä pitkällä poissaololla olevia työntekijöitä. L&T työllistää vuo-
dessa noin 750 kausiluonteista kesätyöntekijää, opinnäytetyöntekijää, ja har-
joittelijaa, joista kaikki eivät ole työsuhteessa raportointikauden lopussa, jolloin
henkilömäärä lasketaan.
Keskimääräisen henkilölukumäärän (FTE) laskenta perustuu todellisiin työ-
päiviin. Työpäivät tulevat kaikilta tehdyiltä työpäiviltä huolimatta työpäivän pituu-
desta ts. jos henkilö työskentelee yhden tunnin päivässä, huomioidaan se las-
kennassa yhtenä todellisena työpäivänä. Laskennassa ei huomioida ylitöitä eli
henkilö ei voi olla raportilla yli 1.
Vaihtelevalla työajalla työskentelevä henkilöstö
Vaihtelevan työajan sopimuksella tarkoitetaan tarvittaessa työhön kutsuttavia
henkilöitä. Tarvittaessa töihin kutsuttava henkilöstö kutsutaan töihin usein
lyhyellä varoitusajalla. Tällaiselle työlle tyypillistä on se, että osapuolet eivät ole
sitoutuneet työn toistuvaan tarjoamiseen tai työhön tulemiseen etukäteen.
Tarvittaessa töihin kutsuttavan henkilöstön työsopimukset voivat olla määräai-
kaisia tai toistaiseksi voimassa olevia.
Suomessa tarvittaessa töihin kutsuttavalla henkilöstöllä tarkoitetaan henki-
löstöä, jolla on nollatuntisopimus, eikä vakituista viikottaista työaikavelvoitetta.
Vaihtelevan työajan sopimuksia koskeva raportointi ei sisällä työsopimuksia,
jossa on sovittu vaihtelevasta viikoittaisesta työajasta (esimerkiksi 10–20
tuntia/viikko), sillä L&T Suomen yhtiöiden HR-järjestelmä ei tunne tällaisia haita-
risopimuksia/vaihtelevaa työaikaa. Nämä henkilöt on kuitenkin raportoitu osana
osa-aikaisia työntekijöitä.
Ruotsissa tarvittaessa töihin kutsuttavilla työntekijöillä tarkoitetaan työnte-
kijöitä, joilla on määräaikainen työsopimus nollan prosentin työsuhteella. Tämä
tarkoittaa, että heillä ei ole taattua työaikaa ja heidät kutsutaan töihin työnanta-
jansa tarpeen mukaan. Työnantaja tekee työpyynnöt sovitulla tuntipalkalla.
Henkilöstön lähtövaihtuvuus
Henkilöstön lähtövaihtuvuuden raportoinnissa huomioidaan omalla syyllä päät-
tyneet työsuhteet. Omalla syyllä tarkoitetaan työntekijän aloitteesta tapahtuvaa
koeaikapurkua, irtisanoutumista, eläköitymistä, työntekijän kuolemaa sekä pur-
kaantunutta työsuhdetta. Määräaikaiset työsuhteet ja täten esimerkiksi kesä-
Muut kuin työsuhteiset työntekijät keskimäärin,
kokoaikavastaavana ilmaistuna
2024
Muut kuin työsuhteiset työntekijät keskimäärin, kokoaika-
vastaavana ilmaistuna
63,2
Toimihenkilöt 7,2
Työntekijät 56,0
työntekijät eivät sisälly henkilöstön lähtövaihtuvuuden raportointiin. Lisäksi vaih-
tuvuudessa raportoidaan työnantaja-aloitteiset työsuhteen päättämiset, kuten
irtisanomiset henkilöön liittyvällä syyllä ja kollektiiviperusteella, työnantajan
aloitteesta tehdyt koeaikapurut, työsuhteen purkamiset ja työsuhteen päättä-
missopimukset.
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
L&T hyödyntää muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden käyttöä toiminnassaan.
Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat pääasiassa työllistämistoimintaa har-
joittavien yritysten toimittamia henkilöitä, raportoinnissa vuokratyöntekijöitä.
Vuokratyövoimaa voidaan käyttää kaikilla toimialoilla, pääasiassa kuitenkin sii-
voustyössä sekä Teollisuuspalveluiden prosessipuhdistuksen vuosihuoltotöissä.
Vuokratyövoiman käyttö on yleisintä tuotannollisissa rooleissa sairaustapa-
usten tai henkilöstövajauksen korvaamisessa sekä prosessipuhdistuksen vaih-
televan henkilöresurssitarpeen täyttämisessä. Vuokratyöntekijät koulutetaan
työtehtäväänsä samoin kuin työsuhteiset työntekijät, ja he ovat L&T:n työturval-
lisuusjärjestelmien piirissä. Ruotsissa vuokratyötä käytetään lähinnä asiantunti-
jarooleissa vähäisessä määrin.
Laskentaperiaatteet
Raportoinnissa on ilmoitettu omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuh-
teisten työntekijöiden lukumäärä (vuokratyöntekijät ja itsenäiset ammatinhar-
joittajat) kokoaikavastaavana ilmaistuna (FTE) raportointikauden lopussa
raportointikauden keskiarvona.
Suomessa vuokratyövoiman FTE-laskenta perustuu vuokratyöostoihin ja
L&T:n konserniyhtiöittäin sekä henkilöryhmittäin määriteltyyn keskituntiansioon.
Keskituntiansiota laskettaessa on käytetty kunkin L&T:n konserniyhtiön HR:n
antamaa, TES:in mukaisiin tuntipalkkoihin perustuvaa arviota henkilöstöryhmän
keskituntiansiosta. Tämä keskituntiansio on kerrottu vuokratyökertoimella, jonka
pohjana on ollut kunkin L&T:n konserniyhtiön ja henkilöryhmän suurimpien vuok-
ratyötoimittajien kertoimet. Vuokratyövoiman FTE on laskettu jakamalla lasken-
nalliset työtunnit 7,5:llä ja vuoden työpäivien määrällä.
Ruotsissa vuokratyövoiman FTE-laskenta perustuu vuokratyöostoihin ja las-
kutuksen perusteena käytettyihin työtunteihin. Vuokratyövoiman FTE on las-
kettu jakamalla laskutetut työtunnit 7,5:llä ja vuoden työpäivien määrällä.
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
69
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
L&T:n Suomen yhtiöissä kaikki työntekijät ja toimihenkilöt (100 %) kuuluvat työ-
ehtosopimusten piiriin. L&T:n Suomen yhtiöissä työehtosopimuksia ei sovelleta
ylempiin toimihenkilöihin eikä johtoon kuuluviin henkilöihin. Edellä mainittujen
henkilöstöryhmien työehdot määräytyvät soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.
Vuonna 2024 L&T on soveltanut kuitenkin ylempien toimihenkilöiden työsuh-
teissa käytäntöjä, joita kulloinkin sovelletaan kyseisessä L&T-yhtiössä toimihen-
kilöihin lomarahan, sairausajan palkan, vuosiloman, perhevapaiden ja palkanko-
rotusten osalta. Ruotsin kiinteistöpalveluissa kaikki työntekijät (100 %) johtoa
lukuun ottamatta kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Johdon työehdot on määri-
telty työsopimuksissa.
L&T:llä toimii eurooppalainen yritysneuvosto European Works Council, jossa
tiedotetaan ja kuullaan henkilöstön edustajia ylikansallisista asioista. L&T:llä on
solmittu European Works Councilia koskien erillinen sopimus, jonka mukaisesti
toiminta L&T:llä järjestetään. Sopimus on ollut voimassa vuonna 2024. EWC:ssä
on edustus Suomesta ja Ruotsista.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-
taviin tietoihin.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden laskennan piiriin ei kuulu ylemmät
toimihenkilöt eikä johto, sillä L&T:llä ei ole sovellettavaa kollektiivista työehtoso-
pimusta kyseisille henkilöstöryhmille.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Henkilöstö on oikeutettu valitsemaan itselleen edustajan työpaikalla. Edustajan
tehtävä on varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu työpaikan päätöksente-
ossa ja että heidän oikeuksiaan suojellaan.
Tällaisia edustajia voivat olla esimerkiksi luottamusmies, luottamusvaltuu-
tettu, työsuojeluvaltuutettu, EWC-edustaja tai kotimaisen konserniyhteistyön
edustaja. Henkilöstön edustuksen piiriin kuuluvien henkilöiden luku on ilmoitettu
maakohtaisesti sen mukaan, kuinka suuri osuus L&T:läisistä on tosiasiallisesti
valinnut henkilöstön edustajan henkilöstöryhmälleen.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue Työsuhteiset työntekijät - muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla - vain ETA-alue
0-19 %
20-39 %
40-59 % Ruotsi
60-79 %
80-100 % Suomi, Ruotsi Suomi
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
70
S1-9 – Monimuotoisuus
L&T:n lähtökohtana on, että monimuotoisen työyhteisön tietoinen rakentaminen
on yksi keino rakentaa liiketoiminnan kestävää kasvua. L&T:n kokonaisvaltaisena
tavoitteena on, että monimuotoisuus kasvaa kaikissa henkilöstöryhmissä.
L&T:llä miehet ja naiset ovat sijoittuneet tasaisesti eri työtehtäviin ja yhtiö tar-
joaa työtehtäviä eri ikäisille ja uransa eri vaiheissa oleville henkilöille.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-
taviin tietoihin. Raportoinnissa ylin johto käsittää L&T-konsernin johtoryhmään
kuuluvat henkilöt.
S1-10 – Riittävä palkka
L&T:llä maksetaan kaikille työsuhteisille työntekijöille riittävää palkkaa sovellet-
tavien vertailuarvojen mukaisesti Suomessa ja Ruotsissa.
L&T:n Suomen toimialoilla (Kiinteistöpalvelut Suomi, Ympäristöpalvelut, Teolli-
suuspalvelut ja konsernitoiminnot) tehtiin vuonna 2024 tasa-arvolain mukaiset
palkkakartoitukset. Palkkakartoituksissa ei havaittu perusteettomia eroja palk-
kauksessa sukupuolten välillä. Tarkastelemme sukupuolten välisen palkkata-
sa-arvon toteutumista osana kaksivuotisia monimuotoisuussuunnitelmiamme.
L&T:llä sukupuoli ei ole palkkaukseen vaikuttava tekijä. Palkkaukseen vaikut-
tavat L&T:llä mm. tehtävän sisältö ja vaativuus, henkilön osaaminen, suoriutu-
minen ja kokemus sekä mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen palkka-
määräykset. L&T:llä palkkauksen syrjimättömyyttä edistetään siten, että L&T:llä
palkkaus perustuu työtehtävän vaativuuteen, joita arvioidaan objektiivisin kri-
teereihin. Vaativuus- ja palkkaluokat perustuvat esimerkiksi L&T:llä sovellettaviin
työehtosopimuksiin.
L&T:n toiminta on monialaista, minkä vuoksi keskimääräinen palkka ei ole oikea
tunnusluku kuvaamaan palkkauksen tasoa tai rakennetta. Kokonaisuudessaan
tuntipalkkaisten naistyöntekijöiden palkka oli 95 prosenttia ja kuukausipalk-
kaisten naistyöntekijöiden palkka 98 prosenttia miesten palkasta vastaaviin
tehtäviin verrattuna vuoden 2024 palkkakartoituksen perusteella.
Raportointi perustuu palkkatietoihin sellaisissa tehtävissä, joista tasa-arvo-
lain mukainen palkkavertailu on pystytty luotettavasti tekemään yksityisyyden-
suojaa vaarantamatta. Seuraava palkkakartoitus tehdään viimeistään vuonna
2026 osana monimuotoisuussuunnitelmiamme.
Vuonna 2024 L&T aloitti valmistautumisen EU:n palkka-avoimuusdirektiivin
muutoksiin, jotka implementoidaan Suomen lainsäädäntöön tämänhetkisen
arvion mukaan vuonna 2026.
S1-11 – Sosiaalinen suojelu
Kaikki L&T:n työsuhteiset työntekijät kuuluvat kestävyysraportointistandardissa
tarkoitetun sosiaalisen suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista johtuvien
tulonmenetysten varalta Suomessa ja Ruotsissa.
S1-13 – Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Henkilöstö on avainasemassa yhtiön strategian onnistuneessa toteuttami-
sessa. L&T:llä on monia työtehtäviä, joihin ei tarvita koulutusta tai aiempaa
työkokemusta. Laadukkaalla perehdytyksellä opastetaan henkilöstö suoriutu-
maan uusien työtehtävien parissa ja varmistetaan onnistuneen henkilöstöko-
kemuksen heti työsuhteen alussa. Esimerkiksi siivouspalveluiden digitalisoidulla
Polku-perehdytysmallilla perehdytämme vuosittain satoja henkilöitä siivoojan
tehtävään.
Osaamisen kehittämisen pääpaino on päivittäisessä työssä oppimisessa,
mutta myös koulutuksilla ja valmennuksilla on roolinsa. L&T Akatemian valmen-
nustarjonnasta löytyy laaja-alaisista teemoista koulutuksia erityisesti esihen-
kilö- ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille. Syksyn 2024 koulutusaiheina
olivat esimerkiksi projektijohtaminen, työsuhdeasiat, esihenkilötyö, talousjohta-
minen, tietosuoja, työhyvinvointi- ja ajanhallinta, L&T:n liiketoiminta, monimuotoi-
suus, vastuullisuus sekä IT.
Tiiviit ja lyhyet L&T Akatemian koulutukset ovat alentaneet henkilöstön kyn-
nystä kasvattaa omaa osaamistaan. Lisäksi L&T tarjoaa toimialakohtaisia koulu-
tuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja ammattipätevyyden ylläpitoon
sekä strategisten tavoitteiden saavuttamisen tueksi.
L&T tekee koulutusyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Henkilöstöllemme on
vuonna 2024 ollut tarjolla oppisopimuskoulutuksia esimerkiksi puhtaus- ja kiin-
teistöpalvelualan perus-, ammatti ja erikoisammattitutkintojen sekä logistiikan
perustutkinnon suorittamiseen.
Vuonna 2024 L&T Suomen yhtiöiden työsuhteinen henkilöstö osallistui eri-
laisiin koulutuksiin keskimäärin 5,5 tuntia. Luku perustuu koulutuskirjauksiin
sekä henkilölukumäärään. Luku ei sisällä kaikkea koulutustarjontaa eikä kaikkia
koulutustunteja, joita L&T:läiset ovat suorittaneet. Erityisesti asiantuntijat ja esi-
henkilöt osallistuvat työaikana myös monenlaisiin seminaareihin ja koulutuksiin,
joita tarjoavat erilaiset yhteisöt, yhteistyökumppanit ja yritykset. Yhtiö tarjoaa
myös työharjoittelu- ja lopputyöpaikkoja L&T:llä muun muassa siivouksen, kiin-
teistöhuollon, myynnin ja asiakaspalvelun tehtävissä.
L&T varmistaa, että kaikki kuljettajat suorittavat tarvittavat kuljettajien ammat-
tipätevyydet, ja että ne ovat jatkuvasti ajan tasalla. Lisäksi pakolliset ammatilli-
seen pätevyyteen liittyvät koulutukset, kuten mm. Suomen osalta hygieniapassi,
märkätilasiivous, ensiapu (EA1 ja EA2) ja tulityökortti, tarjotaan kaikille niitä tar-
vitseville työntekijöille. Suomessa koulutuksien suorittamista seurataan HR-jär-
jestelmässä.
Koulutus ja taitojen kehittäminen 2024
Säännöllisiin tavoite- ja kehityskeskusteluihin
osallistuneet työsuhteiset työntekijät, %
78
Miehet 75
Naiset 81
Muut 0
Ei ilmoitettu 100
Työntekijät 72
Toimihenkilöt 98
Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien
keskimääräinen lukumäärä
5,5
Miehet 6,5
Naiset 3,7
Muut 0,0
Ei ilmoitettu 6,0
Työntekijät 5,1
Toimihenkilöt 6,8
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma, henkilöä 2024
Alle 30-vuotiaat 1 366
30-50-vuotiaat 3 726
Yli 50-vuotiaat 2 349
Sukupuolijakauma ylin johto
2024
Henkilömäärä Osuus, %
Miehet 7 87,5
Naiset 1 12,5
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
71
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-
taviin tietoihin.
Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuneet työntekijät
Henkilöstön tavoite- ja kehityskeskusteluprosentti kuvaa raportointikauden
lopussa aktiivisten henkilöiden, jotka kuuluvat tavoite- ja kehityskeskusteluiden
piiriin, raportointiajanjakson aikana käytyjen tavoite- ja kehityskeskusteluiden
määrää koko henkilöstön osalta. Raportointikauden lopussa tavoite- ja kehitys-
keskustelun piiriin kuuluva täyttää seuraavat kriteerit:
• Henkilö, joka ei ole raportointikauden lopussa pitkällä yhdenjaksoisella
poissaololla (yli 30 pv)
• Henkilö, jonka työsopimustunnit ovat vähintään 20 h/vko
• Henkilö, jonka työsuhteen kesto on ollut vähintään 90 pv
(toimihenkilöt) tai 60 pv (työntekijät)
• Henkilö, jonka määräaikaisen työsuhteen kesto on vähintään 360 pv
Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä
Keskimääräisten koulutustuntien laskennassa huomioidaan kaikki HR-järjestel-
miin raportointikauden aikana rekisteröidyt koulutustuntikirjaukset. Koulutus-
tuntien määrä ilmoitetaan sukupuolittain jaoteltuna henkilölukumäärään perus-
tuen.
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Työturvallisuudessa L&T:n tavoitteena on nolla tapaturmaa. Yhtiön strateginen
mittari työturvallisuudelle on tapaturmataajuus, TRIF. L&T:n tavoitteena on, että
vuonna 2030 yhtiön TRIF on 15 ja vuonna 2026 tavoite on 20. Vuonna 2024
L&T-konsernissa kirjattujen työsuhteisten työntekijöiden työtapaturmien määrä
oli 243. Turvallisuus on kokousten asialistalla johtoryhmästä lähtien ja lisäksi se
on useimmilla palvelutuotannon esihenkilöillä sidottu henkilökohtaisiin tulos-
palkkioihin. Turvallisuuskehityksestä raportoidaan kuukausittain johtoryhmälle
ja hallitukselle sekä toimialoille yksikkötasoilla asti.
L&T:n työturvallisuustoiminta on sertifioitu ja kolmannen osapuolen auditoima.
Työturvallisuustoimintaa L&T:llä ohjaa ISO 45001-standardin mukainen johtamis-
järjestelmä sekä työturvallisuuspolitiikka. Sertifiointi kattaa 100 prosenttia L&T:n
liiketoiminnoista ja henkilöstöstä.
Yhtiö tekee toimivaa yhteistyötä henkilöstön kanssa ja jokaisella L&T-yhtiöllä
on omat työsuojelutoimikunnat. Jokainen toimikunta kokoontui vuoden 2024
aikana lakisääteisen kokousaikataulun mukaisesti.
Vuonna 2024 ei todettu yhtään ammattitautitapausta. Vuonna 2024 yhtiössä
ei ollut yhtään työperäisistä vammoista tai työperäisistä terveysongelmista joh-
tuvaa kuolemantapausta.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden EHSQ-järjestelmistä
saataviin tietoihin. Työtapaturmien lukumäärä, kuolemaan johtaneiden tapa-
turmien määrä sekä tapaturmataajuus (TRIF) kattavat sekä työsuhteiset työn-
tekijät, että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Tapaturmataajuus on laskettu
miljoonaa työtuntia kohti. Ammattitautitapausten raportointi sisältää vain L&T:n
työsuhteiset työntekijät, sillä tietoa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä ei
ole saatavilla. Tältä osin yhtiö hyödyntää siirtymäsäännöstä.
Yhteisökohtainen mittari: Sairauspoissaoloprosentti
Sairauspoissaoloprosentti mittaa sairauden tai tapaturman takia menetettyjä
työtunteja suhteessa raportointijaksolle suunniteltuihin työtunteihin. L&T:n
tavoitteena on alle 4,7 % sairauspoissaolo vuodelle 2024, ja alle 4 % sairauspois-
saolo vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 sairauspoissaoloprosentti oli 5,0.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-
taviin tietoihin. Laskennassa huomioidaan L&T:llä töissä olevan henkilön työstä
poissaolo sairauden tai tapaturman takia. Laskennassa ei huomioida lapsen sai-
rasteluun tai hoitoon liittyviä poissaoloja. Laskennassa huomioidaan sekä terve-
ydenhuollon ammattilaisen kirjoittamalla sairauspoissaolotodistuksella tapahtu-
neet poissaolot että työntekijän itsensä ilmoittamat sairauspoissaolot.
Yhteisökohtainen mittari: eNPS eli henkilöstön
suositteluaste
Henkilöstön suositteluaste (eNPS) kuvaa henkilöstön tyytyväisyyttä
työnantajaansa. Henkilöstön suositteluaste mitataan vuosittain tehtävällä
digitaalisella kyselyllä, joka lähetetään kaikille työsuhteisille työntekijöille.
Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Henkilöstökysely
mittaa henkilöstön motivaatiota, tiimin arkea ja yhteistyötä, esihenkilötyötä ja
johtamista sekä henkilöstön suositteluhalukkuutta.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden sisäisistä järjestel-
mistä saataviin tietoihin.
Työterveys ja -turvallisuus 2024
Tapaturmataajuus, TRIF 19
Työsuhteiset työntekijät 19
Suomi 20
Ruotsi 17
Muut työntekijät 0
Suomi 0
Ruotsi 0
Tapaturmien määrä 243
Työsuhteiset työntekijät 243
Suomi 213
Ruotsi 30
Muut työntekijät 0
Suomi 0
Ruotsi 0
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 0
Ammattitautitapaukset 0
Kuolemaan johtaneet ammattitautitapaukset 0
Työtunnit, miljoonaa tuntia 12,6
Työsuhteiset työntekijät 12,5
Suomi 10,8
Ruotsi 1,8
Muut työntekijät 0,1
Suomi 0,1
Ruotsi 0,0
Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmien
kattavuus, kaikki työntekijät % 100
Suomi 100
Ruotsi 100
Yhteisökohtainen mittari: Sairauspoissaoloprosentti 2024
Sairauspoissaolo, % 5,0
Suomi 4,9
Ruotsi 5,4
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
72
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
L&T:n toimintamaissa Suomessa ja Ruotsissa koko henkilöstöllä (100 %) on laki-
sääteinen oikeus perhevapaaseen. Vuonna 2024 henkilöstöstä 15 % oli perheva-
paalla vuoden aikana. Perhevapaalla olleista henkilöistä 39 prosenttia oli naisia
ja 61 prosenttia miehiä.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-
taviin tietoihin. Perhevapaaseen oikeutettujen henkilöiden määrää laskettaessa
on huomioitu työsuhteiset henkilöt, joiden työsuhde on aktiivinen. Perhevapaa
käsittää kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla käytettävissä
olevan äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempainvapaan ja omaishoitovapaan.
L&T Suomen osalta laskennassa on huomioitu kaikki työsopimuslain 4 luvun
mukaiset perhevapaat lukuun ottamatta työsopimuslain 7, 7a ja 7b -kohdissa
tarkoitettuja poissaoloja pakottavasta perhesyistä, poissaoloa perheenjäsenen
tai muun läheisen hoitamiseksi tai omaishoitovapaata, sillä L&T Suomen yhti-
öissä ei ole yksilöity tällaisia poissaoloja omalle koodilleen, vaan ne sisältyvät
raportoinnissa samalle koodille muiden palkattomien poissaolojen kanssa. Näin
ollen laskennassa on huomioitu raskausvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa,
isyysvapaa (vanhat) ja tilapäinen poissaolo lapsen sairauden takia.
Kiinteistöpalvelut Ruotsin, SVB:n ja PF:n osalta perhevapaan käsite sisältää
koko- tai osa-aikaisen vanhempainvapaan (Sv: föräldarledigt), isyysvapaan (Sv:
pappaledigt), adaptioisän vapaan (Sv: Pappaledigt 10 dgr vid barns adoption),
tilapäinen hoitovapaa (Sv: Tillfällig föräldrapenning (TFP) dvs VAB, vård av sjukt
barn), vapaa läheisen hoitamiseksi (Sv: vård av närstående) ja raskausraha (Sv:
Graviditetspenning).
Henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet HR-järjestelmässä sukupuolekseen muun kuin
mies tai nainen tai jättäneet tämän tiedon ilmoittamatta, ei ole huomioitu pro-
senttiluvussa.
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot)
L&T on ilmoittanut työsuhteisen henkilöstön sukupuolten välisen prosentuaa-
lisen palkkaeron henkilöstöryhmittäin. Jaotteluna on käytetty ryhmiä työnte-
kijät ja toimihenkilöt käsittäen kaikki L&T:n toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt
sekä johdon. Prosentuaalinen palkkaero on raportoitu myös maittain Suomen ja
Ruotsin osalta.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-
taviin tietoihin.
Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkojen suhde
L&T on ilmoittanut työsuhteisen henkilöstönsä sukupuolten välisen prosentuaa-
lisen palkkaeron henkilöstöryhmittäin. Palkoissa on huomioitu tuntipalkat, keski-
tuntiansio ja kuukausipalkkaisilla kokonaispalkka.
Jaotteluna on käytetty ryhmiä työntekijät ja toimihenkilöt (käsittäen kaikki
L&T:n toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt sekä johto). Henkilöt, jotka ovat ilmoit-
taneet HR-järjestelmässä sukupuolekseen muun kuin mies tai nainen tai jättä-
neet tämän tiedon ilmoittamatta, ei ole huomioitu luvuissa, eli vertailu on tehty
miesten ja naisten palkoista. Prosentuaalinen palkkaero on raportoitu myös
maittain Suomen ja Ruotsin osalta.
L&T:n Ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa. Tar-
peelliset valuuttamuunnokset suoritetaan raportointikauden päätyttyä käyttäen
raportointikauden valuuttakurssien keskiarvoa.
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku
Korkeinta ansiota saava henkilö on ollut raportointikauden osalta laskennassa
L&T-konsernin toimitusjohtaja. Laskennassa on huomioitu kaikkien työsuh-
teisten henkilöiden veronalainen ansio.
L&T:n ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa. Tar-
peelliset valuuttamuunnokset suoritetaan raportointikauden päätyttyä käyttäen
raportointikauden valuuttakurssien keskiarvoa.
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
L&T ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasial-
lista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä, mitään pakkotyön muotoa
eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai toimitusket-
junsa toiminnassa.
Vuonna 2024 L&T:lle ei ilmoitettu yhtään todennettavissa olevaa syrjintä- tai
häirintätapausta eikä yhtään vakavaa ihmisoikeustapausta. Näin ollen vuonna
2024 L&T ei ole maksanut sakkoja, muita seuraamuksia ja vahingonkorvauksia
väärinkäytöstapauksiin ja valituksiin liittyen. Raportoiduissa tiedoissa ”ilmoite-
tulla syrjintä- tai häirintätapauksella” tarkoitetaan yhtiön tietoon tuotua häirintä-
tai syrjintäepäilyä sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-identiteetin,
sukupuolen ilmaisun, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakau-
muksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuh-
teiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun
henkilöön liittyvän syyn perusteella taikka muuta kiusaamista, epäasiallista koh-
telua tai häirintää.
Ilmoituskanavan tapaukset ja ihmisoikeusrikkomukset 2024
Raportointikauden aikana tulleet syrjintä- tai
häirintäilmoitukset
7
Todetut syrjintä- ja häirintätapaukset 0
Todettujen tapausten perusteella maksettujen sakkojen,
seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä, €
0
Kokonaisansion suhde mediaaniin 2024
Korkeimman vuotuisen kokonaisansion suhde vuotuisten
kokonaisansioiden mediaaniin (pl. korkeinta ansiota saava
henkilö)
29
Nais- ja miespuolisten työntekijöiden
palkkojen suhde, %
2024
Suomi Ruotsi
Yhteensä 15 13
Työntekijät 21 16
Toimihenkilöt 19 16
Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisen palkkatason ero ilmaistuna
prosenttiosuutena miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta
Oikeus perhevapaisiin ja perhevapaiden käyttö 2024
Perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden
osuus, %
100
Perhevapaita ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden osuus,
%
15
Naiset 39
Miehet 61
Muut
1
0
1
Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli
73
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Laskentaperiaatteet
L&T:n Suomen yhtiöillä on käytössä oma sähköinen häirintäilmoitusjärjestel-
mänsä ja L&T:n Ruotsin kiinteistöpalveluiden yhtiöillä omansa. Ruotsin teollisuus-
palveluiden yhtiöiden SVB:n ja PF:n käytössä ei ole sähköisiä häirintäilmoitus-
järjestelmiä. Ilmoitusten lukumäärää seurataan ja ylläpidetään konsernitasolla
yrityksen sisäisessä järjestelmässä.
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
74
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-
suudet on tunnistettu yleisissä tiedoissa esitetyn kaksoisolennaisuusanalyysin
mukaisesti kohdassa ESRS 2 IRO-1, s. 26. L&T:lle olennaiset vaikutukset liittyvät
toimitusketjun työkäytänteisiin, kuten työajanseurantaan, palkanmaksuun, työ-
turvallisuuteen ja työhyvinvointiin.
Tarkastelu painottui L&T:n suoriin toimittajiin, joista tietoa oli jo ennestään saa-
tavilla. Vaikutukset arvoketjun loppupäähään katsottiin jäävän vähäisiksi. Lisäksi
L&T on arvioinut toimitusketjun vaikutuksia osana yhtiön ihmisoikeusriskiarviota,
joka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 15.
Kuvaus toimitusketjusta
Toimitusketjun rakenne ja toimittajien alkuperä voivat vaikuttaa toimitusketjun
työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin. L&T:n ostot painottuvat paikallisesti toi-
miviin yrityksiin Suomessa ja Ruotsissa. Näissä maissa noudatetaan oikeusval-
tioperiaatteita ja ne tunnetaan myös korkeasta sosiaalisesta luottamuksesta ja
kattavista työmarkkinasäännöksistä.
Vuonna 2024 L&T-konsernin Suomen tytäryhtiöiden ostoista noin 96 % tehtiin
Suomessa toimivilta yrityksiltä ja noin 3 % muissa EU-maissa toimivilta yrityk-
siltä. EU:n ulkopuolelta ostoja tehtiin noin 0,5 %. L&T:n ruotsalaisten tytäryri-
tysten ostoista 99 % tehtiin Ruotsissa toimivilta yrityksiltä ja 0,5 % ostoista oli
muista EU-maista. EU:n ulkopuolelta ostoja ei juuri tehty.
L&T:n toimitusketjun hankinnat jakautuvat melko tasaisesti suorien palvelu-
hankintojen, kuten kuljetusalihankinta ja muu alihankinta, materiaalihankintojen,
kuten erilaiset aineet ja tarvikkeet, kalustohankintojen sekä epäsuorien hankin-
tojen, kuten ICT ja työterveyshuolto välillä.
Toimitusketjun työntekijöihin kohdistuvat tosiasialliset tai potentiaaliset
vaikutukset
L&T:n toimet voivat epäsuorasti vaikuttaa toimitusketjun suorien toimittajien
työntekijöihin.
L&T:n toiminta on riippuvainen muun muassa alihankinnasta, kuten esimer-
kiksi kuljetusalihankinnasta, jota käytetään täydentämään L&T:n omaa logis-
tiikkaa. Tyypillisesti alihankinnan työntekijät työskentelevät L&T:n tai asiakkaiden
tiloissa erityisesti logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä pro-
sessipuhdistuksen ja kiinteistön ylläpidossa tuotannollisissa tehtävissä, joissa
voi esiintyä tosiasiallisesti esimerkiksi kohonnut työturvallisuusriski. Lisäksi
mahdolliset vaikutukset voivat liittyä puutteellisiin työkäytänteiden toteuttami-
seen, kuten epäselviin työaikakirjauksiin.
Mahdollisia vaikutuksia pyritään minimoimaan hankintasopimuksin, joissa on
huomioitu L&T:n toimittajia koskevat eettiset periaatteet. Lisäksi L&T käy sään-
nöllisesti läpi omissa tai asiakkaiden tiloissa tehtyjä työturvallisuushavaintoja
yhdessä toimittajien ja niiden työntekijöiden kanssa sekä tekee tarvittaessa
korjaavat toimenpiteet.
L&T tunnistaa, että potentiaalisia vaikutuksia voi myös esiintyä syvemmällä
arvoketjussa, erityisesti maissa, joissa työelämän käytännöt tai lainsäädäntö
ovat puutteellisia. Näissä maissa työolosuhteisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä
rikkomuksia esiintyy todennäköisemmin kuin ei-riskimaissa. Esimerkkeinä täl-
laisista toimitusketjuista ovat L&T:n työvaatteiden valmistus sekä kaluston ja
ICT-laitteiden raaka-aineiden hankinta.
Kuvaus L&T:n toimitusketjun työntekijöistä
L&T:n toimitusketjussa työskentelevät työntekijät Suomessa ja Ruotsissa voi-
daan jakaa seuraaviin ryhmiin:
• Tuotannon alihankinnan työntekijät erityisesti kuljetustehtävistä, kiinteistö-
huollon kausiluontoista lumi- ja vihertöistä sekä teollisuuden prosessipuh-
distustöistä.
• ICT-palveluiden ja perusterveydenhuollon asiantuntijatyötä tekevät työnte-
kijät.
• Materiaalikierrätyskumppaneiden laitoksilla työskentelevät asiantuntija ja
tuotannon työntekijät.
Toimitusketjun eri vaiheissa saattaa työskennellä erityisen haavoittuvia
työntekijäryhmiä. Alihankinnassa tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi ulkomaalais-
taustaiset työntekijät, joiden puutteellinen kielitaito voi vaikeuttaa työturvalli-
suuskäytäntöjen omaksumista. Lisäksi heillä saattaa olla puutteelliset tiedot
kansallisista työkäytänteistä. Myös nuoret työntekijät ilman aikaisempaa työko-
kemusta voivat olla alttiimpia erilaisille rikkomuksille. L&T:n toimipisteissä työs-
kentelevien alihankkijoiden työntekijät perehdytetään työtehtäviinsä samojen
periaatteiden mukaisesti kuin L&T:n oma henkilöstö.
L&T:n arvoketjussa voi ilmetä myös potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia. Huo-
mioiden toiminnan maantieteellisen sijainnin Suomessa ja Ruotsissa, työnteki-
jöihin kohdentuvien vaikutuksien ei kuitenkaan arvioida olevan laajamittaisia tai
systeemisiä vaan enemmän satunnaisia. Näitä vaikutuksia voi ilmetä yksittäis-
tapauksina, kuten puutteellisina suojaimien käyttönä tai työperäisinä vammoina,
jotka syntyvät toistuvan fyysisen kuormituksen vaikutuksesta.
L&T:n toiminnalla voi olla myös positiivisia vaikutuksia arvoketjun työnte-
kijöihin. L&T:n työturvallisuuskäytänteiden ulottaminen alihankintaan sekä
niiden seuraaminen kehittää koko ketjun työturvallisuusvalmiuksia ja edistää
parhaita käytänteitä toimitusketjussa. Lisäksi L&T:n eettiset periaatteet toi-
mittajille asettavat perustason vaatimukset hyvälle toimintatavalle. Näiden
vaatimusten tueksi laadittu toimittajien itsearviointimalli lisää puolestaan
toimitusketjun tietoisuutta L&T:n odotuksista ja käytänteistä muun muassa
työ- ja ihmisoikeuksien, työturvallisuuden ja työolosuhteiden osalta.
Kaikki lapsityövoiman ja pakkotyön muodot ovat ehdottomasti kiellettyjä, ja
ne rikkovat eettisiä periaatteita. L&T ei ole tunnistanut riskejä, jotka liittyisivät
lapsityövoiman tai pakkotyön käyttöön omassa toiminnassaan. Suomessa ja
Ruotsissa vahva lainsäädäntö, viranomaisvalvonta sekä oikeusvaltioperiaat-
teiden noudattaminen vähentävät toimintaympäristön riskejä.
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
L&T on sitoutunut kunnioittamaan työ- ja ihmisoikeuksia koko arvoketjussa.
Yhtiön ihmisoikeusperiaatteet ja -vaatimukset on kuvattu yhtiön ihmisoi-
keuspolitiikassa ja ne kattavat koko arvoketjun. Ihmisoikeuspolitiikka on
kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S1-1, s. 64. Lisäksi L&T:n toimittajia kos-
kevat vastuullisen liiketoiminnan odotukset on huomioitu L&T:n toimittajien
eettisissä periaatteissa, jotka ovat osa L&T:n hankintasopimuksia. Sekä L&T:n
ihmisoikeuspolitiikassa että toimittajien eettisissä periaatteissa sitoudutaan
kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja noudattamaan YK:n ohjaaviin periaatteita,
ILO:n työelämän perusperiaatteita sekä OECD:n toimintaohjeita monikansal-
lisisille yrityksille. L&T on myös sitoutunut Global Compact -periaatteisiin. L&T
edellyttää, että toimittajien henkilöstö, toimittajat tai alihankkijat noudattavat
näitä ohjeita.
Eettiset periaatteet asettavat velvoitteita L&T:n toimittajille liittyen lakien
noudattamiseen, liiketoiminnan harjoittamiseen, ihmisoikeuksien kunnioit-
tamiseen mukaan lukien lapsi- ja pakkotyönkäytön sekä ihmiskaupan kiel-
täminen ja terveyden ja turvallisuuden varmistamiseen, sekä ympäristö- ja
ilmastovaikutusten vähentämiseen. Lisäksi periaatteissa kuvataan L&T:n
ilmoituskanava, jonka kautta arvoketjun toimijat voivat anonyymisti ilmoittaa
väärinkäytöksistä. Eettiset periaatteet ovat osa L&T:n hankintasopimuksen
liitteitä ja ne ovat julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla.
Vastuu toimittajien eettisten periaatteiden kehittämisestä on konsernin
hankintajohtajalla ja niiden sisältö arvioidaan ja päivitetään kahden vuoden
välein. Arviointiin osallistuvat henkinnan lisäksi L&T:n keskeiset sisäiset
S2 Arvoketjun työntekijät
75
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
sidosryhmät, kuten lakiosasto sekä vastuullisuusorganisaatio. Toistaiseksi muita
sidosryhmiä ei ole kuultu politiikan valmisteluprosessin yhteydessä. L&T:n toi-
mialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resursoin-
nista omassa toiminnassaan. Eettiset periaatteet toimittajille on julkisesti saata-
villa L&T:n verkkosivuilla ja sen on hyväksynyt toimitusjohtaja yhdessä konsernin
johtoryhmän kanssa.
L&T ihmisoikeusperiaatteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s.
15. Näihin periaatteisiin sisältyvät riskien tunnistaminen ja arviointi, menettely-
tavat huolien esille tuomiseksi sekä käytännöt asianmukaisten korjaustoimenpi-
teiden toteuttamiseksi. Toimintaperiaatteet vastaavat monikansallisisille yrityk-
sille annettujen OECD:n toimintaohjeiden käytänteitä.
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
L&T:llä on käytössä ilmoituskanava, jonka kautta L&T:n työntekijät, asiakkaat,
toimittajat ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa L&T:n toimintaan kohdistuvista
väärinkäytösepäilyistä liittyen lainsäädännön tai toimittajien eettisten periaat-
teiden rikkomiseen. Ilmoituskanavan kautta on mahdollista ilmoittaa L&T:n toi-
mintaa liittyvistä väärinkäytösepäilyistä luottamuksellisesti. Ilmoituskanavaa
koskevat käytänteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2-3, s. 75.
Jatkossa L&T kehittää prosessejaan, joilla se voi edistää laajemmin yhteyden-
pitoa arvoketjun työntekijöiden kanssa sekä siihen liittyvää seurantaa .
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
L&T:n käytössä olevat prosessit
L&T:n toimittajien eettisissä periaatteissa määritellään selkeät vaatimukset
arvoketjun työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta, mukaan lukien työ-
olosuhteet, turvallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Toimittaja sitoutuu
periaatteisiin hankintasopimuksen yhteydessä.
Toimittajan eettisten periaatteiden noudattamista valvotaan vuosittaisen
suunnitelman mukaisesti toimittajan itsearviointien ja auditointien avulla. L&T:n
itsearviointimallissa toimittaja arvioi suoritustaan yritysetiikan, työturvalli-
suuden, ympäristön, laadun ja toimitusketjun vastuullisuuskäytäntöjen osalta
huomioiden politiikat ja periaatteet sekä toimenpiteet näiden kokonaisuuksien
edistämiseksi.
Kyselyn taustalle on määritetty myös niin sanotut nollatoleranssikysymykset,
jotka käsittelevät lapsityövoiman käyttöä, pakkotyötä ja sitoutumista L&T:n eetti-
siin periaatteisiin. Poikkeamat näissä kysymyksissä edellyttävät aina lisätoimen-
piteitä toimittajien kanssa.
Mikäli itsearvioinnissa ilmenee merkittäviä poikkeamia, L&T aloittaa dialogin
toimittajan kanssa ja sopii yhteisymmärryksessä toimintasuunnitelmasta, aika-
tauluista epäkohtien korjaamiseksi. Toimintasuunnitelmassa huomioi-
daan myös mahdolliset vaikutukset toimitusaikoihin siten, että kriittiset
poikkeamat saadaan ensisijaisesti korjattua. Toimenpiteiden edistymistä
ja niiden tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi uusilla itsearvioinneilla
tai auditoinneilla.
Yhteistyötä toimittajan kanssa ei ensisijaisesti katkaista, koska se ei
edistä työntekijöiden asemaa toimitusketjussa. Kuitenkin tilanteessa,
jossa yhteistyökumppani ei osoita halua ja sitoutumista kehittää havait-
tuja puutteita, yhteistyö voidaan lopettaa.
Ilmoituskanava
Arvoketjun työntekijät voivat raportoida havaitsemistaan epäkohdista
julkisen anonyymin ilmoituskanavan kautta. Ilmoitusten käsittelyä tukee
puolueeton ulkopuolinen taho, joka takaa riippumattomuuden ja luotta-
muksellisuuden. Ohjeet ilmoituksen tekemiseksi sekä kuvaus toiminta-
mallista on esitetty läpinäkyvästi yhtiön ja ilmoituskanavan verkkosivuilla.
Toimittajille ja heidän työntekijöilleen tiedotetaan ilmoituskanavan käy-
töstä ja tarkoituksesta osana L&T:n eettisiä periaatteita sekä yhtiön han-
kinnan verkkosivuilla.
L&T kieltää vastatoimet kaikkia vilpittömässä mielessä ilmoituksen
tekeviä henkilöitä kohtaan ja ryhtyy kurinpitotoimiin toimijoiden, joiden
todetaan syyllistyneen vastatoimiin, kanssa. Myös Suomen ja Ruotsin
lainsäädäntö suojaa väärinkäytösten ilmoittajia. Yhtiön sitoutumisesta
epäkohtien ilmoittajien suojeluun viestitään toimittajien eettisissä peri-
aatteissa, ulkoisilla verkkosivuilla ja ilmoituskanavan etusivulla.
Jokaista ilmoitusta käsittelee tapauskohtaisesti valittu tutkimustiimi.
Kokoonpanossa huomioidaan aiheen edellyttämä asiantuntemus vält-
täen mahdolliset eturistiriidat. Ilmoituksen vastaanottaminen vahviste-
taan lähettäjälle seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanotta-
misesta. Lisäksi ilmoittajalle lähetetään viimeistään kolmen kuukauden
kuluttua tieto siitä, mihin toimenpiteisiin ilmoitus johti. Kanavasta on tehty
mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta ilmoittaminen olisi vaivatonta.
L&T:n tutkii kaikki ilmoitukset ja määrittävät tarvittavat korjaavat toi-
menpiteet. Vuonna 2024 L&T:n ilmoituskanaviin tuli yhteensä 15 ilmoi-
tusta, joista 0 liittyi toimitusketjuun.
L&T seuraa ilmoituskanavan kautta esiin tuotuja kysymyksiä ja arvioi
kanavan toimivuutta niiden perusteella. Ilmoituskanavalle tulevat ilmoi-
tukset dokumentoidaan ja luokitellaan aihepiireittäin, jolloin yhtiö voi
tunnistaa yleisimmät ongelmat ja toistuvat teemat arvoketjussa. L&T:lle
voi antaa myös palautetta kanavan käytettävyydestä ja sen tarjoamasta
tuesta. Lisäksi yhtiö seuraa kanavan käyttöaktiivisuutta, jonka perusteella
voidaan arvioida, tavoittaako kanava kohderyhmänsä.
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Toimet toimittajien työntekijöiden työkäytänteiden edistämiseksi
L&T:n olennaiset vaikutukset kohdentuvat toimitusketjun työntekijöiden työ-
käytänteiden, kuten työajan, palkkauksen, työturvallisuuden ja työolosuhteiden
toteutumiseen. L&T:n toimittajaodotukset esitetään toimittajien eettisissä peri-
aatteissa, jotka sisältävät vaatimukset työntekijöiden oikeuksien kunnioittami-
sesta, työkäytänteistä ja turvallisista työoloista.
Eettisten periaatteiden vaatimuksen mukaisuutta arvioidaan toimittajien
itsearviointikyselyillä, joissa toimittajia pyydetään kuvaamaan tavoitteitaan,
toimintaperiaatteitaan ja toimia oman toimintansa osalta. Lisäksi L&T toteuttaa
riskiperusteisia auditointeja varmistaakseen, että työntekijöiden oikeuksia kun-
nioitetaan ja työolot ovat turvallisia.
L&T:n itsearviointikysely otettiin laajamittaisesti käyttöön vuoden 2024 aikana.
Samalla kehitettiin sisäistä arviointiprosessia toimittajapisteytyksen ja poik-
keamien osalta. Vuodesta 2025 alkaen merkittävät poikkeamat käsitellään han-
kinnan johtoryhmässä. Itsearviointia koskeva prosessi on kuvattu tarkemmin
kohdassa ESRS S2-3, s. 75.
Tämän lisäksi L&T päivitti toimittajia koskevan auditointimallin, joka jalkautet-
tiin yhtiön auditointivastaaville erilisillä lisäkoulutuksilla. Mallia kehitetään edel-
leen saatujen palautteiden ja kokemuksien perusteella. Varsinainen käyttöön-
otto tapahtui vuoden 2024 lopussa.
Vuonna 2024 L&T otti käyttöön toimittajahallintajärjestelmän, jonka kautta
se voi seurata järjestelmällisesti arvoketjun vaatimuksen mukaisuuden toteu-
tumista myös eettisten periaatteiden ja itsearviointien osalta. Lisäksi yhtiö tar-
kensi sisäisiä seurantaprosesseja ja toimittajavastuita.
Vuoden lopussa 59 % toimittajista on sitoutunut L&T:n eettisiin periaatteisiin
tai vastaaviin periaatteisiin ja 55 % toimittajista on suorittanut L&T:n itsearvioin-
tikyselyn. Kyselyissä ei havaittu nollatoleransseihin liittyviä poikkeamia.
L&T jatkaa vastuullisuuskriteereiden integrointia hankintaprosesseihinsa seu-
raavien vuosien aikana. Toimittajaa koskevat eettiset periaatteet päivitetään
vuoden 2025 aikana. Tämän lisäksi kehitetään riskienarviointiprosessia riskien
tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Samalla arvioidaan toimia, joilla lisätään toi-
mittajien tietoisuutta ja edistetään toimitusketjun työntekijöiden osallistamista.
L&T:n nykyisessä arvoketjussa ei ole havaittu vakavia ihmisoikeusloukkauksia
tai merkittäviä ongelmia, kuten lapsi- tai pakkotyötä. Mikäli tällaisia raportteja
saataisiin, yhtiö toimisi välittömästi käynnistämällä selvityksen ja ryhtymällä
korjaaviin toimenpiteisiin yhteistyössä toimittajan kanssa.
76
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Toimet alihankinnan työntekijöiden työturvallisuuden edistämiseksi
L&T minimoi alihankintaketjun työntekijöihin kohdistuvia työturvallisuusriskejä
ylläpitämällä ja kehittämällä työturvallisuuskäytäntöjä, kuten ennakoivaa turval-
lisuustyötä ja riskienhallintaprosesseja.
L&T edellyttää, että alihankkijat varmistavat henkilöstölleen turvallisen ja ter-
veellisen työpaikan, noudattamalla toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä ja
L&T:n toimittajien eettisiä periaatteita. Alihankkijat pystyvät osallistumaan tur-
vallisuustyöhön tekemällä turvallisuushavaintoja sekä työnaloituslistoja. Lisäksi
työtehtävästä riippuen alihankkijoilla on mahdollisuus osallistua L&T:n turvalli-
suustuokioihin tapaturmien ehkäisemiseksi.
L&T:llä kirjataan Nollapeli-ilmoituskanavaan alihankkijoiden (Suomen liiketoi-
mintojen ja Teollisuuspalvelut Ruotsin alihankkijat) L&T:n työtehtävissä sattu-
neet tapaturmat. Näiden osalta tapaturmien käsittelyssä noudatetaan samaa
toimintamallia kuin L&T:n omien henkilöiden osalta. Alihankkijoiden tekemät
ennakoivat toimet ovat mukana L&T:n raportoinnissa.
L&T seuraa ennakoivan toiminnan toteutumista, tapaturmia ja korjaavien toi-
menpiteiden toimeenpanoa yksikkö-, palvelulinja- ja toimialakohtaisesti. Riskien
arvioinnit päivitetään säännöllisesti tai välittömästi merkittävien muutosten
tapahtuessa tehtävissä, asiakaskohteissa tai työtehtävissä. Tapaturman jälkeen
varmistetaan, että kyseinen riski on sisällytetty riskien arviointeihin.
L&T:n pyrkii lisäämään toimitusketjun työntekijöiden työturvallisuusosaamista
ja parantaa heidän työturvallisuuttaan myös tulevaisuudessa. Kaikkiin Nolla-
peli-ilmoituskanavaan tulleisiin turvallisuushavaintoihin annetaan vastaukset
ilmoituksen tekijälle ja myös kaikki tapaturmat tutkitaan ja niiden juurisyyt pyri-
tään löytämään. L&T:n tavoitteena on kehittää pitkän aikavälin yhteistyötä toi-
mittajien kanssa ja tarjota heidän henkilöstölleen vakaa ja turvallinen työympä-
ristö.
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
L&T on asettanut koko konsernia koskevat tavoitteet, jotka liittyvät toimitus-
ketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten hallintaan ja toimitusketjun läpi-
näkyvyyden parantamiseen:
• 100 % toimittajia koskevien eettisten periaatteiden -kattavuus sopimustoi-
mittajille vuoteen 2026 mennessä. Tavoitteen tarkoituksena on varmistaa,
että kaikki sopimustoimittajat sitoutuvat yrityksen eettisiin periaatteisiin,
mukaan lukien työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja turvalliset työ-
olot.
• 90 % sopimustoimittajista itsearviointiprosessin piirissä vuoteen 2026
mennessä. Tavoitteen avulla pyritään keräämään kattavaa tietoa toimit-
tajien käytännöistä ja mahdollisista riskeistä, sekä parantamaan toimitus-
ketjun vaatimuksenmukaisuuden hallintaa.
Tavoitteiden avulla seurataan mahdollisia toimitusketjun kielteisiä vaikutuksia ja
edistetään vastuullisia toimintatapoja koko ketjussa. Yllä esitetyt tavoitteet ovat
absoluuttisia ja perustuvat vuoden 2023 lähtötasoon. Luotettavaa tietoa läh-
tötasosta ei kuitenkaan ole saatavilla, sillä aikaisemmin liiketoimintayksiköiden
raportointikäytenteet ovat vaihdelleet toisistaan.
L&T:n tavoitteet on kehitetty yhteistyössä yhtiön hankintatoimen kanssa. Ne
on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä hallitus. Tavoitteiden luonteen
vuoksi yhtiö ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua arvoketjun työntekijöiden tai
heidän edustajiensa kanssa. Tavoitteet perustuvat kuitenkin yrityksen toimitta-
javerkoston analyysiin ja yleisesti hyväksyttyihin vastuullisuuskäytäntöihin.
L&T pyrkii parantamaan toimitusketjun läpinäkyvyyttä itsearviointiprosessien
ja seurannan avulla, jotta mahdolliset kielteiset ja myönteiset vaikutukset voi-
daan tunnistaa ja huomioida jatkossa hankinnan tavoitteiden kehittämisessä.
Seurannan tuloksia käytetään tunnistamaan toimitusketjun nykykäytäntöjen
vahvuuksia ja kehityskohteita, sekä arvioimaan tavoitteiden vaikuttavuutta.
Laskentaperiaatteet
L&T seuraa sopimustoimittajia koskevien tavoitteiden täyttymistä kokonaisos-
toihin perustuen. Raportointi perustuu konsernin käyttämän ulkoisen palvelun-
tarjoajan toimittajahallintapalvelusta saataviin tietoihin.
77
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
L&T:n liiketoiminnan harjoittamisen vaatimuksenmukaisuutta ja yhtiön yritys-
kulttuuria ohjaavat soveltuvan lainsäädännön lisäksi yhtiön politiikat ja peri-
aatteet. Hallintoa ja yrityskulttuuria koskevat politiikat ja periaatteet käsittävät
hyvän hallinnon periaatteet, joita yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan ja
kaikissa toimintamaissa.
L&T on myös sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis-
oikeuksia, työntekijöitä ja ympäristöä sekä korruption vastustamista koskevia
periaatteita.
L&T:n hallitus hyväksyy L&T:n eettiset periaatteet, ihmisoikeuspolitiikan, tiedo-
nantopolitiikan, veropolitiikan ja pörssiyhtiön hallinnointiin liittyvän koodiston.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät muut konserninlaajuiset politiikat,
kuten politiikan korruption ja lahjonnan estämiseksi sekä tietosuojapolitiikan.
Yrityskulttuuria luovien ja kehittävien politiikkojen jalkautuksesta vastaa kon-
sernin johtoryhmään kuuluva henkilöstö- ja lakiasianjohtaja. Henkilöstö- ja laki-
asianjohtajan alaisuudessa toimiva lakiosasto jalkauttaa politiikkoja linjaorgani-
saation tuella.
Yrityskulttuuria luodaan, kehitetään ja edistetään monenlaisilla toimenpiteillä.
Verkko- ja luokkahuonekoulutuksilla varmistetaan, että henkilöstö on tietoinen
politiikoista ja periaatteista, joita heidän tulee noudattaa. Koulutuksissa käydään
läpi esimerkkejä tilanteista, joita henkilöstö saattaa kohdata. Koulutuksista kir-
jataan kurssisuoritus, jotta henkilöstö- ja lakiosasto voivat varmistaa, että työn-
tekijät ovat suorittaneet kyseisen roolin kannalta keskeiset koulutukset. Yhtiöllä
on erilliset koulutukset henkilöstölle muun muassa eettisistä periaatteista, tie-
tosuojasta sisältäen tietoturvan sekä korruption ja lahjonnan estämisestä sisäl-
täen hankinnan lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamisen ohjeistuksen.
Sisäisellä viestinnällä ja henkilöstöinfoilla kehitetään ja edistetään yhtiön yri-
tyskulttuuria. L&T:n intranetissä, sisäisissä uutiskirjeissä ja henkilöstöinfoissa
käsitellään eettiseen liiketoimintaan liittyviä teemoja säännöllisesti ja yhtiön
johto kertoo sitoutumisestaan periaatteisiin ja esimerkillään osoittaa niiden kes-
keisyyden yhtiössä.
Yrityskulttuuria ja sitoutumista eettisiin periaatteisiin arvioidaan vuosittain
henkilöstötyytyväisyyskyselyssä, jossa koko henkilöstöllä on mahdollisuus
nimettömänä antaa palautetta esihenkilötyöstä, yhtiön sitoutumisesta vastuul-
lisuuteen, arjen toiminnasta sekä erilaisista vaihtuvista teemoista. Henkilöstö-
kyselyn vastausprosentti on pysynyt hyvällä, noin 70 prosentin tasolla usean
vuoden ajan.
Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään yhtiön hallituksessa, johtoryhmässä sekä
tiimitasolla. Kyselyn tulokset analysoidaan ja niiden perusteella tehdään toimen-
piteitä tiimi- ja konsernitasolla.
Yrityskulttuurin kannalta keskeiset politiikat, periaatteet ja ohjeet
Eettiset periaatteet henkilöstölle
L&T:n eettiset periaatteet henkilöstölle määrittävät odotukset L&T:läisten vas-
tuulliselle ja eettiselle toiminnalle. Periaatteissa edellytetään muun muassa
lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toi-
mintaa, ihmisoikeuksien ja työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työs-
kentelyä. Eettiset periaatteet hyväksyy yhtiön hallitus ja ne päivitetään kahden
vuoden välein. Eettisten periaatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön henki-
löstö- ja lakiasianjohtaja ja johtoryhmä seuraa ohjeiden noudattamista. Eettiset
periaatteet henkilöstölle ovat julkisia ja ne ovat saatavilla L&T:n verkkosivuilla,
intranetissä ja toimipisteiden ilmoitustauluilla. Eettiset periaatteet on käsitelty
vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa.
L&T:n tavoitteena on, että 100 % työsuhteisista työntekijöistä Suomessa ja
Ruotsissa on suorittanut henkilöstön eettisten periaatteiden verkkokoulutuksen,
jossa perehdytään toimintaperiaatteiden sisältöön ja käytännön esimerkkeihin.
Tavoite on absoluuttinen ja sen on hyväksynyt hallitus. Tavoitetta laadittaessa ei
ole kuultu henkilöstöä. Tavoitteen perusvuosi on 2022.
Vuoden 2022 aikana 58 prosenttia vuoden aikana aloittaneista toimihenki-
löstöstä suoritti henkilöstön eettisiin periaatteisiin perehdyttävän verkkokoulu-
tuksen Suomessa. Ruotsissa 54 prosenttia kaikista työntekijöistä oli suorittanut
vastaavan verkkokoulutuksen vuoden 2022 loppuun mennessä. Eettisten peri-
aatteiden verkkokoulutus suoritetaan kahden vuoden välein alkaen vuodesta
2023.
Verkkokoulutus on osa jokaisen uuden työntekijän perehdytystä ja periaat-
teista muistutetaan säännöllisesti, kahden vuoden välein. Vuonna 2024 L&T
uudisti liikkuvaa työtä tekevien työntekijöiden eettisten toimintaperiaatteiden
verkkokoulutuksen. Uusi koulutus on suunniteltu suoritettavaksi mobiililaitteella,
mikä edistää suorituskattavuutta liikkuvaa työtä tekevän työntekijäryhmien
keskuudessa. Uudistettu työntekijöiden mobiilikurssi pilotoitiin syksyllä 2024
Kiinteistöpalvelut Suomen kiinteistöhuollon ja -tekniikan liiketoiminnoissa ja
vuoden 2024 loppuun mennessä 63 % näiden liiketoimintojen työntekijöistä oli
suorittanut koulutuksen. L&T:n tavoitteena on, että muut liikkuvaa työtä tekevät
työntekijät suorittavat koulutuksen vuoden 2025 aikana.
Vuonna 2025 L&T panostaa henkilöstön eettisten periaatteiden koulutuskatta-
vuuden kehittämiseen.
Eettiset periaatteet toimittajille
L&T:llä on erilliset toimittajille suunnatut eettiset periaatteet, joissa kuvataan
odotukset toimitusketjun edustajille. Yhtiö edellyttää, että sen toimittajat tutus-
tuvat periaatteisiin ja toimivat niiden mukaisesti sekä kehittävät jatkuvasti toi-
mintaansa niiden mukaisesti. Periaatteet käsittelevät muun muassa korruptiota,
lahjontaa, tietoturvaa, lainmukaisuutta, ihmis- ja työoikeuksia, terveyttä ja turval-
lisuutta, toimittajan itsearviointia sekä väärinkäytöksistä ilmoittamista.
Toimittaja vastaa siitä, että sen henkilöstö, toimittajat ja alihankkijat noudat-
tavat näitä periaatteita. Toimittajan on ilmoitettava L&T:lle alihankkijoiden käy-
töstä ja tehtävä itsearviointi yhteistyön alkaessa ja L&T:n pyynnöstä uudelleen.
Toimittajien eettiset periaatteet hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä ja ne
päivitetään kahden vuoden välein. Toimittajien eettisten periaatteiden jalkautta-
misesta vastaa yhtiön hankintajohtaja ja hankinnan johtoryhmä seuraa niiden
noudattamista. Eettiset periaatteet toimittajille ovat julkisesti saatavilla L&T:n
verkkosivuilla. Ne ovat myös osa hankintasopimuksia.
L&T:n tavoitteena on, että 100 prosenttia sopimustoimittajista on sitoutunut
toimittajien eettisiin periaatteisiin vuoteen 2026 mennessä. Tavoite on absoluut-
tinen ja se on asetettu vuonna 2023. Vuodesta 2025 eteenpäin toimittajien eet-
tiset periaatteet sisältyvät jokaiseen uuteen sopimukseen ja eettiset periaatteet
hyväksytetään erikseen niillä toimittajilla, joilla on jo olemassa oleva sopimus.
Luotettavaa tietoa lähtötasosta ei ole saatavilla, sillä palvelulinjojen raportoin-
tikäytänteet ovat vaihdelleet. Tavoite on hyväksytty hallituksessa. Tavoitteen
luonteen vuoksi L&T ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua toimittajien kanssa
tavoitteesta. Tavoite perustuu toimittajaverkoston analysointiin ja yleisesti
hyväksyttyihin kestävyyskäytäntöihin.
Vuonna 2024 L&T otti käyttöön toimittajahallintajärjestelmän, jonka kautta
se seuraa järjestelmällisesti arvoketjun toimittajia ja niiden sopimuksia. Lisäksi
yhtiö tarkensi sisäisiä seurantaprosesseja ja toimittajavastuita.
Vuonna 2025 L&T parantaa toimittajien eettisten periaatteiden koulutuskatta-
vuutta tunnistamalla sopimustoimittajat aiempaa kattavammin. Tämän jälkeen
L&T jalkauttaa toimittajien eettiset periaatteet sopimustoimittajille.
Korruption ja lahjonnan estämisen politiikka
L&T:n korruption ja lahjonnan estämisen politiikka määrittää konsernin peli-
säännöt korruption ja lahjonnan estämiseksi. Yhtiö noudattaa voimassa olevaa
lainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan. L&T on sitoutunut YK:n yleissopimuksen
mukaisiin korruption ja lahjonnan torjuntaan koskeviin toimintaperiaatteisiin. L&T
kieltää kaikenlaisen lahjonnan ja korruption. L&T ottaa politiikassa kantaa muun
muassa lainmukaiseen ja eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen, reiluun kil-
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
78
Tietosuojapolitiikan on hyväksynyt hallitus ja tietoturvapolitiikan toimitusjohtaja
ja johtoryhmä. Politiikat arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa kahden vuoden
välein. Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja vastaa tietosuojapolitiikan jalkauttami-
sesta sekä tietosuojalainsäädännön ja tietosuojaohjeistuksen noudattamisen
seurannasta L&T:llä. Tietohallintojohtaja vastaa tietoturvapolitiikan jalkauttami-
sesta ja seurannasta.
Politiikkojen luonteen vuoksi L&T ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua niistä hen-
kilöstön kanssa. Tietosuojapolitiikka on julkinen ja se on saatavilla L&T:n verkko-
sivuilla ja intranetissä. Tietoturvapolitiikka on tarkoitettu vain yhtiön sisäiseen
käyttöön ja se on työntekijöiden saatavilla intranetissä.
L&T tarjoaa työntekijöille ohjeistusta ja koulutusta tietosuoja- ja tietotur-
va-asioissa. Kaikkien työntekijöiden tulee tuntea työtehtäviinsä liittyvät tieto-
suoja- ja tietoturvavelvoitteet ja noudattaa niitä. Vuonna 2024 toimihenkilöistä
85 % oli suorittanut tietoturvapolitiikan sisältöihin perehdyttävän verkkokoulu-
tuksen, joka sisältää myös tietosuojapolitiikan keskeisimmät aihealueet.
Vuonna 2024 yhtiö valmistautui NIS2-direktiivin sekä kyberturvallisuuslain
vaatimustenmukaisuuteen muun muassa dokumentoimalla L&T:n käytänteet
keskitettyyn tietoturvanhallintajärjestelmään.
Vuonna 2025 L&T päivittää tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat ja määrittelee
samassa yhteydessä koko L&T:n omaa toimintaa koskevat numeeriset tavoitteet
ja tavoiteaikataulun vuoden 2024 perusteella. Vuosi 2024 määrittelee lähtö-
tason tavoitteille.
Hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje
L&T:llä on erillinen ohje liittyen lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottami-
seen toimittajalta tai niiden antamiseen. Ohje täydentää L&T:n eettisiä periaat-
teita henkilöstölle sekä korruption ja lahjonnan estämisen politiikkaa. Ohjeessa
määritellään kohtuullinen lahja tai vieraanvaraisuus, jonka L&T:läinen voi ottaa
vastaan, ja missä tilanteissa minkäänlaista vieraanvaraisuutta ei voida vastaan-
ottaa. Ohje koskee L&T:n johtoa ja kaikkia hankintoja tekeviä. Ohjeen on hyväk-
synyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä ja se päivitetään kahden vuoden välein.
Ohjeen jalkauttamisesta vastaa hankintajohtaja. L&T loi hankinnan vieraanva-
raisuutta ja lahjoja koskevan ohjeen vuonna 2024. L&T ei ole määritellyt ohjeelle
tavoitteita.
Asemavaltuutusohje
Asemavaltuutusohje määrittelee päätöksentekoelimet ja päätöksentekojärjes-
tyksen L&T:ssä. Ohjeessa määritellään, kuka voi tai kenen pitää päättää asioista
ja mihin euromäärään saakka. Siinä määritellään myös, milloin päätöksenteko
pitää viedä ylemmälle tasolle ja milloin pitää konsultoida lakiosastoa tai muuta
asiantuntijaorganisaatioita ennen päätöksentekoa. Päätökset tulee tehdä mää-
riteltyjen linjausten mukaisesti. Asemavaltuutusohjeesta vastaa henkilöstö- ja
lakiasianjohtaja lakiosaston tuella. Asemavaltuutusohje koskee koko henki-
löstöä ja sen hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
pailuun, hyväksyttävään vieraanvaraisuuteen, eturistiriitojen välttämiseen sekä
korruption ja lahjonnan tunnistamiseen ja estämiseen.
L&T:n politiikan korruption ja lahjonnan estämiseksi hyväksyy toimitusjoh-
taja ja johtoryhmä. Vastuu L&T:n korruption ja lahjonnan estämistä koskevasta
politiikasta ja sen jalkauttamisesta kuuluu henkilöstö- ja lakiasiainjohtajalle ja
sitä seuraa johtoryhmä. L&T päivittää politiikan kahden vuoden välein. Politiikka
kattaa konsernin kaikki yhtiöt ja toimialat ja se koskee omaa työvoimaa kaikissa
toimintamaissa ja muita liiketoimintaan osallistuvia tahoja, kuten konsultteja.
Politiikka on käsitelty vuoropuheluissa henkilöstön ja henkilöstön edustajien
kanssa sekä European Works Councilin kokouksessa.
Yhtiö on arvioinut, että sen sisäisistä toiminnoista hankinta, myynti sekä liike-
toiminnan johto ovat altteimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Näissä rooleissa kor-
ruption ja lahjonnan estämisen verkkokurssin suorituksia seurataan erityisen
tarkkaan ja mikäli henkilö ei suorita kurssia määräajan sisällä, hänen kanssaan
käydään erillinen keskustelu korruption ja lahjonnan estämisestä. Korruption ja
lahjonnan vastainen politiikka on julkinen ja se on saatavilla L&T:n verkkosivuilla
ja intranetissä. Toimia korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi
on kuvattu tarkemmin kohdassa G1-3, s. 79.
L&T:n tavoitteena on, että kaikki työntekijät toimivat politiikan mukaisesti.
Lisäksi yhtiö varmistaa, että toiminnan kannalta keskeiseksi tunnistetut toimi-
henkilöt ja johto suorittavat politiikan sisältöihin perehdyttävän verkkokoulu-
tuksen 100 prosenttisesti vuoteen 2026 mennessä. Tavoite on absoluuttinen ja
koskee koko L&T:n omaa toimintaa Suomessa ja Ruotsissa.
L&T loi korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan vuonna 2024. Yhtiö teki
myös politiikan sisällöistä verkkokoulutuksen, joka pyrkii korruption ja lahjonnan
estämiseen. Seuranta alkoi vuonna 2024 ja vuoden loppuun mennessä verkko-
kurssin oli suorittanut 83 % niistä henkilöistä, jotka yhtiö on arvioinut altteim-
miksi korruptiolle ja lahjonnalle.
Vuonna 2025 L&T varmistaa, että mahdollinen korruptio ja lahjonta havaitaan
muistuttamalla nimettömän ilmoituskanavan käytöstä koko henkilöstölle ja
arvoketjun työntekijöille.
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat
Tietosuojapolitiikka määrittelee L&T:llä sisäisesti hyväksytyt tietosuojaperi-
aatteet asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien sekä
työntekijöiden ja työnhakijoiden henkilötietojen käsittelemiseksi. Tietosuojapo-
litiikalla ja politiikasta johdetuilla toimintokohtaisilla tietosuojaohjeistuksilla L&T
pyrkii varmistamaan henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn ja asianmukaisen
tietosuojan tason. Tietosuojapolitiikkaa täydentää erillinen tietoturvapolitiikka,
jonka ohjaavina tekijöinä ovat ulkoiset sekä sisäiset vaatimukset, kuten lain-
säädännön ja viranomaisten asettamat vaatimukset, sopimusperusteiset vaa-
timukset sekä yleinen tietoturvaan ja siihen kohdistuviin uhkiin liittyvä tilanne ja
kehitys. Tietoturvapolitiikan toteuttamista tuetaan täydentävillä tietoturvaoh-
jeilla, -määrityksillä, -suunnitelmilla sekä -koulutuksilla. Tietosuoja- ja turvapoli-
tiikat koskevat koko yhtiötä.
Koulutuskattavuus, % 2024
Eettiset periaatteet henkilöstölle 64
Toimihenkilöt 84
Työntekijät 59
Tietoturva 68
Toimihenkilöt 85
Työntekijät 64
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen 83
Avainasemassa toimivat henkilöt 81
Hallinto-, johto- ja valvontaelimet 91
Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin
vastaiset tapaukset
2024
Kaikki ilmoitukset liittyen epäeettiseen toimintaan 23
Tutkintaan johtaneet ilmoitukset 15
Hallitukselle raportoidut kriittiset ilmoitukset 0
Kilpailun vastainen toiminta 0
Oikeustoimet kilpailun vastaisesta toiminnasta 0
Korruption ja lahjonnan
torjuntakoulutuksen kattavuus
Avainasemassa
toimivat
henkilöt
Hallinto-,
johto-, ja
valvontaelimet
Koulutuksen kattavuus, henkilöä
Henkilöstön määrä 150 44
Koulutuksen saaneet 121 40
Koulutusmenetelmä ja koulutuksen
kesto, tuntia
Tietokoneavusteinen koulutus 0.5 0.5
Toistuvuus
Koulutuksen uusiminen Vuosittain Vuosittain
Käsitellyt aiheet
Lahjat ja lahjonta X X
Eturistiriidat X X
Kestitseminen X X
Korruptio X X
Sponsorointi X X
Viranomaisyhteistyö X X
Menettelyt epäiltäessä/havaittaessa X X
Kestävyysraportti
VUOSIKERTOMUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
7979
Toimittajia koskevat yhteiskunnalliset ja ympäristövaatimukset on huomioitu
L&T:n hankintasopimuksissa ja ne voivat vaihdella kategorian ja toimittajan
mukaisesti. Lisäksi L&T pyrkii välttämään toimittajien eriarvoista kohtelua yhte-
näisillä hankintasopimuksilla ja avoimella vuoropuhelulla.
L&T edellyttää, että kaikki sen sopimustoimittajat sitoutuvat yhtiön toimit-
tajia koskeviin eettisiin periaatteisiin, joka sisältää vaatimuksia työolosuhteista,
ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, ympäristö- ja ilmastovaikutuksien vähentä-
misestä sekä ja liiketoiminnan eettisyydestä. Eettisten periaatteiden noudatta-
mista seurataan säännöllisesti toimittajien itsearviointikyselyillä. Itsearviointien
tulokset arvioidaan, ja mahdolliset poikkeamat johtavat korjaaviin toimenpiteisiin
tai sopimuskumppanuuden uudelleenarviointiin. Toimintaperiaatteet, toimet ja
tavoitteet koskien toimittajien eettisiä periaatteita ja itsearviointeja on kuvattu
tarkemmin kohdissa S2-1, S2-2 ja S2-3, s. 74–77.
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
L&T:llä on erillinen lahjonnan ja korruption vastainen politiikka, jonka toimitusjoh-
taja ja johtoryhmä on hyväksynyt. Politiikan jalkautuksesta vastaa henkilöstö- ja
lakiasianjohtaja yhdessä lakiosaston kanssa. Liiketoiminta tukee lakiosastoa
jalkautuksessa.
Yhtiö on määritellyt roolit, joissa alttius korruptiolle on muita rooleja suurempi.
Näitä rooleja ovat hankinnan, myynnin ja liiketoiminnan johdon roolit mukaan
lukien konsernin johtoryhmä. Kaikki näissä rooleissa (100 %) työskentelevät
henkilöt koulutetaan L&T:n lahjonnan ja korruption estämisen politiikan sisäl-
töön sekä tapausesimerkkeihin ja koulutussuorituksia seurataan. Vuoden 2025
aikana myös L&T:n hallitus suorittaa korruption ja lahjonnan estämisen verkko-
koulutuksen. Tarkempi kuvaus toimintaperiaatteista on annettu kohdassa G1-1, s.
77.
Yhtiöllä on erillinen verkkokoulutus korruption ja lahjonnan estämiseksi. Kou-
lutus määrittelee yhtiössä kielletyt käytännöt, antaa näistä tapausesimerkkejä
ja kertoo, miten toimia, jos organisaatiossa kohtaa tai epäilee korruptiota tai lah-
jontaa. Koulutuksen kesto on noin 30 minuuttia.
Korruptio- ja lahjontaepäilyistä voi ilmoittaa omalle esihenkilölle, henkilöstö-
hallinnolle, lakiosastolle tai ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen voi tehdä nimet-
tömänä ilmoituskanavaan.
Ilmoituksia käsittelevät L&T:n Compliance Officer, lakiosasto tai muut henki-
löstö- ja lakiasiainjohtajalle raportoivat henkilöt, joilla on oikeustieteen maisterin
koulutus. Ilmoituksia käsittelevät henkilöt eivät käsittele omaan organisaa-
tioonsa kohdistuvia ilmoituksia ja ovat näin erillään asiaan osallisesta komento-
ketjusta.
Ilmoitukset käsitellään L&T:n compliance-työryhmässä sekä raportoidaan hal-
lituksen tarkastusvaliokunnalle kerran vuodessa.
Laskentaperiaatteet
Verkkokurssien suoritusmäärä ilmaistaan prosentteina kohdeyleisöstä. Kou-
lutuskattavuudella kuvataan sitä, kuinka suuri osa raportointikauden lopussa
aktiivisista työsuhteisista työntekijöistä tai hallituksen jäsenistä, joille kyseinen
koulutus on osoitettu, on sen hyväksytysti suorittanut. Koulutuksen suoritus- ja
osoitustiedot saadaan suoraan L&T:n omista järjestelmistä.
Kielletystä toiminnasta ilmoittaminen
Mikäli henkilöstö havaitsee tai epäilee L&T:llä kiellettyä toimintaa, kuten korrup-
tiota, lahjontaa tai eturistiriitatilanteita, niistä tulee ilmoittaa omalle esihenkilölle,
henkilöstöhallinnolle tai lakiosastolle. Ilmoituksen voi myös tehdä L&T:n Ilmoitus-
kanavan kautta. Ilmoituksen ilmoituskanavaan voi tehdä nimettömänä. Linkki ja
ohjeistus ilmoituskanavaan löytyy yhtiön intranetistä ja verkkosivuilta, eettisistä
periaatteista henkilöstölle, eettisistä periaatteista toimittajille sekä ilmoitustau-
luilta ja info-TV:stä.
L&T kannustaa omaa työvoimaa ja toimitusketjun edustajia puhumaan, jos he
epäilevät eettisten periaatteiden tai korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan
rikkomista tai jos he saavat tietää rikkomuksesta, erityisesti tapauksissa, joissa
heille tarjotaan lahjusta, heitä pyydetään antamaan lahjus tai jos he epäilevät,
että tiettyyn tapahtumaan liittyy lahjontaa.
Ilmoituskanavaan tulee satunnaisesti myös sinne kuulumattomia ilmoituksia,
jotka ohjataan oikeaan kanavaan. ’Kaikki ilmoitukset liittyen epäeettiseen toimin-
taan’ sisältää kaikki epäeettisen toiminnan ilmoituskanaviin tulleet ilmoitukset,
riippumatta ilmoituksen sisällöstä. Tutkintaan johtaneiden ilmoitusten luvusta on
poistettu muihin kanaviin ohjatut ilmoitukset ja yhteydenotot.
L&T tutkii kaikki epäillyt rikkomukset. Kenellekään, joka hyvässä uskossa
ilmoittaa ilmoituskanavalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvista epäilyistään
ja osallistuu mahdollisten väärinkäytösepäilyiden tutkintaan ja selvittämiseen,
ei aiheudu tämän johdosta kielteisiä seuraamuksia, kuten myöhempää syrjinnän
kohteeksi tai epäedulliseen asemaan joutumisen riskiä. L&T ryhtyy kurinpitotoi-
miin kaikkia niitä vastaan, joiden todetaan syyllistyneen mahdollisiin kiellettyihin
kostotoimiin.
Ilmoituskanavaan tulleita ilmoituksia tutkivat L&T:n Compliance Officer, laki-
osasto tai muut henkilöstö- ja lakiasiainjohtajalle raportoivat henkilöt, joilla on
oikeustieteen maisterin koulutus. L&T:n compliance-työryhmä käsittelee kaikki
tutkintaan johtaneet ilmoitukset ja työryhmä raportoi kaikki rikkomukset ja kriit-
tiset ilmoitukset hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
G1-2 – Suhteet toimittajiin
L&T:n hankintasopimuksissa määritetään toimittajia koskevat toimitus- ja mak-
suehdot, joiden toteutumista seuraa L&T:n hankintavastaava. Tarkemmat tiedot
maksukäytänteistä on kuvattu kohdassa G1-6, s. 79.
G1-4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset
L&T:n tietoon ei tullut yhtään korruptioon tai lahjontaan liittyvää rikkomusta kat-
sauskaudella eikä yhtiö maksanut sakkoja tai sanktioita korruptioon tai lahjon-
taan liittyen. L&T:n johdon edustajia ei ole tuomittu lahjonnasta tai korruptiosta.
G1-6 – Maksukäytännöt
L&T noudattaa maksukäytänteissä läpinäkyvyyttä ja hyvää toimintatapaa. L&T ei
ole tehnyt kategoriakohtaisia maksuluokkamäärityksiä, vaan ne sovitaan erik-
seen yhdessä toimittajien kanssa. Vuonna 2024 yhtiön laskujen keskimääräinen
maksuaika oli 38 päivää laskun vastaanottamisesta. L&T maksoi valtaosalle eli
85 prosentille toimittajista laskut keskimääräisessä ajassa tai aiemmin. Näistä
(maksuaika 38 pv tai alle) toimittajista 83 % oli ns. pieniä toimittajia, joiden vuo-
sispend oli alle 20 000 euroa.
Tällä hetkellä L&T:llä ei ole vireillä oikeudenkäyntejä, jotka liittyisivät maksu-
viivästyksiin. L&T noudattaa ennalta sovittuja maksuehtoja ja huolehtii siitä,
että kaikki liikekumppanit saavat maksunsa ajallaan. Mahdolliset poikkeamat
maksukäytännöissä käsitellään erikseen ja niihin pyritään löytämään nopeasti
molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
Laskentaperiaatteet
Keskimääräinen maksuaika lasketaan päivinä siitä hetkestä, kun lasku on toimi-
tettu L&T:lle tai sen tytäryhtiölle. Tiedot perustuvat ostolaskujen kirjapitotietoihin.
80
VUOSIKERTOMUS 2024
Konsernin tunnusluvut
Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
Tunnuslukujen laskentaperusteet . . . . . . . . . . . . 83
Konsernin
tunnusluvut
81
VUOSIKERTOMUS 2024
Konsernin tunnusluvut
Konsernin tunnusluvut
Osakekohtaiset tunnusluvut
2024
2023
oikaistu 2022 2021 2020
Osakekohtainen tulos, EUR -0,05 0,77 0,83 0,90 0,50
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR -0,05 0,76 0,83 0,90 0,50
Oma pääoma/osake, EUR 5,48 6,06 5,78 5,52 5,05
Osinko/osake, EUR 0,50 0,49 0,47 0,46 0,40
Osinko/tulos, % n/a 64,0 56,9 51,0 79,7
Efektiivinen osinkotuotto,% 6,4 5,0 4,4 3,4 2,7
Hinta/voittosuhde (P/E) -173,3 12,8 12,9 14,9 30,0
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen/osake, EUR 1,07 1,33 1,08 0,05 1,15
Tilikauden
alin kaupantekokurssi, EUR 7,71 9,00 9,72 12,82 10,06
ylin kaupantekokurssi, EUR 10,36 11,84 13,62 16,10 16,76
keskikurssi, EUR 8,81 10,11 11,16 14,31 13,55
viimeinen kaupantekokurssi, EUR 7,87 9,80 10,64 13,44 15,06
Osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR 300,5 373,9 405,9 512,2 573,9
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl
keskimäärin vuoden aikana 38 164 38 127 38 116 38 111 38 103
vuoden lopussa 38 189 38 154 38 146 38 112 38 105
keskimäärin vuoden aikana laimennettu 38 268 38 232 38 128 38 127 38 118
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl 8 605 5 649 9 397 9 615 12 266
% keskimääräisestä osakemäärästä 22,5 14,8 24,7 25,2 32,2
Osakkeiden vaihto, MEUR 75,8 57,1 104,9 137,6 166,1
 2024 Hallituksen ehdotus
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetie-
dosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.
 Laskentaa on tarkennettu vuonna 2024. Vuoden 2023 luku on päivitetty vastaavasti.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
2024
2023
oikaistu 2022 2021 2020
Liikevaihto, MEUR 770,7 802,1 844,1 812,5 751,9
Liikevoitto, MEUR 9,8 37,3 42,9 42,2 28,2
% liikevaihdosta 1,3 4,6 5,1 5,2 3,8
Oikaistu liikevoitto, MEUR 43,2 37,9 40,9 42,4 39,7
% liikevaihdosta 5,6 4,7 4,8 5,2 5,3
EBITDA, MEUR 89,0 95,8 98,3 95,1 85,2
% liikevaihdosta 11,5 11,9 11,6 11,7 11,3
Tulos ennen veroja, MEUR 4,4 34,6 37,8 39,0 23,3
% liikevaihdosta 0,6 4,3 4,5 4,8 3,1
Tilikauden tulos, MEUR -1,7 29,2 31,5 34,4 19,0
% liikevaihdosta -0,2 3,6 3,7 4,2 2,5
Liiketoiminnan rahavirta, MEUR 81,4 93,6 71,8 65,6 83,0
Taseen loppusumma, MEUR 607,9 648,8 660,5 632,3 596,6
Oman pääoman tuotto, % (ROE) -0,8 12,9 14,6 17,1 9,6
Sijoitettu pääoma, MEUR 396,1 425,0 437,2 406,0 379,2
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 3,3 10,1 10,4 10,8 7,5
Omavaraisuusaste, % 35,4 36,7 34,3 34,2 33,0
Nettovelkaantumisaste, % 73,2 69,5 75,9 79,4 70,9
Korolliset nettovelat, MEUR 153,0 160,9 167,3 167,1 136,5
Bruttoinvestoinnit, MEUR 37,5 60,3 58,2 72,3 48,2
% liikevaihdosta 4,9 7,5 6,9 8,9 6,4
Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 5 980 6 743 6 820 7 319 7 197
Henkilöstö kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä 7 441 8 159 8 371 8 171 8 139
82
VUOSIKERTOMUS 2024
Konsernin tunnusluvut
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
Yhtiö julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita tun-
nuslukuja, jotka ovat pääosin johdettavissa tuloslaskelmasta ja taseesta. Näiden
tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kappaleessa Tunnuslukujen laskenta-
perusteet. Yhtiön näkemyksen mukaan tunnusluvut selventävät tuloslaskelman
ja taseen antamaa kuvaa toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja
vertailukelpoisuudesta.
Oikaistun liikevoiton täsmäytys liikevoittoon
1.1. — 31.12. MEUR 2024 2023
Liikevoitto 9,8 37,3
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät:
- liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä
aiheutuneet kulut 4,6 0,3
- liiketoimintojen hankintoihin liittyvät kulut 1,3 0,3
- liikearvon arvonalentuminen 23,3 -
- muut erät 4,1 -
Oikaistu liikevoitto 43,2 37,9
Muut erät koostuvat pääasiasssa Kiinteistöpalvelut Ruotsin tappiollisiin sopi-
muksiin ja riita-asioihin liittyvistä varauksista.
Bruttoinvestointien täsmäytys
1.1. — 31.12. MEUR 2024 2023
Hankittujen liiketoimintojen aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet 2,0 -
- käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset pl. raskas
vuokrakalusto hankituista liiketoiminnoista -0,1 -
Muut lisäykset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 59,2 81,1
- käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset pl. raskas
vuokrakalusto -19,4 -18,1
- muut oikaisut -4,2 -2,7
Bruttoinvestoinnit 37,5 60,3
Sijoitetun pääoman tuotto-% segmenteittäin
1.1. — 31.12. MEUR 2024 2023
Ympäristöpalvelut
Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja
lopun keskiarvo 207,7 202,7
Liikevoitto 26,2 25,9
+ rahoitustuotot 0,1 0,3
Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) 26,2 26,3
Sijoitetun pääoman tuotto (%) 12,6 13,0
Teollisuuspalvelut
Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja
lopun keskiarvo 92,3 93,7
Liikevoitto 15,1 13,8
+ rahoitustuotot 0,1 0,0
Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) 15,1 13,8
Sijoitetun pääoman tuotto (%) 16,4 14,7
Kiinteistöpalvelut Suomi
Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja
lopun keskiarvo 19,4 25,0
Liikevoitto 9,4 4,4
+ rahoitustuotot 0,6 0,4
Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) 10,0 4,8
Sijoitetun pääoman tuotto (%) 51,4 19,4
Kiinteistöpalvelut Ruotsi
Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja
lopun keskiarvo 44,9 61,0
Liikevoitto -35,1 -3,7
+ rahoitustuotot 0,1 0,1
Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) -34,9 -3,6
Sijoitetun pääoman tuotto (%) -77,9 -5,9
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat
tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun
virheen korjaus.
 Laskentaa on tarkennettu vuonna 2024. Vuoden 2023 luku on päivitetty vastaavasti.
83
VUOSIKERTOMUS 2024
Konsernin tunnusluvut
Tunnuslukujen laskentaperusteet
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos =
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin
Laimennettu osakekohtainen tulos =
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden laimennettu lukumäärä keskimäärin
Oma pääoma / osake =
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen osinko =
Tilikauden osingonjako
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos, % =
Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, % =
Osakekohtainen osinko
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E) =
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien
jälkeen / osake
=
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin
Osakekannan markkina-arvo =
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita x tilikauden pää-
töskurssi
 Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.
Yhtiö on vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä täsmentänyt vertailtavuuteen vaikuttavien erien määritelmää siten, että niihin sisällytetään
myös muut olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto +/- vertailtavuuteen vaikuttavat erät
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät =
Olennaiset liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä tai ostoista aiheutu-
neet kulut, liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot tai -tappiot
ja liiketoimintojen lopettamisista aiheutuneet kulut sekä muut olennaiset
tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät
EBITDA = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Oman pääoman tuotto, % (ROE) =
Tilikauden tulos
Oma pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
Sijoitettu pääoma = Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
Sijoitetun pääoman tuotto, % =
Liikevoitto + rahoitustuotot + osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, % =
Korolliset nettovelat
Oma pääoma
Korolliset nettovelat = Korollinen vieras pääoma - rahavarat
Bruttoinvestoinnit =
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ilman
käyttöoikeusomaisuuseriä ja muita oikaisuja ml. raskaan vuokrakaluston
hankinnat ja yrityskaupat
Orgaaninen kasvu, % =
Tilikauden liikevaihto - edellisen 12 kuukauden aikana hankittujen liike-
toimintojen liikevaihto - vertailukauden liikevaihto + edellisen 12 kuukauden
aikana myytyjen ja lopetettujen liiketoimintojen liikevaihto
Vertailukauden liikevaihto - edellisen 12 kuukauden aikana myytyjen ja
lopetettujen liiketoimintojen liikevaihto
x 100
x 100
x 100
x 100
x 100
x 100
x 100
84
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85
Konsernin laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85
Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .86
Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
Laskelma konsernin oman pääoman
muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .88
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . .89
Emoyhtiön tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .123
Hallituksen voitonjakoehdotus ja
tilinpäätösmerkintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
1
Taloudellinen tulos
1.1 Segmentti-informaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista . . . . . . . . 92
1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut . . . . 94
1.4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut . . . . . . . . 94
1.5 Osakeperusteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut . . . . . . . . . . 96
1.7 Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . . . . 96
1.8 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
1.9 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
2
Operatiiviset varat ja velat
2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . . . . 100
2.2 Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat . . . . . 101
2.4 Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
2.5 Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
2.6 Eläkevelvoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
3
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä
muut pitkäaikaiset varat
3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet . 105
3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset . . . . .106
3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . . . . . . 107
3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja
vuokrasopimusvelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .108
3.5 Muut pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .109
4
Rahoitusriskit ja pääomarakenne
4.1 Rahoitusvarat ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .111
4.2 Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
4.3 Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko . . . . . . . . . . . . . 117
4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . . . . . 117
5
Konsolidointi ja muut liitetiedot
5.1 Yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
5.2 Konserniyritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
5.3 Hankitut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .120
5.4 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
5.5 Tilintarkastuskustannukset . . . . . . . . . . . . . . . . 121
5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . . . .122
5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen
korjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
85
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernin päälaskelmat
Konsernin tuloslaskelma
1.1. — 31.12. MEUR
2024
2023 oikaistu
Liite
Liikevaihto
770,7
802,1
1.2
4,6
6,2
1.4
Materiaalit ja palvelut
-228,2
-2 46,5
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
-342, 7
-352,8
1.3
Liiketoiminnan muut kulut
-115,5
-113,1
1.4
Poistot ja arvonalentumiset
-55,9
-58,5
1.7
Liikearvon arvonalentuminen
-23,3
-
1.7, 3.2
Liikevoitto
9,8
3 7, 3
Rahoitustuotot
0,8
2,5
Rahoituskulut
-9,3
-8, 7
Kurssierot (netto)
-0,0
-0,0
Rahoitustuotot ja -kulut
-8,6
-6,3
1.8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
3,2
3,6
Tulos ennen veroja
4,4
34,6
Tuloverot
-6,1
-5,4
1.9
Tilikauden tulos
-1 ,7
29,2
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
-1 ,7
29,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, EUR
-0,05
0 ,7 7
4.4
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR
-0,05
0, 76
4.4
Konsernin laaja tuloslaskelma
1.1. — 31.12. MEUR
2024
2023 oikaistu
Liite
Tilikauden tulos
-1 ,7
29,2
Muut laajan tuloksen erät, veroilla vähennettynä
Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä
johtuvat erät
-0,0
-0,0
2.6
Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi, yhteensä
-0,0
-0,0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Suojausrahasto, käyvän arvon muutos
-
0,1
4.2
Tulosvaikutteiseksi siirretyt koronvaihtosopimuksen käyvän
arvon muutokset
-
-1,0
4.2
Muuntoerot
-2,1
0,1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä
-2,1
-0,9
Muut laajan tuloksen erät, yhteensä
-2,1
-0,9
Tilikauden laaja tulos, verojen jälkeen
-3,8
28,3
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-3,8
28,3
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetie-
dosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.
Lisätietoja konsernin laajan tuloslaskelman veroista on esitetty liitetiedossa 1.9 Tuloverot.
86
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernin päälaskelmat
Konsernitase
31.12. MEUR 2024 2023 oikaistu
Liite
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
3.1
Liikearvo
157 ,0
180,8
Muut aineettomat hyödykkeet
42,2
38,2
199,2
219,0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
164,3
164,9
3.3
Käyttöoikeusomaisuuserät
69,1
76,0
3.4
233,4
2 40,9
Muut pitkäaikaiset varat
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
18,9
17, 6
3.5
Muut osakkeet ja osuudet
0,2
0,2
3.5
Laskennalliset verosaamiset
2,0
3,1
1.9
Muut pitkäaikaiset saamiset
1,0
1,5
3.5
22,0
22,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä
454, 7
482,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
9,2
7, 8
2.2
Myyntisaamiset
86,5
98,6
2.1, 4.1
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät
16,1
18,1
1.2, 2.1, 4.1
Tuloverosaamiset
0,3
1,2
2.1
Muut saamiset
7, 1
7, 9
2.1, 4.1
Rahavarat
33,9
3 2,9
4.1
Lyhytaikaiset varat yhteensä
153,2
1 66,5
VARAT YHTEENSÄ
607 ,9
648,8
31.12. MEUR
2024
2023 oikaistu
Liite
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
4.3
Osakepääoma
19,4
19,4
Muut rahastot
-13,5
-11,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
0,6
0,6
Kertyneet voittovarat
202, 7
222,8
Oma pääoma yhteensä
209,2
231,3
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
26,6
28,3
1.9
Eläkevelvoitteet
1,1
1,2
2.6
Varaukset
9,0
7, 2
2.5
Lainat
115,1
115,5
4.1
Vuokrasopimusvelat
53,2
56,1
3.4, 4.1
Muut velat
13,4
13,2
2.4
218,4
221,4
Lyhytaikaiset velat
Lainat
0,5
0,6
4,1
Vuokrasopimusvelat
18,1
21,5
3.4, 4.1
Ostovelat ja muut velat
158,8
1 72,8
2.3, 4.1
Tuloverovelat
0,3
0,3
2.3
Varaukset
2,5
0,9
2.5
180,3
196,1
Velat yhteensä
398, 7
41 7 ,5
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
607 ,9
648,8
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetie-
dosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.
Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omaisuuserien esittämistapaa ja oikaissut vuoden 2023 sopimuksiin perustuvia
omaisuuseriä ja myyntisaamisia vastaavasti.
87
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernin päälaskelmat
Konsernin rahavirtalaskelma
1.1. —31.12. MEUR
2024
2023
Liite
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
-1 ,7
29,2
Oikaisut
Verot
6,1
5,4
1.9
Poistot ja arvonalentumiset
79,2
58,5
1.7
Rahoitustuotot ja -kulut
8,6
6,3
1.8
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot
-1,3
-1,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
-3,2
-3,6
3.5
Varaukset
3,6
-1,2
2.5
Muut oikaisut
1,2
0 ,7
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
92,5
93,6
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
14,6
7, 2
Vaihto-omaisuuden muutos
-1,4
0,0
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
-9,9
-2,1
Käyttöpääoman muutos
3,2
5,1
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-9,2
-8,2
Saadut korot ja muut rahoitustuotot
0,8
2,5
Maksetut verot
-5,9
0,5
Liiketoiminnan nettorahavirta
81,4
93,6
1.1. —31.12. MEUR
2024
2023
Liite
Investointien rahavirta
Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken
rahavaroilla
-1,5
-
5.3
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-42,7
-44,9
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit
1,9
2,2
Saadut osingot yhteisyritykseltä
1,8
-
Osinkotuotot muista pitkäaikaisista sijoituksista
0,0
-
Investointien nettorahavirta
-40,5
-42, 7
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen
40,8
50,9
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot
60,0
10,0
4.1
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
-60,0
-1 0,0
4.1
Pitkäaikaisten lainojen nostot
-
40,0
4.1
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-0,6
-68,4
4.1
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
-20,4
-21,2
Maksetut osingot
-18,7
-1 7, 9
Rahoituksen nettorahavirta
-39, 7
-67 ,5
Rahavarojen nettomuutos
1,1
-1 6,6
Rahavarat tilikauden alussa
32,9
49,5
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-0,1
0,0
Rahavarat taseessa tilikauden lopussa
33,9
32,9
4.1
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetie-
dosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.
88
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernin päälaskelmat
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Sijoitetun vapaan Kertyneet Oma pääoma
MEUR
Osakepääoma
Muuntoerot
1
Suojausrahasto
1
pääoman rahastovoittovarat
yhteensä
Liite
Oma pääoma 1.1.2023
19,4
-11,5
0,9
0,6
211,0
220,4
Laaja tulos
Tilikauden tulos
29,2
29,2
Muut laajan tuloksen erät
0,1
-0,9
-0,0
-0,9
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-
0,1
-0,9
-
29,2
28,3
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset etuudet
0,5
0,5
1.5
Maksetut osingot
-1 7, 9
-1 7, 9
Palautuneet osingot
0,0
0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-
-
-
-
-1 7, 4
-1 7, 4
Oma pääoma 31.12.2023
19,4
-11,5
-
0,6
222,8
231,3
Laaja tulos
Tilikauden tulos
-1 ,7
-1 ,7
Muut laajan tuloksen erät
-2,1
-0,0
-2,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-
-2,1
-
-
-1 ,7
-3,8
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset etuudet
0,3
0,3
1.5
Maksetut osingot
-18,7
-18,7
Palautuneet osingot
0,0
0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-
-
-
-
-18,4
-18,4
Oma pääoma 31.12.2024
19,4
-13,5
-
0,6
202, 7
209,2
1
Sisältyy konsernitaseen oman pääoman riviin Muut rahastot.
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.
Lisätietoja omasta pääomasta on esitetty liitetiedossa 4.3 Oma pääoma, ja omaan pääomaan kirjatuista veroista liitetiedossa 1.9 Tuloverot.
89
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernin perustiedot
Lassila & Tikanoja -konserni on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteis-
töjen ja laitosten ylläpitoon. Konsernilla on toimintaa Suomessa ja Ruotsissa.
Konsernin emoyritys on Lassila & Tikanoja Oyj, jonka y-tunnus on 1680140-0.
Lassila & Tikanoja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsinki, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on Valimotie 27, 00380 Helsinki, Suomi.
Lassila & Tikanoja Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.
lt.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Valimotie 27, 00380
Helsinki, Suomi.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 25. päivänä hel-
mikuuta 2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Tilinpäätöksen laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja
sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 sää-
detyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja
niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suoma-
laisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaati-
musten mukaiset.
Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omai-
suuserien esittämistapaa ja oikaissut vuoden 2023 sopimuksiin perustuvia
omaisuuseriä ja myyntisaamisia vastaavasti. Muutoksella ei ole tulosvaikutusta
eikä olennaista vaikutusta tilinpäätöksen antamaan kuvaan konsernin taloudel-
lisesta asemasta.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ellei toisin mainita.
Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
Vuonna 2024 käyttöönotetut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
Konserni on ottanut käyttöön IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja
tulkinnat, joita on sovellettava 1.1.2024 alkaen. Näillä standardeilla ei ole ollut vai-
kutusta kuluneeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olennaista vaikutusta
tuleviin tilikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin.
Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja uudistetut
standardit ja tulkinnat
Konserni ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin standardin ja
tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin
tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta.
IASB julkaisi 9.4.2024 IFRS 18 -tilinpäätösstandardin. Standardi korvaa
nykyisen IAS 1 -standardin ”Tilinpäätöksen esittäminen” ja sillä muutetaan
useita muita IFRS-tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7 -standardia ”Rahavirtalas-
kelmat” ja IAS 8 -standardia ”Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten
arvioiden muutokset ja virheet”. Standardi sisältää:
• uusia vaadittuja summia, välisummia ja kategorioita voittoa tai tappiota
osoittavassa laskelmassa,
• uusia vaatimuksia johdon määrittelemiä, tuloksellisuutta kuvaavia lukuja
koskevien tietojen antamisesta ja
• uusia esitettävien tietojen yhdistämisen ja erittelemisen periaatteita
Yhtiö analysoi parhaillaan uuden standardin vaatimuksia ja sen edellyttämiä
muutoksia järjestelmiin ja tilikarttoihin.
Standardia on sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Myös
aiempi soveltaminen on sallittua. Konserni alkaa soveltaa standardia 1.1.2027
alkavalla tilikaudella.
Millään tiedossa olevalla myöhemmin käyttöön otettavalla uudella standardilla
tai standardin muutoksella ei katsota olevan olennaista vaikutusta konsernin
taloudelliseen raportointiin.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot
Konsernin johto joutuu IFRS-tilinpäätöstä laatiessaan tekemään tulevaisuutta
koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvi-
oista ja oletuksista. Johto joutuu lisäksi käyttämään harkintaa tehdessään pää-
töksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta.
Harkintaan perustuvat ratkaisut koskevat erityisesti niitä tapauksia, joissa voi-
massaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai
esittämistapoja.
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta sellaisten arvioiden ja
oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja vel-
kojen sekä tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arviot ja oletukset pohjau-
tuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden taustalla on
aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennä-
köisimpinä pidetyt oletukset. Merkittävin osa-alue, joissa johto on käyttänyt edellä
kuvattua harkintaa, liittyy hankittujen liiketoimintojen yhteydessä kirjattujen omai-
suuserien ja velkojen arvostamiseen.
Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päät-
tymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat
merkittävimmät riskit konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumi-
sesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty seuraavien liitetietojen
yhteydessä:
1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista
1.9 Tuloverot
2.4 Muut pitkäaikaiset velat
2.5 Varaukset
3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset
3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat
5.3 Hankitut liiketoiminnot
90
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1.
1 Taloudellinen
tulos
1.1 Segmentti-informaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista . . . . . . .92
1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut . . . .94
1.4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut. . . . . . . .94
1.5 Osakeperusteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . .95
1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut . . . . . . . . . .96
1.7 Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . . . .96
1.8 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97
1.9 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97
91
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1.
1.1 Segmentti-informaatio
Laatimisperiaate
Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksen-
tekijälle sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla ja ylim-
pänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii Lassila & Tikanoja Oyj:n
toimitusjohtaja.
Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti
käyttää liiketoiminnassaan, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdis-
tettavissa segmentille. Koko konsernille yhteiset erät kuten konserni-
johdon kulut sekä kulut, jotka aiheutuvat pörssiyhtiönä toimimisesta,
ja näitä tuottoja ja kuluja vastaavat varat ja velat sisältyvät Konserni-
hallinto- ja muut -erään. Lisäksi tähän erään sisältyvät vuokrasopimus-
velat ja eliminoinnit.
Konsernin toimintasegmentit
Konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat konsernin toimialayk-
siköt – Ympäristöpalvelut, Teollisuuspalvelut, Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteis-
töpalvelut Ruotsi.
Ympäristöpalvelut -toimialan toiminta käsittää jätehuolto- ja kierrätysliiketoi-
minnan, jätteenkeräysastioiden myynnin ja huoltoliiketoiminnan sekä uudet kier-
totalousratkaisut. Toimialalla on toimintaa ainoastaan Suomessa.
Teollisuuspalvelut -toimiala koostuu teollisuusprosesseissa syntyviin materi-
aalivirtoihin ja niiden hyödyntämiseen keskittyvistä materiaalihyötykäyttöratkai-
suista, teollisuusprosessien puhdistuksiin erikoistuneesta prosessipuhdistuk-
sesta, vaarallisten jätteiden keräyksestä ja käsittelystä sekä viemäriverkostojen
ylläpitoon erikoistuneista viemärihuolto- ja kuvauspalveluista. Toimialalla on
toimintaa sekä Suomessa että Ruotsissa.
Kiinteistöpalvelut Suomi -toimiala tarjoaa siivous- ja muita tukipalveluita
kiinteistöille sekä kiinteistöhuollon ja -tekniikan palveluita mukaan lukien ener-
gianhallinnan palvelut.
Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimiala tarjoaa siivous- ja tukipalveluita kiinteis-
töille sekä kiinteistöteknisiä palveluita.
2024 MEUR
Ympäristö-
palvelut
Teollisuus-
palvelut
Kiinteistö-
palvelut Suomi
Kiinteistö-
palvelut Ruotsi
Konserni-
hallinto ja muut Konserni
Liikevaihto, ulkoinen 280,0 142,8 236,0 111,9 - 770,7
Toimialojen välinen liikevaihto 1,5 2,3 2,0 0,0 -5,8 -
Liikevaihto yhteensä 281,5 145,1 238,0 111,9 -5,8 770,7
Liikevoitto 26,2 15,1 9,4 -35,1 -5,7 9,8
Liikevoitto, % 9,3 10,4 3,9 -31,3 1,3
Oikaistu liikevoittoto¹ 26,6 16,2 9,6 -7,5 -1,6 43,2
Oikaistu liikevoitto, % %¹ 9,5 11,2 4,0 -6,7 5,6
Rahoitustuotot ja -kulut -8,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3,2
Voitto ennen veroja 4,4
Tuloverot -6,1
Tilikauden voitto -1,7
Varat 287,3 148,0 68,9 51,8 51,8 607,9
Velat 80,0 56,4 51,9 22,0 188,5 398,7
Bruttoinvestoinnitvestoinnit¹ 18,4 17,4 1,1 0,1 0,4 37,5
Poistot ja arvonalentumisettumiset³ 30,1 13,4 6,8 28,1 0,9 79,2
2023 MEUR
Ympäristö-
palvelutpalvelut²
Teollisuus-
palvelut
Kiinteistö-
palvelut Suomi
Kiinteistö-
palvelut Ruotsi
Konserni-
hallinto ja muut Konsernionserni²
Liikevaihto, ulkoinen 282,1 138,8 247,9 133,2 - 802,1
Toimialojen välinen liikevaihto 1,5 2,2 2,1 0,0 -5,8 -
Liikevaihto yhteensä 283,7 141,0 250,0 133,2 -5,8 802,1
Liikevoitto 25,9 13,8 4,4 -3,7 -3,2 37,3
Liikevoitto, % 9,1 9,8 1,8 -2,8 4,6
Oikaistu liikevoittoto¹ 25,9 14,0 4,4 -3,7 -2,8 37,9
Oikaistu liikevoitto, % %¹ 9,1 9,9 1,8 -2,8 4,7
Rahoitustuotot ja -kulut -6,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3,6
Voitto ennen veroja 34,6
Tuloverot -5,4
Tilikauden voitto 29,2
Varat 290,5 151,0 78,7 83,5 45,1 648,8
Velat 82,5 60,2 56,9 23,6 194,3 417,5
Bruttoinvestoinnit vestoinnit¹ ⁴ 40,2 17,5 1,0 0,5 1,2 60,3
Poistot ja arvonalentumiset 31,5 12,8 8,1 5,0 1,0 58,5
 Tilintarkastama¹ Tilintarkastamaton
² Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.
 Sisältää 23,3 miljoonan euron arv³ Sisältää 23,3 miljoonan euron arvonalentumisen Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdistetusta liikearvosta.
 Laskentaa on tark⁴ Laskentaa on tarkennettu vuonna 2024. Vuoden 2023 luku on päivitetty vastaavasti.
92
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1.
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Laatimisperiaate
Konserni toimii Suomessa ja Ruotsissa. Maantieteellisten alueiden
liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat esitetään
varojen sijaintimaan mukaan.
MEUR 2024 2023
Liikevaihto
Suomi 628,2 645,3
Ruotsi 133,1 150,1
Muut maat 9,5 6,8
Yhteensä 770,7 802,1
Varatarat¹
Suomi 561,3 600,9
Ruotsi 46,6 47,9
Yhteensä 607,9 648,8
Investoinnitoinnit²
Suomi 33,2 57,6
Ruotsi 4,3 2,6
Yhteensä 37,5 60,3
¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat
tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun
virheen korjaus.
 Laskentaa on tark² Laskentaa on tarkennettu vuonna 2024. Vuoden 2023 luku on päivitetty vastaavasti.
1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista
Laatimisperiaate
Myyntituotto asiakassopimuksista kirjataan, kun tai sitä mukaan kuin
suoritevelvoite täytetään luovuttamalla luvattu tavara tai palvelu
asiakkaalle. Tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, kun asiakas
saa siihen määräysvallan. Myyntituotto kirjataan siihen rahamäärään,
johon yhtiön odotetaan olevan oikeutettu kyseisiä tavaroita ja palveluja
vastaan.
Yhtiö toimii päämiehenä kaikissa asiakassopimuksissaan.
Yhtiö hyödyntää käytännön apukeinoa, eikä esitä raportointikauden
lopussa täyttämättä (tai osittain täyttämättä) oleville suoritevelvoitteille
kohdistetun transaktiohinnan yhteenlaskettua määrää. Tämä johtuu
siitä, että asiakassopimusten, kuten projektitoimitusten, kestoaika on
tyypillisesti lyhyt. Pitkäkestoisissa palveluissa sopimukset voivat
kuitenkin olla kestoltaan useampia vuosia. Näiden osalta sovelletaan
käytännön apukeinoa, jonka mukaan yhtiöllä on oikeus saada asiak-
kaalta vastike, joka suoraan vastaa yhtiön tarkasteluhetkeen mennessä
tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle. Tällöin yhtiö tulouttaa määrän,
jonka se on oikeutettu laskuttamaan.
Palveluliiketoiminta
Palveluliiketoiminta jakautuu pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin ja erikseen tilat-
taviin palveluihin.
Pitkäkestoiset palvelusopimukset sisältävät esimerkiksi Ympäristöpalveluiden
jätehuollon sekä Kiinteistöpalveluiden siivouksen ja kiinteistöhuollon palveluja.
Pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa asiakkaille tarjottava suorite muodostuu
yhdestä tai useammasta palvelukokonaisuudesta, joita toimitetaan tasaisesti
koko sopimuksen keston ajan. Asiakas voi samalla sopimuksella tilata esimer-
kiksi siivouspalvelut, ulkotyöt sekä taloteknisen huollon palvelut, jotka muodos-
tavat toisistaan erillisiä palvelukokonaisuuksia. Jokainen palvelukokonaisuus
muodostaa erillisen suoritevelvoitteen, sillä asiakas kykenee hyötymään niistä
erikseen ja asiakas voisi halutessaan hankkia palvelut eri toimittajilta. Mikäli
sopimus sisältää useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoitteen, transaktio-
hinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella.
Pitkäkestoisten palvelusopimusten lisäksi asiakkaille tarjotaan erikseen tilat-
tavia palveluja Teollisuuspalveluissa ja Kiinteistöpalveluissa. Erikseen tilattavat
palvelut eroavat pitkäkestoisista palveluista siinä, että suoritettava työ on tyy-
pillisesti lyhyttä ja joko satunnaisesti toistuvaa tai kertaluontoista.
Myyntituotot palveluliiketoiminnasta tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas
saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaan kuin suoritetta tuo-
tetaan. Kiinteällä kuukausiveloituksella laskutettavat palvelut tuloutetaan tasai-
sesti sopimuskauden aikana, sillä myös suoritetta toimitetaan tasaisesti. Tunti-
veloitteiset työt tuloutetaan ja laskutetaan tehtyyn työhön perustuen. Konsernin
johto on tunnistanut, että erityisesti kiinteistöhuollon pitkäkestoisissa palveluso-
pimuksissa voi esiintyä kausiluontoista vaihtelua, sillä suoritettavan työn sisältö
vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Johdon arvion mukaan kulut näistä palveluista
kertyvät olennaisilta osin tasaisesti, jolloin myös myyntituotot kirjataan tasai-
sesti sopimuskaudella.
Teollisuuspalvelut vastaanottaa pilaantunutta maa-ainesta, jossa suoritevel-
voitteena on maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Maa-aineksen suoritevel-
voitteen täyttämisasteen määrittämisessä käytetään tuotokseen perustuvaa
menetelmää. Tuloutus perustuu käsitellyn maa-aineksen määrään. Asiakasta
laskutetaan maa-aineksen vastaanottohetkellä ja saatu maksu käsitellään sopi-
mukseen perustuvana velkana.
Projektiliiketoiminta
Konsernin projektiliiketoimintaan kuuluvat Teollisuuspalveluiden prosessipuh-
distuksen urakat ja kaatopaikkojen sulkemisurakat sekä Kiinteistöpalveluiden
kaupan kylmätekniikan ja energianhallinnan projektiurakat. Projektitoimituksissa
asiakas tilaa projektin yhtenä kokonaisuutena, jolloin projekti käsittää tyypilli-
sesti yhden suoritevelvoitteen. Sopimus voi myös sisältää useita erillisiä kohteita,
joista jokainen muodostaa erillisen suoritevelvoitteen. Mikäli sopimus sisältää
useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoitteen, kohdistetaan transaktiohinta
kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella.
Projektitoimitukset tuloutetaan ajan kuluessa, sillä yhtiön suorittamat urakat
liittyvät pääsääntöisesti asiakkaan määräysvallassa olevan omaisuuserän
parantamiseen. Projektiliiketoiminnassa suoritevelvoitteen täyttämisasteen
määrittämisessä käytetään kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää.
Johto arvioi, että urakoiden suorittamisen kustannukset voidaan määrittää luo-
tettavalla tavalla. Lisäksi urakoiden sopimusrakenteesta johtuen johto katsoo,
että yhtiöllä on aina oikeus maksuun tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä
työstä. Projektiliiketoiminnassa laskutus tapahtuu tyypillisesti ennalta sovittujen
maksupostien perusteella.
Laite- ja materiaalimyynti
Laitteiden myynti käsittää Ympäristöpalveluiden keräysvälineiden eli puristimien
ja paalainten suoramyyntiä asiakkaille. Materiaalien myynti käsittää Ympäristö-
palveluiden toimialalla puu- ja kierrätyspolttoaineen sekä muiden kierrätysraaka-
aineiden myyntiä asiakkaille. Laitteiden ja materiaalien myynnissä yksittäinen
laite tai yksittäinen materiaalitoimitus muodostaa erillisen suoritevelvoitteen.
Yhtiön toimittamiin laitteisiin ei sisälly erityisiä takuuehtoja, joista yhtiölle syntyisi
erillinen suoritevelvoite.
93
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1.
Määräysvalta toimitettavaan tuotteeseen siirtyy, kun tuotteen fyysinen hal-
linta on siirtynyt asiakkaalle, mikä tapahtuu tyypillisesti toimituksesta.
Ympäristöpalvelut toimittaa asiakkaille puupohjaisia polttoaineita ja kierrätys-
polttoaineita. Asiakkaalta saatava hinta perustuu toimitetun polttoaineen mää-
rään ja sen energiasisältöön tai toimitetun tuotteen määrään. Joissain tapauk-
sissa lopullinen myyntihinta määräytyy sen jälkeen, kun asiakas on mitannut
toimitetun tavaran määrän, jolloin lopulliseen myyntihinnan määrään liittyy epä-
varmuutta. Johto on arvioinut vastikemäärään liittyvän epävarmuuden olevan
vähäinen ja jälkikäteen tehtävät hinnan oikaisut eivät ole olennaisia.
Vuokratuotot
Puristimien ja paalainten myynnin lisäksi asiakas voi vuokrata laitteen ulkoisen
rahoitusyhtiön kautta. Sopimukseen rahoitusyhtiön kanssa sisältyy laitteen
takaisinostovelvollisuus vuokra-ajan päättyessä sopimuksessa ennalta mää-
ritetyllä jäännösarvolla. Vuokrattavat laitteet kirjataan käyttöomaisuuteen, sillä
takaisinostovelvoitteesta johtuen johto on arvioinut, että olennainen osa omis-
tamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista jää yhtiölle. Sopimuksen alussa rahoitus-
yhtiöltä saadut ennakkomaksut sekä laitteen jäännösarvo kirjataan taseeseen
velaksi. Vuokratuotto tuloutetaan kuukausittain sopimuskauden aikana. Johto on
arvioinut, että rahoitusyhtiöltä saatavasta rahamäärästä ei aiheudu merkittävää
rahoituskomponenttia.
Muuttuvan vastikemäärän arvioiminen
Asiakassopimuksiin saattaa sisältyä muuttuvan vastikkeen komponentteja
kuten bonuksia ja myöhästymisestä johtuvia rangaistusseuraamuksia. Johto on
arvioinut, että lähtökohtaisesti saatavaan vastikemäärään liittyvä epävarmuus
on vähäinen. Arviota muuttuvan vastikkeen rahamäärään liittyen päivitetään
jokaisen raportointikauden lopussa.
Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja myyntisaamiset
Sopimukseen perustuva omaisuuserä on oikeus vastikkeeseen niistä tavaroista
tai palveluista, jotka on luovutettu asiakkaalle. Jos asiakkaalle luovutetaan tava-
roita tai palveluja ennen kuin asiakkaalle lähetetään lasku, esitetään tilinpää-
töksessä sopimukseen perustuva omaisuuserä. Jos yhtiöllä on ehdoton oikeus
vastikkeeseen, erä esitetään taseessa myyntisaamisena.
Sopimukseen perustuva omaisuuserä ja myyntisaamiset arvioidaan arvon
alentumisen varalta IFRS 9:n mukaisesti. Yhtiön yleinen maksuehto asiakkaille
on 14 päivää, mutta se saattaa vaihdella tapauskohtaisesti.
Sopimukseen perustuvat velat
Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai pal-
veluja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Jos asiakas maksaa vastikkeen ennen
kuin tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, esitetään tilinpäätöksessä sopi-
mukseen perustuva velka, kun asiakas on suorittanut maksun.
Sopimuksesta aiheutuvat menot
Yhtiöllä ei ole olennaisia sopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja. Yhtiö
hyödyntää käytännön apukeinoa, jonka perusteella sopimuksen saamisesta
aiheutuva lisämenot voidaan kirjata kuluksi niiden toteutuessa
Myyntituottojen jakauma
Liikevaihto jakautuu ajan kuluessa tuloutettaviin palveluihin, yhtenä ajankohtana
tuloutettaviin tuotteisiin sekä vuokratuottoihin. Ajan kuluessa tuloutetut palvelut
sisältää myyntituotot pitkäkestoisista palvelusopimuksista, erikseen tilattavista
palveluista sekä projektiliiketoiminnasta. Yhtenä ajanhetkenä tuloutettavat pal-
velut pitää sisällään myyntituotot laitteiden ja materiaalien myynnistä.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa erityisesti
seuraavissa osa-alueissa:
• palveluliiketoiminnan suoritevelvoitteiden tunnistaminen
• palvelu- ja projektiliiketoiminnan myyntituottojen kirjaamisen
ajoittuminen
• Ympäristöpalveluiden jätepuristimien ja paalainten takaisinostovel-
voitteen käsittely ja rahoituskomponentin merkittävyyden arviointi
• muuttuvan vastikkeen arvioiminen.
Kirjaamisessa käytetty harkinta on kuvattu tarkemmin kyseisen
myyntituoton kuvauksen yhteydessä.
2024 MEUR
Pitkäkestoiset
palvelu-
sopimukset
Erikseen
tilattavat
palvelut
Projekti-
liiketoiminta
Laite- ja
materiaali-
myynti Vuokratuotot
Liikevaihto
yhteensä
Ympäristöpalvelut 228,4 49,6 3,5 281,5
Teollisuuspalvelut 63,8 66,0 9,9 5,5 145,1
Kiinteistöpalvelut Suomi 169,3 62,1 6,6 238,0
Kiinteistöpalvelut Ruotsi 46,0 62,0 3,8 111,9
Yhteensä 507,5 190,1 20,3 55,1 3,5 776,5
Toimialojen välinen -5,8
Ulkoinen liikevaihto yhteensä 770,7
2023 MEUR
Pitkäkestoiset
palvelu-
sopimukset
Erikseen
tilattavat
palvelut
Projekti-
liiketoiminta
Laite- ja
materiaali-
myynti Vuokratuotot
Liikevaihto
yhteensä
Ympäristöpalvelut 229,6 50,5 3,5 283,7
Teollisuuspalvelut 65,5 58,5 11,8 5,2 141,0
Kiinteistöpalvelut Suomi 181,5 64,2 4,3 250,0
Kiinteistöpalvelut Ruotsi 56,1 74,0 3,1 133,2
Yhteensä 532,6 196,8 19,2 55,7 3,5 807,9
Toimialojen välinen -5,8
Ulkoinen liikevaihto yhteensä 802,1
94
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1.
Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät
MEUR 2024 2023
Myyntisaamisett¹ 86,5 98.6
Sopimukseen perustuvat omaisuuserätät¹ 16,1 18.1
Sopimukseen perustuvat velat 8,2 8,9
¹ Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omaisuuserien esittämista-
paa ja oikaissut vuoden 2023 lukuja vastaavasti.
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät koostuvat laskuttamattomasta myyn-
nistä, joka laskutetaan seuraavan tilikauden aikana ja jonka osalta yhtiöllä ei ole
tilinpäätöshetkellä ehdotonta oikeutta vastikkeeseen.
Sopimukseen perustuvat velat liittyvät pääasiassa pitkäkestoisiin palveluso-
pimuksiin ja tuloutuvat seuraavan kauden aikana. Sopimukseen perustuvat velat
sisältyvät taseen erään Ostovelat ja muut velat.
Aikaisemmilla tilikausilla täytetyistä suoritevelvoitteista ei kirjattu myyntituot-
toja tilikaudella.
1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Laatimisperiaate
Konsernin työsuhde-etuuksiin kuuluvat palkat ja palkkiot, työsuhteen
päättymisen jälkeiset etuudet (maksupohjaiset eläkejärjestelyt ja etuus-
pohjaiset eläkejärjestelyt), osakeperusteiset maksut ja muut henkilö-
sivukulut (lakisääteiset sosiaalikulut).
Tiedot osakepalkkioista esitetään liitetiedossa 1.5 Osakeperusteiset
maksut. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa
5.4 Lähipiiritapahtumat. Tiedot etuuspohjaisten eläkkeiden tase-eristä
esitetään liitetiedossa 2.6 Eläkevelvoitteet.
MEUR 2024 2023
Palkat ja palkkiot 276,6 282,8
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt 59,3 60,8
Etuuspohjaiset järjestelyt 0,0 0,0
Osakepalkitseminen 0,4 0,5
Muut henkilösivukulut 6,3 8,7
Yhteensä 342,7 352,8
1.4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Laatimisperiaate
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät varsinaiseen liiketoimintaan kuulu-
mattomia eriä, kuten omaisuuserien ja liiketoimintojen myynnistä synty-
neitä myyntivoittoja ja saatuja korvauksia. Liiketoiminnan muut kulut
sisältävät mm. asiantuntija- ja konsultointipalkkioita, omaisuuserien
ja liiketoimintojen myynnistä syntyneet tappiot, luottotappiokulut ja
- varaukset sekä niiden peruutukset ja ajoneuvojen ja työkoneiden
käytöstä aiheutuvia kuluja, ICT-kuluja, vapaaehtoisia henkilöstökuluja,
matkakuluja, toimitilakuluja ja pilvipalveluiden käyttöönottokuluja.
Julkiset avustukset
Syntyneiden menojen korvaukseksi saadut julkiset avustukset kirjataan
tuloslaskelmaan silloin, kun konserni täyttää avustuksen saamisen edel-
lytykset ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan.
Ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Välittömästi henkilöstön
palkkaukseen liittyvät julkiset työllistämis-, oppisopimus- ja muut
vastaavat tuet kirjataan henkilöstökulujen vähennykseksi.
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset
kirjataan alkuperäisten hankintamenojen vähennykseksi. Avustukset
tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudelli-
sena vaikutusaikana.
Liiketoiminnan muut tuotot
MEUR 2024 2023
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 1,7 1,7
Saadut korvaukset ja julkiset avustuksett¹ 0,4 2,0
Muut 2,6 2,4
Yhteensä 4,6 6,2
¹ Vuoden 2023 luku sisältää toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan maksaman yhteistyön päät-
tymiseen liittyvän 1,6 miljoonan euron kertakorvauksen.
Liiketoiminnan muut kulut
MEUR 2024 2023
ICT-kulut 16,8 16,8
Matkakulut 8,8 9,0
Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos 1,6 1,0
Tappiollisiin sopimuksiin liittyvien varausten muutos 3,3 -
Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineet 25,2 27,8
Ajoneuvojen ja työkoneiden huolto ja korjaus 29,2 29,6
Vakuutukset 3,2 3,1
Kiinteistöjen ylläpitokulut 5,3 5,0
Asiantuntijapalkkiottijapalkkiot¹ 8,6 6,9
Vapaaehtoiset sosiaalikulut 6,1 6,8
Markkinointikulut 1,7 1,6
Tappiot omaisuuserien myynnistä 0,4 0,1
MuutMuut² 5,4 5,1
Yhteensä 115,5 113,1
¹ Vuoden 2023 luku sisältää toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan maksaman yhteistyön päät-
tymiseen liittyvän 0,9 miljoonan euron kertakorvauksen.
² Vuoden 2023 luku sisältää toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan maksaman yhteistyön päät-
tymiseen liittyvän 0,5 miljoonan euron kertakorvauksen.
Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin
2024 2023
Suomi 5 175 5 608
Ruotsi 805 1 135
Yhteensä 5 980 6 743
95
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1.
1.5 Osakeperusteiset maksut
Laatimisperiaate
Konsernilla on useita kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan
joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina.
Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon
niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden
syntymisjakson aikana. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-
etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 uudesta osa-
kepohjaisesta kannustinohjelmasta. Osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027
on kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025,
2024–2026 ja 2025–2027. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kul-
lekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa.
Ansaintajaksolta 2023–2025 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä
enintään noin 173 032 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös
rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu
ansaintajaksolla 2023—2025 noin 36 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin
toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2023–2025 palkkio perustuu sijoi-
tetun pääoman tuottoon (ROCE), osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalan-
jäljen pienentämiseen (ESG) vuosina 2023–2025.
Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä
enintään noin 202 672 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös
rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu
ansaintajaksolla 2024—2026 noin 38 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin
toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2024–2026 palkkio perustuu sijoi-
tetun pääoman tuottoon (ROCE), osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalan-
jäljen pienentämiseen (ESG) vuosina 2024–2026.
Ansaintajaksolta 2025–2027 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enin-
tään noin 324 578 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös
rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu
ansaintajaksolla 2025-2027 noin 50 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin
toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2025–2027 palkkio perustuu
osakkeen kokonaistuottoon (TSR), sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE), hiilija-
lanjäljen pienentämiseen (ESG) ja liikevaihdon kasvuun vuosina 2025–2027.
Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2026
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 uudesta siirty-
mävaiheen osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Siirtymävaiheen osakepalk-
kiojärjestelmässä 2023–2026 on kaksi (2) yhden (1) vuoden mittaista ansain-
tajaksoa, kalenterivuodet 2023 ja 2024. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden
sitouttamisjakso. Järjestelmän tarkoituksena on tukea siirtymävaihetta van-
hasta osakepalkkiojärjestelmästä uuteen osakepalkkiojärjestelmään. Hallitus
päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat
tavoitteet ansaintajakson alussa.
Ansaintajaksolta 2023 maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään
noin 83 800 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana
maksettavan osuuden. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmän kohde-
ryhmään kuului ansaintajaksolla 2023 noin 10 avainhenkilöä, mukaan lukien
konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Helmikuussa 2024 ansaintajaksolta
maksetut palkkiot vastasivat yhteensä noin 42 998 Lassila & Tikanoja Oyj:n
osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson
2023 palkkio perustui sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pie-
nentämiseen (ESG) vuonna 2023.
Ansaintajaksolta 2024 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään
noin 71 433 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana mak-
settavan osuuden. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään
kuuluu ansaintajaksolla 2024 noin 9 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin
toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2024 palkkio perustuu sijoitetun
pääoman tuottoon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuonna 2024.
Osakepalkkiojärjestelmistä kirjattavat
kulut, MEUR
2024 2023
Osakkeina maksettavat palkkiot 0,4 0,5
Yhteensä 0,4 0,5
Osakepalkkiojärjestelmien tiedot
Osakepalkkiojärjestelmä
2023-2027
Siirtymävaiheen osakepalkkiojär-
jestelmä 2023-2026
Osakepalkkiojärjestelmä
Ansaintajakso
2025-2027
Ansaintajakso
2024-2026
Ansaintajakso
2023-2025
Ansaintajakso
2024
Ansaintajakso
2023
Myöntämispäivä - 17.1.2024 16.1.2023 17.1.2024 16.1.2023
Ansaintajakso alkaa 1.1.2025 1.1.2024 1.1.2023 1.1.2024 1.1.2023
Ansaintajakso päättyy 31.12.2027 31.12.2026 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023
Osakkeen keskikurssi myöntämispäivänä - 9,88 11,48 9,88 11,48
Annettavat maksimiosakkeet 324 578 202 672 173 032 71 433 83 800
Toteutunut määrä, kpl 42 998
Palautunut määrä, kpl
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta - - - 2 2
Osakkeiden vapautuminen - - - 31.3.2027 31.3.2026
Henkilöitä 50 38 36 9 10
96
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1.
1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut
Laatimisperiaate
Konserni vuokraa tuotanto- ja toimistotiloja, niihin liittyviä maa-alueita,
ajoneuvoja ja ICT laitteita. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana
taseeseen kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka,
joiden arvo perustuu tulevien vuokrien nykyarvoon.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä kausilla poistoilla
ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, ja
sitä oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla.
Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-ajan
loppuun tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli se on vuokra-ajan
loppua aikaisemmin. Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään
tuloslaskelman rivillä Poistot ja arvonalentumiset.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Se arvostetaan uudestaan,
kun tulevat vuokrat muuttuvat indeksin tai hintatason muutoksesta
johtuen tai jos konserni muuttaa arviotaan siitä, tullaanko mahdollisia
osto-, jatko- tai terminointioptioita käyttämään. Vuokrasopimusvelkoi-
hin liittyvät korkokulut sisältyvät tuloslaskelman riville Rahoitustuotot
ja -kulut. Rahavirtalaskelmalla vuokrasopimusvelkojen lyhennykset esi-
tetään rahoituksen rahavirrassa ja korot liiketoiminnan rahavirrassa.
Konserni soveltaa lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpo-
tusta tuotanto ja -toimistotilavuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä
omaisuuseriä koskevaa helpotusta ICT-laitteiden vuokrasopimuksiin.
Näiden sopimusten osalta käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokraso-
pimusvelkaa ei kirjata. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrat esitetään tuloslaskelman riveillä
Liiketoiminnan muut kulut ja Materiaalit ja palvelut.
MEUR 2024 2023
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot -21,1 -21,6
Korkokulut vuokrasopimusveloista -2,9 -2,4
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -3,3 -4,2
Yhteensä -27,3 -28,2
Vuokrasopimuksiin liittyvät rahavirrat vuonna 2024 olivat -26,7 miljoonaa euroa
(-27,8).
1.7 Poistot ja arvonalentumiset
Laatimisperiaate
Poistot
Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioi-
dun taloudellisen käyttöajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten,
että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.
Aineettomat hyödykkeet: 5-10 vuotta
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat
hyödykkeet: 3-13 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat: 5-30 vuotta
Kuljetusvälineet: 6-15 vuotta
Koneet ja kalusto: 4-15 vuotta
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalen-
tumisen varalta viimeisen neljänneksen aikana. Valmistuneisiin kaato-
paikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää,
jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen viemän tilavuuden
mukaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä omaisuus-
erien tasearvoja mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos
viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kysei-
sestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähen-
nettynä luovutuksesta aiheutuvilla kustannuksilla tai sitä korkeampi
käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai
rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia
nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona
käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden
näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän
kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio
kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle
kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön
omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistoprojekteja, joille
ei voida tehdä erillisiä arvonalentumistestejä, koska niillä ei ole itsenäis-
tä rahavirtaa. Jos tilikauden päättyessä todetaan, että projektit aiotaan
saattaa loppuun ja ottaa ohjelmistot käyttöön, arvonalennukselle ei kat-
sota olevan tarvetta. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan
kuitenkin osana sitä rahavirtaa tuottavaa yksikköä, johon ne kuuluvat.
Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta aikaisemmin kirjattu
arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli olosuhteissa on tapahtunut
muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut. Liikearvosta
kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta. Liikearvon arvonalen-
tumistestausta on kuvattu liitetiedossa 3.2. Liikearvon arvonalentumis-
testaukset.
Omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot
Käyttöomaisuuserien luovutuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvät
voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan
muissa tuotoissa tai kuluissa.
MEUR 2024 2023
Poistotot¹
Aineettomat hyödykkeet -6,0 -6,8
Rakennukset -5,4 -5,5
Koneet ja kalusto -23,4 -22,7
Käyttöoikeusomaisuuserät -21,1 -21,6
Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0
Yhteensä -55,9 -56,6
Arvonalentumisettumiset²
Liikearvo -23,3 -
Aineettomat hyödykkeet - -1,9
Yhteensä -23,3 -1,9
Myyntivoitot / -tappiot
Voitot omaisuuserien myynnistä 1,7 1,7
Tappiot omaisuuserien myynnistä -0,4 -0,1
Yhteensä 1,3 1,6
¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat
tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun
virheen korjaus.
² Vuoden 2024 liikearvon arvonalentuminen kohdistuu Kiinteistöpalvelut Ruotsiin. Lisätietoja arvon-
alentumistestauksesta on esitetty liitetiedossa 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset. Vuoden
2023 aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen koostuu uuden toiminnanohjausjärjestelmän
aiemman toimittajan aikana ennakkomaksuihin ja keskeneräisiin hankintoihin aktivoiduista
menoista.
97
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1.
1.8 Rahoitustuotot ja -kulut
Laatimisperiaate
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien
muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tulos-
laskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin
eriin liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot
sisältyvät rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään-
välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai
valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot. Tilinpäätös-
hetkellä tällaisia eriä ei ollut.
Lainojen nostamisesta välittömästi johtuneet transaktiome-
not on sisällytetty lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jakso-
tettu laina-aikana korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä.
MEUR 2024 2023
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 0,8 1,2
Koronvaihtosopimuksen käypä arvo - siirto laajan
tuloksen eristätuloksen eristä¹ - 1,3
Rahoitustuotot yhteensä 0,8 2,5
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavis-
ta lainoista 6,1 5,7
Korkokulut vuokrasopimusveloista 2,9 2,4
Muut rahoituskulut 0,3 0,5
Valuuttakurssitappiot 0,0 0,0
Rahoituskulut yhteensä 9,4 8,7
Rahoitustuotot ja -kulut -8,6 -6,3
¹
Koronvaihtosopimus, joka oli tehty vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvien rahavirtojen suojaukseksi,
päätettiin kesäkuussa 2023 suojauksen kohteena olleen lainan uudelleenrahoituksen yhteydessä.
Koronvaihtosopimuksen käypä arvo, 1,3 miljoonaa euroa, kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuot-
toihin.
1.9 Tuloverot
Laatimisperiaate
Konsernin verot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista
veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan,
mutta suoraan omaan pääomaan tai muun laajan tuloksen eriin kirjatta-
vien erien verovaikutus kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan
tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan
voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdol-
lisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä
väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjan-
pitoarvojen välillä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilin-
päätöspäivänä voimassa olevia verokantoja, ja verokantojen muuttu-
essa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Verotuksessa vähennys-
kelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista
veroa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti
kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa
syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Merkittävimmät väliaikaiset erot muodostuvat yrityshankintoihin liitty-
vistä käyvän arvon arvostuksista ja uusista aineettomista hyödykkeistä.
Tuloverot tuloslaskelmallaelmalla¹
MEUR 2024 2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -6,7 -6,3
Edellisten tilikausien verot -0,1 -0,0
Laskennalliset verot 0,7 0,9
Yhteensä -6,1 -5,4
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen
verojen välinen täsmäytyslaskelmaytyslaskelma¹
MEUR 2024 2023
Tulos ennen veroja 4,4 34,6
Verot Suomen verokannan mukaan 20 % -0,9 -6,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen
vaikutus 0,1 0,0
Vähennyskelvottomat kulut -5,1 -0,2
Verovapaat tulot ja myyntivoitot 0,7 1,2
Verot aiemmilta tilikausilta -0,1 -0,1
Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen vero -0,7 -0,1
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden
käyttö 0,0 -
Muut erät -0,1 0,6
Yhteensä -6,1 -5,4
1
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat
tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun
virheen korjaus.
Verovaikutukset, muut laajan tuloksen erät
2024 2023
MEUR
Ennen
veroja
Vero-
vaikutus
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero-
vaikutus
Verojen
jälkeen
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät -0,0 0,0 -0,0 -0,0 0,0 -0,0
Suojausrahasto, käyvän arvon muutos - - - -1,2 0,2 -0,9
Muuntoerot -2,1 - -2,1 0,1 - 0,1
Muut laajan tuloksen erät -2,1 0,0 -2,1 -1,1 0,2 -0,9
98
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1.
Laskennalliset verot taseellaot taseella¹
MEUR 2024 2023
Laskennalliset verosaamiset 2,0 3,1
Laskennalliset verovelat -26,6 -28,3
Laskennalliset verot, netto -24,7 -25,1
¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat
tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun
virheen korjaus.
Konserniyhtiöillä oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 3,3 miljoonaa euroa (0,0) vero-
tuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska vero-
hyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä.
Laskennalliset verot on esitetty taseessa eriteltyinä verosaamisiin ja verovel-
koihin. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on esitetty nettona silloin, kun
niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vastapuolena on
sama veroviranomainen.
Konserni kuuluu OECD:n toisen pilarin mallisääntöjen (Pillar Two model rules)
piiriin. Toisen pilarin lainsäädäntö on ollut voimassa Suomessa 1. tammikuuta
2024 alkaen. Konserni ei ole kirjannut vuonna 2024 verokuluja lisäveroon liit-
tyen. Konserni on soveltanut väliaikaista pakollista helpotusta laskennallisen
verovelan kirjaamiseen lisäveron mahdollisten vaikutusten osalta ja kirjaa sen
tilikauden verona, jos se toteutuu. Konsernin altistumisriski lisäverolle on yhtiön
arvion mukaan rajallinen, koska konsernin toiminnot ovat Suomessa ja Ruot-
sissa, joissa molemmissa on yli 15 prosentin yhteisöverokanta.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa.
Jokaisen tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä arvioidaan lasken-
nallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan,
miten todennaköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotet-
tavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot
tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyö-
dyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista,
mikä voi johtaa laskennallisten verosaamisten alaskirjauksiin.
Laskennalliset verosaamiset ja -velatt¹
MEUR 1.1.2024
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Kirjattu
omaan
pääomaan Kurssierot
Hankitut liike-
toiminnat 31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot 1,4 0,7 -0,1 2,1
Eläke-etuudet 0,2 0,0 0,2
Varaukset 1,8 0,2 1,9
Hyllypoistot 1,7 -0,0 1,6
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 4,8 -0,5 4,3
Netotus -6,6 -8,1
Yhteensä 3,1 0,4 0,0 -0,1 - 2,0
Laskennalliset verovelat
Yrityshankinnat -26,3 0,4 0,1 -0,2 -26,0
Tilinpäätössiirrot -7,6 0,2 -7,4
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot -1,0 -0,3 -1,3
Netotus 6,6 8,1
Yhteensä -28,3 0,3 - 0,1 -0,2 -26,6
MEUR 1.1.2023
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Kirjattu
omaan
pääomaan Kurssierot
Hankitut liike-
toiminnat 31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot 1,6 -0,3 0,1 1,4
Eläke-etuudet 0,2 0,0 0,2
Varaukset 1,7 0,1 1,8
Hyllypoistot 1,4 0,3 1,7
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 2,0 2,7 4,8
Netotus -5,1 -6,6
Yhteensä 1,9 2,7 0,0 0,1 - 3,1
Laskennalliset verovelat
Yrityshankinnat -24,4 -1,7 -0,1 -26,3
Tilinpäätössiirrot -7,4 -0,2 -7,6
Käyvän arvon muutokset -0,2 0,2 -
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot -1,1 0,1 -1,0
Netotus 5,1 6,6
Yhteensä -28,1 -1,8 0,2 -0,1 - -28,3
99
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2.
2 Operatiiviset
varat ja velat
2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . . .100
2.2 Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .100
2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat . . . . 101
2.4 Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
2.5 Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
2.6 Eläkevelvoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .102
100
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2.
2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset
Laatimisperiaate
Myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen myynnin määräisenä
vähennettynä todennäköisillä arvonalentumistappioilla. Saamiset ovat
korottomia ja yhtiön yleinen maksuehto on 14 päivää. Myyntisaamisiin
sisällytetään myös sellainen laskuttamaton myynti, jonka osalta yhtiö
on täyttänyt suoritevelvoitteensa ja jonka osalta yhtiöllä on ehdoton
oikeus vastikkeeseen. Myyntisaamiset luokitellaan rahoitusvaroiksi, joita
selostetaan tarkemmin liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat ja
4.2 Rahoitusriskien hallinta.
Luottotappioiden kirjaamiseen sovelletaan IFRS 9 -standardin mukais-
ta yksinkertaistettua arvonalentumismallia. Odotettavissa olevat luotto-
tappiot lasketaan jakamalla myyntisaamiset ikääntymisen perusteella
luokkiin ja kertomalla kyseiset luokat luottotappioprosentilla, joka pe-
rustuu historiatietoon myyntisaamisten toteutuneista luottotappiois-
ta ottaen huomioon lähiajan taloudelliset näkymät. Arvonalentumismalli
koskee yhtiön myyntisaamisia ja sopimukseen perustuvia omaisuuseriä.
Historiatiedon sekä lähiajan taloudellisten näkymien perusteella kir-
jataan luottotappiovarausta seuraavasti (vertailukauden varauspro-
sentti suluissa): Erääntymättömät myyntisaamiset 0,1 prosenttia (0,1),
erääntyneet 1-90 päivää 0,7 prosenttia (0,8), erääntyneet 91-365 päi-
vää 17,7-18,1 prosenttia (11,6-23,1). Yli 360 päivää vanhat myyntisaamiset
kirjataan alas kokonaisuudessaan. Mikäli asiakas on ajautunut maksu-
kyvyttömyystilaan kuten esimerkiksi konkurssiin tai velkasaneerauk-
seen, kirjataan myyntisaaminen pois taseesta lopullisena luotto-
tappiona, kun siitä ei kohtuudella arvioida saatavan suoritusta.
MEUR 2024 2023
Myyntisaamisett¹ 86,5 98.6
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät
1
16,1 18.1
Siirtosaamiset 6,7 7,6
Ennakkomaksut 0,2 0,3
Tuloverosaamiset 0,3 1,2
Muut saamiset 0,3 0,0
Yhteensä 110,1 125,8
Siirtosaamisten erittely
Kela, työterveyshuollon korvaukset 1,6 1,6
Maksetut lisenssit 0,6 0,7
Muut 4,5 5,4
Yhteensä 6,7 7,6
1
Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omaisuuserien esittämis-
tapaa ja oikaissut vuoden 2023 lukua vastaavasti. Sopimukseen perustuvat omaisuuserät koos-
tuvat laskuttamattomasta myynnistä, joka laskutetaan seuraavan tilikauden aikana, ja jonka osalta
yhtiöllä ei ole tilinpäätöshetkellä ehdotonta oikeutta vastikkeeseen.
Luottotappiovarauksen muutos
MEUR 2024 2023
Luottotappiovaraus 1.1. 0,5 0,5
Varauksen muutos tuloslaskelmassa -0,1 0,0
Luottotappiovaraus 31.12. 0,4 0,5
Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos esitetään liitetiedossa 1.4 Lii-
ketoiminnan muut tuotot ja kulut.
Kaikki rahoitusvarat ovat vakuudettomia ja muista rahoitusvaroista ei ole
kirjattu arvonalentumisia.
2.2 Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaate
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liike-
toiminnassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen
valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Ympäristöpalveluiden ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan
painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Muut varastot määritetään
FIFO-periaatteella.
Kierrätyslaitoksilla valmistetaan kierrätysmateriaaleista myytäviä
uusioraaka-aineita. Näiden materiaalien varastojen hankintameno
muodostuu materiaalikustannuksista, välittömistä palkoista, muista
välittömistä valmistusmenoista sekä osuudesta muuttuvis-
ta ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.
MEUR 2024 2023
Aineet ja tarvikkeet 4,2 3,0
Valmiit tuotteet/tavarat 1,2 1,0
Muu vaihto-omaisuus 3,8 3,8
Yhteensä 9,2 7,8
Vaihto-omaisuuden arvosta kirjattiin kuluksi 0,0 miljoonaa euroa (0,0), jolla vaih-
to-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
Kulukirjaus sisältyy tuloslaskelman erään Materiaalit ja palvelut.
Myyntisaamisten, sopimukseen perustuvien omaisuuserien ja luottotappiovarausten ikäjakauma
2024 2023
MEUR
Myyntisaamiset
ja sopimukseen
perustuvat
omaisuuserät
josta luotto-
tappiovaraus
Myyntisaamiset
ja sopimukseen
perustuvat
omaisuuserät
josta luotto-
tappiovaraus
Erääntymättömät myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät 92,2 0,1 100,0 0,1
Erääntyneet 1-90 pv 10,1 0,1 16,3 0,1
Erääntyneet 91-365 pv 0,5 0,1 0,8 0,1
Erääntyneet yli 365 pv 0,2 0,2 0,2 0,2
Yhteensä 103,1 0,4 117,2 0,5
101
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2.
2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
Laatimisperiaate
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen
alkuperäiseen arvoonsa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen
velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Ostovelat luokitellaan rahoitusveloiksi, joista selostetaan tarkemmin
liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja
4.2 Rahoitusriskien hallinta.
MEUR 2024 2023
Saadut ennakot 10,5 11,2
Ostovelat 51,7 63,7
Tuloverovelat 0,3 0,3
Muut velat 23,6 21,8
Siirtovelat 73,0 76,1
Yhteensä 159,2 173,1
Siirtovelkojen erittely
Henkilöstökuluihin liittyvät velat
1
66,7 69,5
Muut jaksotetut kulut 6,3 6,6
Yhteensä 73,0 76,1
1
Henkilöstökuluihin liittyvät siirtovelat sisältävät tavanomaisia palkka-, eläke- ja sosiaali-
kuluvarauksia.
Saadut ennakot sisältävät sopimukseen perustuvat velat sekä saadut ennakot
vuokramaksuista. Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot
ovat samat kuin niiden tasearvot.
2.4 Muut pitkäaikaiset velat
MEUR 2024 2023
Saadut ennakot 6,7 7,2
Siirtyvä vastike 6,7 5,9
Muut velat 0,0 0,0
Yhteensä 13,4 13,2
Siirtyvä vastike liittyy Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan Sand &
Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) osakekannan 70 prosentin osuuden ostoon
1.2.2022. SVB yhdistellään 100 prosentin osuudella L&T konserniin ja järjestelyyn
liittyen Lassila & Tikanoja on kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä vastik-
keesta. Siirtyvä vastike liittyy määräysvallattomien omistajien osuuden han-
kintaan ja se arvostetaan käypään arvoon, jota kuvastaa arvioidun velvoitteen
nykyarvo. Se erääntyy maksettavaksi aikaisintaan 1.2.2026. Siirtyvän vastikkeen
muutoksista on esitetty täsmäytyslaskelma liitetiedossa 4.1 Rahoitusvarat ja
-velat.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Siirtyvän vastikkeen arvostuksessa käytettävien laskelmien laatiminen
edellyttää johdon arvioiden käyttämistä. Laskelmissa käytetty käyttö-
kate-ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen sekä johdon
käsitykseen liiketoiminnan kasvunäkymistä. Vaikka johdon käsityksen
mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat laskelmissa
käytetyt käyttökate-ennusteet erota olennaisesti tulevaisuudessa
toteutuvista luvuista.
2.5 Varaukset
Laatimisperiaate
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seu-
rauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta
osapuolta kohtaan ja tapahtumaan liittyy maksuvelvoite, jonka
toteutuminen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa
luotettavasti. Varaus arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien
menojen nykyarvoon. Ajan kulumisesta johtuva varauksen lisäys
kirjataan korkokuluksi. Varauksen muutokset merkitään tuloslaskelmaan
samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.
Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on syntynyt ole-
massa oleva velvoite, jonka seurauksena maksuvelvoitteen syntyminen
on todennäköistä ja sen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ympä-
ristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään
projektin alkaessa. Varauksena aktivoidut kustannukset ja omaisuu-
den alkuperäinen hankintameno poistetaan omaisuuden taloudelli-
sen vaikutusajan kuluessa ja varaukset diskontataan nykyarvoonsa.
Ympäristövarauksien määrään liittyvien arvioiden muutokset mer-
kitään varauksena aktivoitujen kustannusten oikaisuksi. Taseessa
euromääräisesti suurimmat varaukset ovat kaatopaikkojen ja pi-
laantuneiden maiden käsittelyalueen peittokustannusvaraukset.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttä-
miseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta
saatavat hyödyt.
MEUR 2024 2023
Pitkäaikaiset varaukset 9,0 7,2
Lyhytaikaiset varaukset 2,5 0,9
Yhteensä 11,5 8,1
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Varausten kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdon parasta
arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen
edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot ja niiden
toteutumisajankohta voivat erota näistä arvioista. Erityisesti ympäristö-
varauksille on ominaista, että menot saattavat toteutua hyvin pitkän ajan
päästä tai pitkällä aikavälillä, mikä lisää arviontiepävarmuutta. Varausten
kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti ja oikaistaan tarvittaessa
huomioiden kustannusarvioissa, sääntelyssä, sovellettavissa
tekniikoissa ja olosuhteissa tapahtuneet muutokset.
Ympäristövarauksilla katetut velvoitteet
Konserni on vuokrannut Kotkan kaupungilta maa-alueen, jolla on kaatopaikka.
Lisäksi konsernilla on käytössään Varkaudessa maa-alue pilaantuneen maa-ai-
neksen välivarastointia, puhdistustoimintaa ja loppusijoitusta varten. Konsernilla
on velvoite hoitaa vuokrasopimusten tai toiminnan päättyessä alueiden jälkihoi-
totyöt eli maisemointi ja seurantatutkimukset ympäristölupien ehtojen mukai-
sesti.
102
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2.
2.6 Eläkevelvoitteet
Laatimisperiaate
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjeste-
lyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja
eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosasiallista velvoitetta lisä-
maksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä
näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt noudat-
tavat kunkin maan paikallisia säädöksiä ja käytäntöjä ja ovat pääosin
maksupohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset
kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Yhtiöllä on vähäinen määrä pääosin yrityskauppojen mukana tulleita
etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Näistä etuuspohjaisista eläkkeistä osa on
konsernin omalla vastuulla ja osalle on otettu eläkevakuutus. Velvoitteet
on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeus-
yksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden
palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien
laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa
diskonttokorko perustuu yritysten liikkeeseenlaskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon, joiden maturiteetti vastaa
olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun arvioitua maturiteettia. Riski-
preemio perustuu sellaisten yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirja-
lainoihin, joiden luottokelpoisuusluokitus on AA. Taseeseen kirjattavan eläke-
velvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat
tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään
etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka (tai -omaisuuserä).
Kauden työsuoritukseen perustuva meno (eläkemeno) ja etuuspohjaisen
järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään
työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan
(tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät (mm. vakuu-
tusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen
tuotto lukuun ottamatta nettokorkoon sisältyviä eriä) kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tulos-
vaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjeste-
lyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liit-
tyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut.
Konsernilla on Ruotsissa muutamia henkilöitä koskevia eläketalletuksia,
joihin konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta
lisämaksujen suorittamiseen. Näihin järjestelyihin liittyvät varat on kirjattu
taseen pitkäaikaisiin saamisiiin ja vastaavansuuruinen velka on kirjattu
eläkevelkoihin.
MEUR 2024 2023
Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy
seuraavasti:
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 0,3 0,3
Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo -0,3 -0,3
0,0 0,0
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 0,5 0,5
Eläketalletuksiin liittyvä velka 0,6 0,6
Nettomääräinen eläkevelka taseessa 1,1 1,2
Velvoitteen nykyarvon muutokset
Velvoite kauden alussa 1,4 1,5
Korkomenot 0,0 0,0
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,0 0,0
Maksetut etuudet -0,1 -0,1
Eläketalletuksiin liittyvän velan muutokset -0,1 -0,1
Velvoite tilikauden lopussa 1,4 1,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen
muutokset
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kauden
alussa 0,3 0,3
Korkotuotot 0,0 0,0
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,0 0,0
Maksetut etuudet -0,0 -0,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kauden
lopussa 0,3 0,3
Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikka toimii yhdyskuntajätteiden,
pilaantuneiden maa-ainesten sekä teollisuuden sivutuotteiden loppusijoitus-
alueena. Uuden ympäristöluvan mukainen vaarallisen jätteen kaatopaikka-alue
on valmistunut joulukuussa 2024. Alue saa käyttöönottoluvan alkuvuoden 2025
aikana.
Oulun kaatopaikka-alueen materiaalinkäsittelykeskus vastaanottaa, käsittelee
sekä hyötykäyttää monia erilaisia jätteitä ja sivuvirtoja, kuten teollisuusjätteitä,
pilaantuneita maita, rakennus- ja purkujätteitä sekä yhdyskuntajätteitä.
Porin kaatopaikka vastaanottaa ja käsittelee kipsi-, rakennus- ja purkujätteitä
sekä pilaantuneita maa-aineksia ja muita pieneriä. Uutta ympäristölupaa varten
laadittu hakemus lähetetään käsittelyyn aluehallintovirastoon alkuvuonna 2025.
Ympäristölupahakemuksessa alueelle haetaan laajoja vaarattoman ja vaaral-
lisen jätteen vastaanotto- ja käsittelytoimintoja.
Tappiollisista sopimuksista kirjatut varaukset
Tappiollisista sopimuksista kirjatut varaukset liittyvät Kiinteistöpalvelut Ruotsin
julkisen sektorin kiinteähintaisiin asiakassopimuksiin, joihin liittyvät vastaiset
menot tulevat johdon arvion mukaan ylittämään odotettavissa olevat tuotot.
Muut varaukset
Muut varaukset ovat pääsääntöisesti uudelleenjärjestelykulu- ja tapaturma-
maksuvarauksia sekä vuokrattujen toimitilojen ennallistamisvarauksia.
MEUR
Ympäristö-
varaukset
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset Yhteensä
Varaukset 1.1.2024 7,2 - 0,9 8,1
Varausten lisäykset 0,6 3,3 1,2 5,1
Käytetyt varaukset -0,4 - -0,2 -0,6
Diskonttauksen vaikutus -1,0 - - -1,0
Varaukset 31.12.2024 6,3 3,3 1,9 11,5
MEUR
Ympäristö-
varaukset
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset Yhteensä
Varaukset 1.1.2023 7,4 - 1,7 9,1
Varausten lisäykset 0,2 - 0,7 0,9
Käytetyt varaukset -0,3 - -0,7 -1,0
Käyttämättömien varausten
peruutukset
-0,2 - -0,9 -1,1
Diskonttauksen vaikutus 0,1 - - 0,1
Varaukset 31.12.2023 7,2 - 0,9 8,1
103
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2.
MEUR 2024 2023
Taseessa esitetyn velan muutokset:
Velka kauden alussa 1,2 1,2
Tuloslaskelmaan merkityt kulut 0,0 0,0
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,0 0,0
Maksetut etuudet -0,0 -0,1
Eläketalletuksiin liittyvän velan muutokset -0,1 -0,1
Velka kauden lopussa 1,1 1,2
Laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
määräytyy seuraavasti:
Korkomenot 0,0 0,0
Korkotuotot -0,0 -0,0
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,0 0,0
Yhteensä 0,0 0,1
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 36 tuhatta
euroa vuonna 2025.
MEUR 2024 2023
Velvoitteen nykyarvo 1,4 1,4
Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo -0,3 -0,3
Alikate 1,1 1,2
Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset
oletukset, %
Diskonttauskorko 3,1 4,0
Varojen odotettu tuotto 3,1 2,7
Tuleva palkankorotusolettamus 2,1 3,7
Inflaatio-oletus 1,9 2,5
Velvoitteen maksuperusteinen maturiteetti
MEUR 2024 2023
Maturiteetti alle vuoden 0,1 0,1
1-5 vuotta 0,3 0,3
5-10 vuotta 0,3 0,3
10-15 vuotta 0,2 0,2
15-20 vuotta 0,1 0,2
20-25 vuotta 0,1 0,1
25-30 vuotta 0,1 0,1
yli 30 vuotta 0,1 0,1
Yhteensä 1,1 1,3
104
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3.
3 Aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet sekä muut
pitkäaikaiset varat
3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet . . . . . . . . . . . . .105
3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . .106
3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . 107
3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat . . . .108
3.5 Muut pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .109
105
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3.
3.1 Liikearvo ja muut aineettomat
hyödykkeet
Laatimisperiaate
Liikearvo on se osa hankintamenosta, jolla luovutettu vastike, määräys-
vallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omis-
tettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden
käyvän arvon hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan
se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta viimeisen vuosi-
neljänneksen aikana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankinta-
menoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet
arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineettomien hyödykkei-
den taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan rajallinen tai rajoitta-
maton. Konsernin liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut aineettomat
hyödykkeet ovat pääasiassa asiakassuhteita. Asiakassuhteiden
poistoaika on keskimäärin kymmenen vuotta.
Muut aineettomat hyödykkeet on arvostettu hankintamenoonsa
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Muut
aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina taloudellisena
vaikutusaikanaan. Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan
muihin aineettomiin hyödykkeisiin siitä lähtien kun projektit ovat siirty-
neet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen ja projektin tulos on
yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke. Tällaisen aineettoman hyödyk-
keen tulee tuottaa konsernille vastaista taloudellista hyötyä, joka
ylittää sen kehittämisestä syntyneet menot. Hankintameno käsittää
kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamises-
ta valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Suurimmat meno-
erät ovat ulkopuolisille maksetut konsulttipalkkiot.
Ohjelmistojen ja ohjelmistolisenssien poistoaika on 5–10 vuotta.
Liikearvon arvonalentumistestausta on kuvattu liitetiedossa 3.2
Liikearvon arvonalentumistestaukset ja muiden aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia on kuvattu liitetiedossa
1.7 Poistot ja arvonalentumiset.
MEUR Liikearvo
Asiakassuhteet
yrityskaupoista
Kilpailukielto-
sopimukset
yrityskaupoista
Muut
aineettomat
hyödykkeet
yrityskaupoista
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 194,7 59,1 1,5 10,1 9,8 18,4 14,6 308,2
Lisäykset 0,1 0,0 9,5 9,7
Hankitut liiketoiminnot 0,8 0,7 0,0 1,5
Vähennykset -0,0 -0,9 -1,0
Arvonalentumiset -23,3 -23,3
Siirrot erien välillä 3,3 -3,3 -
Kurssierot -1,6 -0,7 -0,0 -0,0 -0,1 -0,0 -2,5
Hankintameno 31.12.2024 170,7 59,1 1,4 10,0 9,8 20,8 20,9 292,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 -13,9 -43,1 -1,4 -9,8 -7,2 -13,8 -89,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,9 1,0
Tilikauden poistot -3,3 -0,0 -0,1 -0,6 -2,0 -6,0
Kurssierot 0,3 0,5 0,0 0,0 0,1 0,0 0,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 -13,6 -45,9 -1,4 -9,9 -7,8 -14,8 -93,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 157,0 13,2 0,0 0,2 2,0 5,9 20,9 199,2
Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista ovat pääasiassa ympäristölupia. Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä.
Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,0).
MEUR Liikearvo
Asiakassuhteet
yrityskaupoista
Kilpailukielto-
sopimukset
yrityskaupoista
Muut
aineettomat
hyödykkeet
yrityskaupoista
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 194,6 59,1 24,2 10,0 9,5 31,8 8,2 337,4
Lisäykset 0,4 0,0 10,1 10,6
Vähennykset -22,7 -0,1 -15,2 -38,0
Arvonalentumiset -1,9 -1,9
Siirrot erien välillä 1,6 -1,8 -0,1
Kurssierot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2
Hankintameno 31.12.2023 194,7 59,1 1,5 10,1 9,8 18,4 14,6 308,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -13,9 -39,7 -24,0 -9,8 -6,6 -26,2 -120,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 22,7 0,1 15,1 37,9
Tilikauden poistot -3,3 -0,1 -0,1 -0,7 -2,6 -6,8
Kurssierot 0,0 -0,1 -0,0 -0,0 -0,0 -0,1 -0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 -13,9 -43,1 -1,4 -9,8 -7,2 -13,8 -89,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 180,8 16,1 0,1 0,2 2,6 4,6 14,6 219,0
106
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3.
3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset
Laatimisperiaate
Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuosittain neljännen
vuosineljänneksen aikana tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä
liikearvon arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään
testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti.
Arvonalentumistestauksessa arvioidaan kerrytettävissä olevat raha-
virrat käyttöarvon perusteella. Vastaiset rahavirrat perustuvat johdon
neljän vuoden vuosikohtaisiin tuloslaskelma- ja ylläpitoinvestointiennus-
teisiin, jotka on tehty strategiaprosessin yhteydessä. Johto perustaa en-
nusteensa toteutuneeseen kehitykseen sekä käsitykseensä alansa kas-
vunäkymistä (markkinoiden yleinen kehitys ja yksikön kannattavuus,
hinnoittelu, kunnallistamispäätökset, henkilöstö- ja raaka-ainekustannuk-
set). Kasvuennusteissa huomioidaan hyväksytyt investointipäätökset.
Rahavirrat, jotka ulottuvat neljän vuoden ennustejakson jälkeiselle
ajalle on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Laskelmissa
käytetty kasvu perustuu johdon arvioon liiketoiminnan pitkän aikavälin
kasvusta ja kannattavuuden kehittymisestä.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Liikearvojen arvonalentumistesteissä käytettävien käyttöarvoon perus-
tuvien laskelmien laatiminen edellyttää johdon arvioiden käyttämistä.
Vastaiset rahavirrat perustuvat hallituksen hyväksymiin strategiakau-
sien ennusteisiin, jotka perustuvat toteutuneeseen kehitykseen sekä
johdon käsitykseen alan kasvunäkymistä. Käytetty ikuisuuskasvuolet-
tama perustuu johdon käsitykseen liiketoiminnan pitkän aikavälin kas-
vusta. Käytetty diskonttokorko vastaa parasta arviota keskimääräi-
sestä painotetusta pääomakustannuksesta. Vaikka johdon käsityksen
mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arviot tule-
vista rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.
Liikearvojen kohdistaminen
Liikearvon kirjanpitoarvot on kohdistettu alla olevan taulukon mukaisesti raha-
virtaa tuottaville yksiköille:
MEUR 2024 2023
Ympäristöpalvelut 87,6 87,6
Teollisuuspalvelut 31,2 30,6
Kiinteistöpalvelut Suomi 28,6 28,6
Kiinteistöpalvelut Ruotsi 9,6 34,0
Yhteensä 157,0 180,8
Arvonalentumistestaus vuonna 2024
Arvonalentumistestaus on laadittu käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat raha-
virrat diskontataan nykyarvoon. Käyttöarvolaskelmissa on käytetty rahavirtaa
tuottavissa yksiköissä ikuisuuskasvuolettamana 2,0 prosenttia, joka vastaa
Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta. Ikuisuuskas-
vuolettama on sama kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä perustuen
yhteneväiseen liiketoiminta-alueeseen.
Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun
keskimääräiseen pääomakustannukseen (WACC). WACC:n osatekijät ovat ris-
kitön korko, markkinariskipreemio, yhtiökohtainen beta, vieraan pääoman kus-
tannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle
yksikölle on määritetty oma diskonttauskorkonsa.
Laskennassa käytetyt diskonttauskorot ennen veroja
% 2024 2023
Ympäristöpalvelut 8.9 9,4
Teollisuuspalvelut 8.9 9,4
Kiinteistöpalvelut Suomi 8.8 9,3
Kiinteistöpalvelut Ruotsi 8.8 9,3
Kiinteistöpalvelut Ruotsin vuoden 2024 tulos oli odotettua heikompi, ja myös
strategiakauden ennusteita tarkennettiin alaspäin. Kiinteistöpalvelut Ruotsin
arvonalentumistestausten käyttöarvolaskelmien mukainen käyttöarvo oli 22
miljoonaa euroa, mikä alitti testattujen varojen kirjanpitoarvon. Tämän johdosta
Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdistetusta liikearvosta kirjattiin yhteensä 23 mil-
joonan euron arvonalentuminen vuodelle 2024. Arvonalentuminen on esitetty
konsernin tuloslaskelman rivillä Liikearvon arvonalentuminen.
Konsernin muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo ylitti testat-
tujen varojen kirjanpitoarvon ja siten niille kohdistetusta liikearvosta ei kirjattu
arvonalentumista vuodelle 2024.
Arvonalentumistestin herkkyysanalyysit
Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tehtiin herkkyysanalyysi, jossa las-
kennan keskeiset oletukset testattiin. Testauksen oletuksina käytettiin diskont-
tauskorkoa sekä toteutuneen kehityksen perusteella määritettyä loppuarvon
laskennassa käytettyä EBITDA-prosenttia. Herkkyysanalyysissa laskettiin yksit-
täistä keskeistä oletusta muuttamalla millä raja-arvoilla käyttöarvo on yhtä suuri
kirjanpitoarvon kanssa.
Kiinteistöpalvelut Ruotsin osalta arvonalentumistestaus johti arvonalentumi-
seen. Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta mikään jokseenkin mah-
dollinen muutos keskeisissä oletuksissa ei voisi saada aikaan sitä, että raha-
virtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi käyttöarvon.
107
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3.
3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Laatimisperiaate
Aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu hankintamenoonsa vähen-
nettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen
hankintameno sisältää menot, jotka aiheutuvat välittömästi kyseisen ai-
neellisen omaisuuserän hankkimisesta. Ehdot täyttävän aineellisen
käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmis-
tamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan
osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Lisäksi hankintamenossa ote-
taan huomioon mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineellinen käyttöomaisuus
arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Taseessa aineellinen
käyttöomaisuus esitetään vähennettynä kertyneillä poistoilla
ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioi-
dun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta uusia kaato-
paikkoja. Valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön
perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toi-
mitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Arvioidut taloudelliset vai-
kutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat
merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan kuvasta-
maan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Tilinpäätöksen poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin
vaikutusaikoihin:
Rakennukset ja rakennelmat 5–30 vuotta
Kuljetusvälineet 6–15 vuotta
Koneet ja kalusto 4–15 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden
taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillise-
nä hyödykkeenä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitokustannukset
kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot
kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn
lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi.
Aineellisten hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisen käsittelyä
on kuvattu liitetiedossa 1.7 Poistot ja arvonalentumiset.
MEUR Maa-alueet Rakennukset
Koneet ja
kalustokalusto¹
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensäeensä¹
Hankintameno 1.1.2024 7,7 146,1 416,4 0,3 16,0 586,5
Lisäykset 0,0 0,7 10,4 0,0 18,6 29,7
Hankitut liiketoiminnot 0,3 0,0 0,4
Vähennykset -3,7 -20,4 -0,1 -24,1
Siirrot erien välillä 9,5 16,9 -26,4 0,0
Kurssierot -0,0 -0,3 -0,0 -0,0 -0,3
Hankintameno 31.12.2024 7,7 152,6 423,4 0,4 8,0 592,2
Kertyneet poistot 1.1.2024 - -113,8 -307,7 -0,1 -421,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2,6 19,9 22,5
Tilikauden poistot -5,4 -23,4 -0,0 -28,8
Kurssierot 0,0 0,1 0,0 0,1
Kertyneet poistot 31.12.2024 - -116,5 -311,2 -0,2 -427,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 7,7 36,1 112,3 0,2 8,0 164,3
Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvoon sisältyy 12,0 miljoonaa euroa (11,9) rahoitusyhtiön kautta myytyjä puristimia ja paalaimia, jotka laitteiden takaisinostovelvollisuuden
vuoksi aktivoidaan käyttöomaisuuteen.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 8,6 miljoonaa euroa (14,0).
MEUR Maa-alueet Rakennukset
Koneet ja
kalustokalusto¹
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensäeensä¹
Hankintameno 1.1.2023 8,2 141,6 416,1 0,3 9,0 575,1
Lisäykset 0,0 0,7 15,2 0,0 22,4 38,3
Vähennykset -0,5 -0,1 -26,4 -0,0 -27,0
Siirrot erien välillä 4,0 11,5 -15,4 0,1
Kurssierot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Hankintameno 31.12.2023 7,7 146,1 416,4 0,3 16,0 586,5
Kertyneet poistot 1.1.2023 -0,5 -108,4 -310,8 -0,1 -419,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,5 0,1 25,8 26,4
Tilikauden poistot -5,5 -22,7 -0,0 -28,3
Kurssierot -0,0 -0,0 -0,0 -0,0
Kertyneet poistot 31.12.2023 - -113,8 -307,7 -0,1 -421,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 7,7 32,3 108,7 0,2 16,0 164,9
¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus.
108
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3.
3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja
vuokrasopimusvelat
Laatimisperiaate
Vuokrasopimuksesta aiheutuva käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan so-
pimuksen alkamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralleantaja antaa
kohdeomaisuuserän konsernin käytettäväksi. Käyttöoikeusomaisuus-
erä arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet pois-
tot ja arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uu-
delleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Alkuperäisen arvostamisen
mukaiseen hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alku-
peräisen arvostuksen mukainen määrä, alkamisajankohtaan mennessä
maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla ja sopimuk-
sesta alkuvaiheessa koituneilla välittömillä menoilla. Lisäksi han-
kintamenossa otetaan huomioon mahdolliset kohdeomaisuuserän
ennallistamiskulut. Käyttöoikeusomaisuuserien tasearvoja arvioi-
daan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen va-
ralta, kuten liitetiedossa 1.7 Poistot ja arvonalentumiset on kuvattu.
Vuokralleottaja arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokra-
sopimusvelan diskonttaamalla sopimuksen tulevat vähimmäisvuokrat
nykyarvoon. Konsernin vuokrasopimusten sisäinen korko ei ole hel-
posti määritettävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontataan
käyttäen konsernin lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään
standardin mukaan koroksi, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan
vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittai-
siin käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa arvoltaan vastaavan
omaisuuserän hankkimiseen vastaavanlaisessa taloudellisessa ympä-
ristössä. Konserni on määrittänyt lisäluoton koron vuokrasopimuksil-
le perustuen sopimusten maturiteettiin ja taloudelliseen ympäristöön.
Yhtiön vuokrasopimusvelka kattaa rahoitusyhtiön kautta vuokrat-
tujen hyödykkeiden sekä muiden vuokrasopimusten vuokravastuut
pois lukien lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset,
joista ei kirjata vuokrasopimusvelkaa.
Yhtiön vuokrasopimukset eivät sisällä olennaisia muuttuvia vuokria
tai jäännösarvotakuita.
MEUR
Maa-
alueet
Raken-
nukset
Koneet ja
kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 15,1 59,2 81,7 155,9
Lisäykset 0,4 16,0 3,5 19,9
Hankitut liiketoiminnot - 0,1 0,0 0,1
Vähennykset -1,8 -6,3 -14,7 -22,8
Kurssierot - -0,3 -0,4 -0,7
Hankintameno 31.12.2024 13,6 68,7 70,1 152,5
Kertyneet poistot 1.1.2024 -4,5 -33,6 -41,8 -79,9
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot 0,4 4,9 11,9 17,2
Tilikauden poistot -1,0 -10,3 -9,8 -21,1
Kurssierot 0,1 0,3 0,4
Kertyneet poistot 31.12.2024 -5,1 -38,8 -39,4 -83,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 8,5 29,9 30,8 69,1
MEUR
Maa-
alueet
Raken-
nukset
Koneet ja
kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 16,4 55,1 67,8 139,2
Lisäykset 1,2 11,0 20,0 32,2
Vähennykset -2,4 -6,9 -6,1 -15,5
Kurssierot - 0,0 0,0 0,0
Hankintameno 31.12.2023 15,1 59,2 81,7 155,9
Kertyneet poistot 1.1.2023 -3,7 -28,3 -36,0 -68,0
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot 0,2 4,4 5,2 9,8
Tilikauden poistot -1,0 -9,6 -10,9 -21,6
Kurssierot - -0,1 -0,1 -0,1
Kertyneet poistot 31.12.2023 -4,5 -33,6 -41,8 -79,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 10,6 25,6 39,9 76,0
Tilinpäätöshetkellä tiedossa ei ole tulevilla tilikausilla voimaan astuvia uusia
vuokrasopimuksia, joilla olisi olennaista vaikutusta käyttöoikeusomaisuuserän
tai vuokrasopimusvelan määrään.
Vuokrasopimusvelat ja niiden maturiteetti on esitetty liitetiedoissa 4.1 Rahoi-
tusvarat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta.
Vuokrasopimuksiin liittyvistä kuluista on esitetty tarkemmin tietoja liitetie-
dossa 1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia erityisesti
kiinteistöihin ja maa-alueisiin liittyen. Toistaiseksi voimassa olevien
kiinteistö- ja maa-aluesopimusten osalta vuokrakauden pituus perustuu
johdon arvioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan huomioon
esimerkiksi sopimuksen voimassaoloaikana vuokrakohteeseen tehdyt
merkittävät parannustyöt, vuokrasopimuksen päättämiseen liittyvät
menot sekä kohdeomaisuuserän tärkeys konsernin toimintojen kannalta
ottaen huomioon kohdeomaisuuserän erityislaatuisuuden, sijaintipaikan
ja sopivien vaihtoehtojen saatavuus. Johto arvioi kohteiden vuokra-
kauden pituutta jatkossa varmistaakseen, että vuokrakausi vastaa
tarkasteluhetken olosuhteita.
109
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3.
3.5 Muut pitkäaikaiset varat
Laatimisperiaate
Konsernin muut pitkäaikaiset varat koostuvat osuuksista osakkuus-
ja yhteisyrityksissä sekä muista osakkeista ja osuuksista. Konsernin
osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään konsernitilinpää-
töksessä pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus sen osak-
kuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista
verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan ja vastaavasti taseessa ole-
van sijoituksen oikaisuksi. Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyri-
tyksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus
tai yhteisyritykseen, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappio-
ta, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorit-
tanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta. Muut osakkeet
ja osuudet koostuvat muutaman pienemmän yhtiön osakkeista, sekä
golf-osakkeista ja ne arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman
kautta. Muut saamiset sisältävät pääasiassa Ruotsin yhtiöiden eläke-
vastuisiin liittyviä rahastoituja varoja sekä pitkäaikaisia ennakkomaksuja.
1.7.2024 Lassila & Tikanojan Ympäristöpalvelut-toimiala osti loput 60 prosenttia
Suomen Keräystuote Oy:n osakekannasta. Aikaisemmin Suomen Keräystuote Oy
oli L&T:n osakkuusyhtiö, josta L&T:n osuus oli 40 prosenttia. Kaupalla ei ole olen-
naista vaikutusta konsernin lukuihin.
MEUR
Osuudet osakkuus-
ja yhteisyrityksissä
Muut
osakkeet ja
osuudet
Muut
saamiset
Hankintameno 1.1.2024 17,6 0,2 1,5
Vähennykset -0,0 - -0,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta 3,2 - -
Saadut osingot -1,8 - -
Kurssierot - - -0,0
Hankintameno 31.12.2024 18,9 0,2 1,0
MEUR
Osuudet osakkuus-
ja yhteisyrityksissä
Muut
osakkeet ja
osuudet
Muut
saamiset
Hankintameno 1.1.2023 14,0 0,2 1,9
Lisäykset - - 0,0
Vähennykset - - -0,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta 3,6 - -
Kurssierot - - 0,0
Hankintameno 31.12.2023 17,6 0,2 1,5
Tiedot konsernin olennaisesta yhteisyrityksestä
Nimi Kotipaikka
Välitön
omistusosuus (%)
2024 2023
Laania Oy Helsinki 55 55
Taloudellinen informaatio olennaisesta yhteisyrityksestä
MEUR 2024 2023
Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3,5 3,3
Käyttöoikeusomaisuuserät 2,6 2,4
Muut pitkäaikaiset varat 0,0 0,0
Vaihto-omaisuus 52,8 40,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset 28,8 40,2
Varat yhteensä 87,8 86,7
Pitkäaikaiset korolliset velat 22,7 22,4
Ostovelat 13,4 14,4
Muut lyhytaikaiset velat 17,3 17,9
Velat yhteensä 53,4 54,8
Liikevaihto 151,3 153,4
Poistot -1,5 -1,4
Rahoitustuotot ja -kulut -1,0 -1,2
Tuloverot -1,4 -1,6
Tilikauden tulos 5,8 6,5
Keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana 123 113
Yhteisyrityksen taloudellisen informaation täsmäytys
konsernin kirjaamaan tase-arvoon:
Konsernin omistusosuus % 55,0 55,0
Konsernin osuus nettovaroista 18,9 17,6
Yhteisyrityksen tasearvo konsernin taseessa 18,9 17,6
110
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.
4 Rahoitusriskit ja
pääomarakenne
4.1 Rahoitusvarat ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
4.2 Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
4.3 Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko . . . . . . . . . . 117
4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . . . 117
111
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.
4.1 Rahoitusvarat ja -velat
Laatimisperiaate
Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista, myynti- ja
muista saamisista, ostoveloista ja muista veloista, pankkilainoista,
joukkovelkakirjalainoista, yritystodistuksista, vuokrasopimusveloista
ja johdannaisista. Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu
seuraaviin arvostusryhmiin:
Käypä arvo tulosvaikutteisesti
• Johdannaiset
• Yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet
Jaksotettu hankintameno
• Rahavarat
• Myynti- ja muut saamiset
• Korolliset velat, kuten pankkilainat, joukkovelkakirja-
lainat, yritystodistukset, vuokrasopimusvelat
• Osto- ja muut velat
Tämä luokittelu tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan rahoitusvaran tai
-velan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen luokitte-
lu eri arvostusryhmiin perustuu siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitus-
varoja hallinnoidaan sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luon-
teeseen. Rahoitusvelkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu sii-
hen tarkoitukseen, mitä varten rahoitusvelat on alun perin hankittu.
Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt
sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun kaikki omistuksen
olennaiset riskit ja tuotot ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity
velvoite on täytetty tai kumottu tai rauennut.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankki-
talletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista. Niiden
maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta.
Ne kirjataan selvityspäivänä ja arvostetaan alkuperäiseen hankinta-
menoon. Valuuttamääräiset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilin-
päätöspäivän päätöskursseja. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät
taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Myynti- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintame-
noon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden
eräpäivä ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Myyntisaami-
set kirjataan alkuperäiseen arvoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Myyntisaamisista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa
perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saataviaan
alkuperäisin ehdoin. Konserni soveltaa myyntisaamisten arvonalentu-
misten määrittämiseen yksinkertaistettua odotettavissa oleviin
luottotappioihin perustuvaa mallia. Arvonalentumiset kirjataan tuloslas-
kelmaan kuluksi. Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaa-
misiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin
siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut
kirjataan rahoituskuluihin. Lisätietoja luottotappiovarauksista on
esitetty liitetiedossa 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, sekä yrityskauppoihin
liittyvät siirtyvät vastikkeet kirjataan käypään arvon tulosvaikutteises-
ti. Tähän ryhmään kuuluvat johdannaiset ovat lyhytaikaisia velkoja, joiden
maturiteetti on alle 12 kuukautta ja ne arvostetaan käypään arvoon tu-
losvaikutteisesti käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia. Siir-
tyvät vastikkeet ovat yleensä pitkäaikaisia velkoja, joiden maturiteetti on
yli 12 kuukautta. Siirtyvän vastikkeen käyvän arvon määritys perustuu
myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen. Käyvän arvon muutoksista joh-
tuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirja-
taan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan
hankintahetkellä konsernitaseeseen saadun vastikkeen mukaises-
ti. Lainan hankintaan tai liikkeeseen laskuun suoraan liittyvät transak-
tiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetel-
mällä jaksotettuun hankintamenoon. Korkokulut kirjataan tuloslaskel-
maan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä
seuraavan 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen
käytössä olevat pankkitililimiitit, käsitellään lyhytaikaisina korollisina vel-
koina ja tämän jälkeen erääntyvät pitkäaikaisina korollisina velkoina.
Koronvaihtosopimukset
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyar-
voon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkina-
noteeraukset. Käyvät arvot kuvaavat niitä hintoja, jotka konserni saisi tai joutuisi
maksamaan, jos johdannaissopimus purettaisiin tilinpäätöspäivänä. Tilinpäätös-
päivänä yhtiöllä ei ollut koronvaihtosopimuksia.
Vuokrasopimusvelat
Vuokrasopimusvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat raha-
virrat lisäluoton korolla. Lisätietoja vuokrasopimusvelkojen laskentaperiaatteista
on esitetty liitetiedossa 3.4. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista
rahoitusvaroista ja -veloista
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltava käyttäen kol-
mitasoista käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käy-
tettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Hierarkiatasolle 1 kuuluvat rahoitus-
instrumentit, joiden käypä arvo saadaan suoraan toimivilta markkinoilta. Hierar-
kiatason 2 rahoitusinstrumentteihin kuuluvat over-the-counter (OTC) -johdan-
naiset sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainasaamiset ja lainat.
Rahoitusinstrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon määrittäminen
ei voi perustua havainnoitavissa olevaan markkinatietoon.
Konsernissa johdannaiset ja yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet
kirjataan käypään arvoon. Johdannaisten, jotka ovat koronvaihtosopimuksia,
käyvät arvot ovat tason 2 mukaisia. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perus-
tuvat toimivilla markkinoilla noteeratuista hinnoista johdettuihin hintoihin tai
yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perus-
tuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Siirtyvän vastikkeen
käypä arvo kuuluu hierarkiatasolle 3. Sen arvostusta kuvataan tarkemmin
seuraavalla sivulla.
112
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.
Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon
arvostetuista rahoitusveloista
MEUR 2024 2023
Kirjanpitoarvo 1.1. 5,9 5,7
Käyvän arvon muutos 1,0 0,2
Valuuttakurssimuutosten vaikutus -0,2 0,0
Kirjanpitoarvo 31.12. 6,7 5,9
Siirtyvä vastike liittyy Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan Sand &
Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) osakekannan 70 prosentin osuuden ostoon
1.2.2022. SVB yhdistellään 100 prosentin osuudella L&T konserniin ja järjeste-
lyyn liittyen Lassila & Tikanoja on kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä
vastikkeesta, joka liittyy määräysvallattomien omistajien osuuden hankintaan.
Se arvostetaan käypään arvoon, jota kuvastaa arvioidun velvoitteen nykyarvo.
Siirtyvä vastike erääntyy maksettavaksi aikaisintaan 1.2.2026.
Siirtyvän vastikkeen arvostus perustuu osakassopimukseen, ja siihen vai-
kuttaa hankitun yhtiön taserakenne sekä käyttökate-ennuste vuodelle 2025.
Lisätietoa siirtyvästä vastikkeesta on esitetty liitetiedossa 2.4 Muut pitkäai-
kaiset velat.
Korolliset nettovelat
MEUR 2024 2023
Lainat rahoituslaitoksilta 40,3 40,8
Joukkovelkakirjalainat 74,8 74,7
Vuokrasopimusvelat 53,2 56,1
Pitkäaikaiset korolliset velat 168,3 171,7
Vuokrasopimusvelat 18,1 21,5
Lyhytaikaiset lainat 0,5 0,6
Lyhytaikaiset korolliset velat 18,6 22,1
Korolliset velat yhteensä 186,9 193,7
Rahavarat 33,9 32,9
Korolliset nettovelat 153,0 160,9
2024 2023
MEUR
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Tase-erien
kirjanpito-
arvot
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Tase-erien
kirjanpito-
arvot
Käyvän
arvon
hierarkia-
taso Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut saamiset 0,9 0,9 1,3 1,3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamisett ja muut saamiset¹ 86,8 86,8 98,6 98,6 2.1
Rahavarat 33,9 33,9 32,9 32,9
Rahoitusvarat yhteensä 121,6 - 121,6 132,8 - 132,8
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat 115,1 115,1 115,5 115,5 2
Vuokrasopimusvelat 53,2 53,2 56,1 56,1 4.2
Siirtyvä vastike 6,7 6,7 5,9 5,9 3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat 0,5 0,5 0,6 0,6 2
Vuokrasopimusvelat 18,1 18,1 21,5 21,5 4.2
Korkovelat 2,2 2,2 2,3 2,3
Ostovelat ja muut velat 56,9 56,9 69,4 69,4 2.3
Rahoitusvelat yhteensä 246,0 6,7 252,7 265,4 5,9 271,3
1
Yhtiö on tarkentanut vuoden 2024 aikana sopimukseen perustuvien omaisuuserien esittämistapaa ja oikaissut vuoden 2023 sopimukseen perustuvia omaisuuseriä ja myyntisaamisia vastaavasti.
Pitkäaikaiset muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita. Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä verosaamisia ja siirtosaamisia, eivätkä ostovelat ja muut velat
lakisääteisiä velkoja (kuten verovelkoja) ja siirtovelkoja. Tase-erien käyvät arvot eivät eroa merkittävästi tase-erien kirjanpitoarvoista.
113
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.
4.2 Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään hallituksen hyväksymässä
rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua mer-
kittäviltä rahoitusriskeiltä ja pyrkiä rajoittamaan rahoitusmarkkinoiden muu-
tosten ja muiden riskitekijöiden epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen.
Konsernin rahoitus ja likviditeetinhallinta hoidetaan keskitetysti konsernin
taloushallinnossa, jota johtaa talousjohtaja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät
transaktiot toteutetaan konsernin taloushallinnossa.
Valuuttariski
Konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa ja
Ruotsissa toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden
toiminta- ja raportointivaluuttana on euro ja muissa tytäryhtiöissä sijaintimaan
valuutta. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat siten konsernin tulokseen ja
omaan pääomaan.
Translaatioriski
Translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin teh-
dyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät oman pääoman sijoitukset ja kertyneet
voittovarat. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten positiota ei suo-
jata, koska omistuksia pidetään pitkäaikaisina strategisina sijoituksina.
Vuonna 2024 tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten takia omaan pää-
omaan syntyi muuntoeroja -2,1 miljoonaa euroa (0,1). Muuntoero aiheutuu
ainoastaan Ruotsin liiketoiminnasta. Tilinpäätöshetken Ruotsin kruunumää-
räinen translaatiopositio oli 33,1 miljoonaa euroa (67,3).
Transaktioriski
Ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toimin-
tavaluutassa eikä siten aiheuta transaktioriskiä. Yhtiön politiikkana on pitää
käteisvarannot pääosin konsernin toimintavaluutassa, jolloin niihin ei kohdistu
valuuttakurssiriskiä. Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin las-
kutusvaluuttana lähes poikkeuksetta euroa. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan
pääosin konsernin sisäisillä lainoilla, jotka ovat kunkin tytäryhtiön toimintava-
luutan määräisiä. Konsernin sisäisten lainojen määrä on vähäinen, eikä niistä
aiheudu merkittävää transaktioriskiä.
Yhtiö on kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä vastikkeesta Sand &
Vattenbläst i Tyringe AB:n hankintaan liittyen. Siirtyvä vastike on Ruotsin kruunu
-määräinen ja aiheuttaa yhtiölle valuuttakurssiriskin.
Korollisten nettovelkojen muutos
2024 2023
MEUR
Lainat
rahoitus-
laitoksilta
Joukko-
velka-
kirjalainat
Vuokra-
sopimusvelat Rahavarat Yhteensä
Lainat
rahoitus-
laitoksilta
Joukko-
velka-
kirjalainat
Vuokra-
sopimus-
velat Rahavarat Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1. -41,4 -74,7 -77,6 32,9 -160,9 -52,0 -92,3 -72,5 49,5 -167,3
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy
maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot - -40,0 -40,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,6 0,6 50,7 17,7 68,4
Lyhytaikaisten lainojen nostot -60,0 -60,0 -10,0 -10,0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 60,0 60,0 10,0 10,0
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset 20,4 20,4 21,2 21,2
Rahavarojen muutos 1,1 1,1 -16,6 -16,6
Rahavirrat yhteensä 0,6 - 20,4 1,1 22,1 10,7 17,7 21,2 -16,6 33,0
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity
maksutapahtumaa:
Vuokrasopimusvelkojen muutokset -14,1 -14,1 -26,4 -26,4
Muut muutokset 0,0 -0,1 -0,1 -0,2 0,0 -0,1 0,0 -0,1
Muutokset yhteensä 0,0 -0,1 -14,1 -0,1 -14,3 0,0 -0,1 -26,4 0,0 -26,5
Kirjanpitoarvo 31.12. -40,8 -74,8 -71,3 33,9 -153,0 -41,4 -74,7 -77,6 32,9 -160,9
114
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.
Sijoitusten hintariski
Konserni ei ole sijoittanut varoja noteerattuihin osakkeisiin, joiden arvo vaihtelee
markkinahintojen muutosten vuoksi, joten se ei altistu arvopaperimarkkinoihin
liittyvälle hintariskille. Konsernilla on 55 % omistusosuus Laania Oy:ssä, 1.7.2022
yhdessä Neovan kanssa muodostetussa yhteisyrityksessä. Sijoitus käsitellään
konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä, ja sen arvo taseessa
tilinpäätöshetkellä oli 18,9 miljoonaa euroa (17,6). Lisätietoja yhteisyrityksestä ja
sen käsittelystä on annettu liitetiedossa 3.5 Muut pitkäaikaiset varat. Konsernin
omistamien muiden noteeraamattomien osakkeiden määrä on vähäinen, eikä
niihin liity olennaista hintariskiä.
Hyödykehintariski
Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut heijastuvat sekä tuotanto-
kalustossa käytettävien polttoaineiden hintoihin että ympäristönhuoltoalan
tuotteiden hankintahintoihin öljypohjaisten raaka-aineiden kautta. Osassa jäte-
huollon asiakassopimuksista laskutusjaksot ja sopimusehdot ovat sellaiset, että
hintoja ei pystytä korottamaan kuukausittain. Tämän vuoksi polttoaineiden hin-
tojen kohoaminen saadaan siirrettyä palveluhintoihin viiveellä.
Ympäristötuotteiden raaka-ainehintariskiä pyritään hallitsemaan siten, että
myyntihinnat sovitaan yleensä kiinteiksi enintään toimittajien vahvistamien
ostohintojen voimassaoloajaksi.
Korkoriski
Korkoriski liittyy pääasiassa lainoihin, jotka on sidottu vaihtuviin korkoihin ja
joista aiheutuvat rahavirrat vaihtelevat korkotason muuttuessa. Korkokustan-
nukset pyritään pitämään mahdollisimman vakaina. Tämän vuoksi yli puolet
yhtiön pitkäaikaisista lainoista pyritään pitämään kiinteäkorkoisina. Tarvittaessa
osa vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvästä rahavirrasta pyritään suojaamaan
korkoriskiltä koronvaihtosopimuksin. Tilikauden lopussa konsernilla ei ollut
koronvaihtosopimuksia.
Tilikauden lopun pitkäaikaisista lainoista oli joko kiinteäkorkoisia tai koronvaih-
tosopimuksilla suojattuja 65 prosenttia (65) ja vaihtuvakorkoisia 35 prosenttia
(35). Korkotason muutokset eivät siten vaikuta korkokustannuksiin täysimääräi-
sesti. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja korkosuo-
jaukset huomioiden oli 3,8 prosenttia (4,0).
Pääosa konsernin liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisista palvelusopimuksista.
Hyvän kassavirtaennustettavuuden vuoksi konsernin rahoituspolitiikassa on
määritelty, että likvidien varojen määrä pyritään pitämään riittävällä tasolla suh-
teessa kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen.
Luotto- ja vastapuoliriski
Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään
sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä
rahoitus- ja johdannaissopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien
kanssa.
Yhtiöllä on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista, toimisto- ja
liikekiinteistöistä, institutionaalisista kiinteistönomistajista, asunto-osakeyhti-
öistä, julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset koostuvat pääosin
suuresta määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkittäviä luottoriskikes-
kittymiä ole. Yhtiöllä on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään varmistamaan se,
että palveluita ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiakkaille tai ennak-
komaksulla, mikäli asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri osa asiakas-
suhteista perustuu pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta yleensä
vaadita vakuuksia.
Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta käy-
tetään yksinkertaistettua arvonalentumismallia, jossa luottotappioiden arvi-
oitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin. Odotet-
tuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus
perustuu historiallisten luottotappioiden määriin. Lisätietoa luottotappiovarauk-
sesta esitetään liitetiedossa 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset.
Myyntisaamisiin liittyvää perintätoimintaa hoidetaan kotimaan myyntisaa-
misten osalta keskitetysti taloushallinnossa. Ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat
omien myyntisaamistensa perinnän paikallisesti.
Rahoitusvarat ja niihin liittyvät luottoriskit
MEUR 2024 2023
Muut pitkäaikaiset saamiset 0,9 1,3
Myyntisaamiset 86,5 98.6
Muut saamiset 0,2 0,0
Rahavarat 33,9 32,9
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että konserni pystyy jatkuvasti hoi-
tamaan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman
edullisin kustannuksin. Konserni pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden
tehokkaalla kassanhallinnalla. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti
ja sitä ennakoidaan rahavirtaennusteiden avulla. Konsernissa on käytössä kon-
sernipankkitilijärjestelmä, joka auttaa käteisvarojen hallinnassa. Rahoituksen
saatavuutta pyritään varmistamaan käyttämällä rahoitustoiminnassa useita
pankkeja. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen maturiteettia ja
pitämällä pitkän lainasalkun keskimääräinen duraatio vähintään 2 vuotena.
Konsernin rahavarat on pyritty pitämään melko pieninä ja toisaalta luotto-
limiittien riittävyydestä likviditeetin hallinnassa on huolehdittu. Lyhytaikaisia,
rahavirran heilahteluista johtuvia rahantarpeita varten yhtiöllä on käytössä
10 miljoonan euron tililimiitti. Yhtiö solmi vastuullisuustavoitteisiin sidotun 40
miljoonan euron komittoidun luottolimiitin toukokuussa 2022, ja se erääntyy
vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tililimiitti ja komittoitu luot-
tolimiitti olivat tilikauden lopussa vertailukauden tapaan käyttämättä. Lisäksi
yhtiöllä on 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka oli tilikauden lopussa
kokonaan käyttämättä (vertailukaudella kokonaan käyttämättä). Tilikauden
lopussa konsernin likvidien varojen määrä oli 33,9 miljoonaa euroa (32,9).
Vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen aikana yhtiö uudelleenrahoitti 50 mil-
joonan euron vaihtuvakorkoisen pankkilainan, joka olisi erääntynyt vuoden 2024
kolmannella neljänneksellä. Uudelleenrahoitettu 40 miljoonan euron pankkilaina
erääntyy vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä. Koronvaihtosopimus,
jolla osa 50 miljoonan euron pankkilainasta oli muutettu kiinteäkorkoiseksi,
purettiin pankkilainan uudelleenrahoituksen yhteydessä. Koronvaihtosopi-
muksen käypä arvo, 1,3 miljoonaa euroa, kirjattiin vuonna 2023 tuloslaskelmaan
rahoitustuottoihin.
Vuoden 2023 kolmannen vuosineljänneksen aikana yhtiö maksoi pois vuonna
2018 liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan 17,7 miljoonan euron loppu-
osuuden.
Uusi 40 miljoonan euron pankkilaina on sidottu seuraaviin taloudellisiin kove-
nantteihin: omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Nämä
kovenantit rajoittavat lisävakuuksien antoa muille rahoittajille ja nykyisen liike-
toiminnan lakkauttamista tai luovuttamista ja niiden rikkoutuminen voi johtaa
lainan irtisanomiseen. Tilikauden lopussa kovenanttiehdot täyttyivät, ja yhtiön
arvion mukaan ne tulevat täyttymään myös seuraavan kahdentoista kuukauden
aikana. Taloudellisten kovenanttien lisäksi komittoidun luottolimiitin, touko-
kuussa 2022 liikkeeseen lasketun joukkokirjavelkalainan sekä uuden 40 mil-
joonan euron pankkilainan kustannukset ovat sidottuja vastuullisuustavoittei-
siin, joita ovat hiilijalanjälki ja tapaturmataajuus.
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina sopi-
muksiin perustuvien eräpäivien mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esi-
tettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja.
115
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva herkkyys korkoriskeille
Seuraavassa esitetty herkkyysanalyysi pyrkii kuvaamaan konsernin tilikauden
tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä korkotason muutoksille taseessa ole-
vista rahoitusinstrumenteista eli rahoitusvaroista ja -veloista.
Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty
seuraavia oletuksia:
• Korkotason nousuksi oletetaan + 1,0 prosenttiyksikköä ja
laskuksi -1,0 prosenttiyksikköä.
• Laskelman perustana oleva positio sisältää korolliset rahoitusvelat
ja -saamiset.
Herkkyysanalyysi rahoitusinstrumenttien korkoriskeistä
2024 2023
MEUR
Tulos
verojen
jälkeen
Tulos
verojen
jälkeen
Vaihtuvakorkoiset lainat:
+1,0 % muutos markkinakoroissa -0,3 -0,3
-1,0 % muutos markkinakoroissa 0,3 0,3
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Laatimisperiaate
Rahoituspolitiikan mukaisesti johdannaissopimuksia käytetään pienen-
tämään markkinakorkojen muutoksiin liittyviä rahoitusriskejä. Konsernil-
la oli vuoden 2023 alussa yksi koronvaihtosopimus, joka oli tehty vaih-
tuvakorkoisten lainojen rahavirran suojaamiseksi korkoriskiltä. Tämä
koronvaihtosopimus päätettiin ennenaikaisesti kesäkuussa 2023.
Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon. Han-
kinnan jälkeen ne arvostetaan kunkin tilinpäätöshetken käypiin arvoi-
hin. Käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin.
Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot käsitellään
kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä
tavalla.
Rahoitusvelkojen erääntyminen
MEUR 2024 Tasearvo
Sopimusten
mukainen
rahavirta 2025 2026 2027 2028 2029
2030 ja
myöh.
Lainat rahoituslaitoksilta 40,8 40,8 0,5 40,3 0,1 0,0 - -
Joukkovelkakirjalainat 74,8 75,0 - - - 75,0 - -
Korkovelat 2,2 13,8 4,4 4,4 2,5 2,5 - -
Vuokrasopimusvelat 71,3 76,0 21,2 16,1 8,2 6,7 5,8 18,0
Ostovelat ja muut velat 56,9 56,9 56,9 - - - - -
Yhteensä 246,0 262,5 83,0 60,7 10,8 84,2 5,8 18,0
MEUR 2023 Tasearvo
Sopimusten
mukainen
rahavirta 2024 2025 2026 2027 2028
2029 ja
myöh.
Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainatt¹ 41,4 41,4 0,6 0,5 40,3 0,1 0,0 -
Joukkovelkakirjalainatt¹ 74,7 75,0 - - - - 75,0 -
Korkovelatelat¹ 2,3 19,0 4,7 4,6 4,6 2,5 2,5 -
Vuokrasopimusvelat 77,6 81,6 22,4 18,8 8,5 6,2 5,3 20,4
Ostovelat ja muut velat 69,4 69,4 69,4 - - - - -
Yhteensä 265,4 286,4 97,0 23,9 53,4 8,8 82,9 20,4
¹ Vuonna 2024 rahoitusvelkojen erääntymistaulukkoon lisättiin korkovelat ja samalla lainojen tulevat koronmaksut siirrettiin omalle rivilleen. Vuoden 2023 luvut on päivitetty vastaavasti.
Lainojen ja limiittien rakenne
2024 2023
MEUR Käytössä Käytettävissä Yhteensä Käytössä Käytettävissä Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat 40,8 - 40,8 41,4 - 41,4
Joukkovelkakirjalainat 74,8 - 74,8 74,7 - 74,7
Tililimiitti - 10,0 10,0 - 10,0 10,0
Sitova luottolimiitti - 40,0 40,0 - 40,0 40,0
Yritystodistusohjelma - 100,0 100,0 - 100,0 100,0
Vuokrasopimusvelka rahoituslaitoksilta 25,3 24,7 50,0 32,8 17,2 50,0
Muu vuokrasopimusvelka 46,0 - 46,0 44,9 - 44,9
Yhteensä 186,9 174,7 361,6 193,7 167,2 360,9
116
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.
Kaikki korkosuojaukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asetta-
mat tehokkaan suojauksen vaatimukset. Suojauslaskennan piirissä
olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti
alla olevan kohde-etuuden kanssa. Suojauslaskentaa sovelletaan
kaikkiin koronvaihtosopimuksiin.
Suojauksen alkaessa ja jokaisen osavuosikatsauksen yhteydessä
dokumentoidaan ja arvioidaan suojaussuhteiden tehokkuus tarkas-
telemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän
rahavirtojen muutokset.
Siltä osin kuin rahavirran suojaus on tehokas, suojausinstrumenttien
käypien arvojen muutokset kirjataan oman pääoman suojausrahastoon.
Kun suojausinstrumentti erääntyy, se myydään tai kun suojauslasken-
nan kriteerit eivät enää täytä konsernin riskienhallinnan vaatimuksia,
suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan,
kunnes suojattava rahavirta toteutuu. Jos suojattavan rahavirran
ei enää odoteta toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto
tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Suojaussuhteen
tehoton osuus merkitään myös välittömästi tuloslaskelmaan.
Kaikkien johdannaisten positiiviset käyvät arvot kirjataan taseeseen
johdannaissaamisiin. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot
kirjataan vastaavasti johdannaisvelkoihin. Kaikki johdannaisten käyvät
arvot sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.
Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ollut koronvaihtosopimuksia.
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimus, joka oli tehty vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvien raha-
virtojen suojaukseksi, päätettiin kesäkuussa 2023 suojauksen kohteena olleen
lainan uudelleenrahoituksen yhteydessä. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo,
1,3 miljoonaa euroa, kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin. Suojaus oli
vertailukaudella tehokas ja koronvaihtosopimuksen käyvän arvon muutokset
esitettiin kauden muissa laajan tuloksen erissä. Koronvaihtosopimuksen käypä
arvo perustui katsauskauden päätöspäivän markkinatietoihin.
4.3 Oma pääoma
Laatimisperiaate
Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien
osakkeiden liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman
pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin omia oman
pääoman ehtoisia instrumentteja, näiden instrumenttien hankinta-
meno vähennetään omasta pääomasta.
Lassila & Tikanoja Oyj:llä on yksi osakelaji. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei
ole enimmäismäärää eikä yhtiöllä ole enimmäisosakepääomaa. Osakkeilla ei ole
nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osak-
keet on maksettu täysimääräisesti.
Lassila & Tikanoja Oyj:n 21.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti halli-
tuksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla
omalla pääomalla. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päät-
tämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien anta-
misesta.
Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 pro-
senttia koko osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on
voimassa 18 kuukautta. Tilikauden aikana valtuutusta ei käytetty.
Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä 31.12.2024 oli 609 941 kappa-
letta (644 772), jotka edustavat 1,6 prosenttia (1,7) kaikista osakkeista ja äänistä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pää-
oman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei
nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Muut rahastot
Muuntoerorahasto
Muuntoeroja syntyy ulkomaisten tytäryritysten oman pääoman ja tuloksen
muuntamisesta euromääräisiksi.
Suojausrahasto
Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstru-
menttien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.
MEUR
Ulkona
olevien
osakkeiden
lukumäärä,
1000 kpl
Osake-
pääoma
Svop
rahasto
Omat
osakkeet Yhteensä
1.1.2024 38 154 19,4 0,6 -10,0 10,1
26.2.2024 Omien osakkeiden
luovutus 21 0,3 0,3
2.5.2024 Omien osakkeiden
luovutus 13 0,2 0,2
31.12.2024 38 189 19,4 0,6 -9,4 10,6
MEUR
Ulkona
olevien
osakkeiden
lukumäärä,
1000 kpl
Osake-
pääoma
Svop
rahasto
Omat
osakkeet Yhteensä
1.1.2023 38 146 19,4 0,6 -10,1 9,9
8.5.2023 Omien osakkeiden
luovutus 8 0,1 0,1
31.12.2023 38 154 19,4 0,6 -10,0 10,1
117
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.
Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toiminnan jat-
kuvuus ja ylläpitää optimaalinen pääomarakenne investointien turvaamiseksi
ottaen huomioon pääomakustannukset. Pääomaan lasketaan oma ja vieras
pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla.
Vuotuisen osingon määrä on sidottu tulokseen. Se osa, jota ei katsota tarvit-
tavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille.
Pääoman rakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen ja nettovel-
kaantumisasteen avulla vuosineljänneksittäin.
MEUR 2024 2023
Oma pääoma konsernitaseessaOma pääoma konsernitaseessa¹ 209,2 231,3
Taseen loppusummaaseen loppusumma¹ 607,9 648,8
Saadut lyhytaikaiset ennakot -10,5 -11,2
Saadut pitkäaikaiset ennakot -6,7 -7,2
Pääoma yhteensä 590,7 630,4
Omavaraisuusaste, % %¹ 35,4 36,7
MEUR 2024 2023
Oma pääoma konsernitaseessaOma pääoma konsernitaseessa¹ 209,2 231,3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat 168,3 171,7
Lyhytaikaiset rahoitusvelat 18,6 22,1
Rahavarat -33,9 -32,9
Korolliset nettovelat 153,0 160,9
Nettovelkaantumisaste, % %¹ 73,2 69,5
1
Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat
tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun
virheen korjaus.
4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko
Laatimisperiaate
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomista-
jille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
osakeantioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä ilman yhtiön omassa
omistuksessa olevia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistua
osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painote-
tussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osak-
keiden laimentava vaikutus.
2024 2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR MEUR¹ -1,7 29,2
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin
kauden aikana, miljoonaa kpl 38,2 38,1
Osakekohtainen tulos, EUR EUR¹ -0,05 0,77
Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus,
miljoonaa kpl 0,1 0,1
Ulkona olevien osakkeiden laimennettu osakeantioikais-
tu lukumäärä keskimäärin kauden aikana, miljoona kpl 38,3 38,2
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR EUR¹ -0,05 0,76
¹ Vuoden 2023 lukuja on oikaistu aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat
tiedot oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7 Poistojen laskennassa havaitun
virheen korjaus.
Yhtiön hallitus ehdottaa 27.3.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta
2024 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Vuodelta 2023 yhtiö jakoi yhtiö-
kokouksen päätöksellä osinkoa 0,49 euroa osakkeelta.
4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
MEUR 2024 2023
Omista sitoumuksista annetut vakuudet
Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen 0,1 0,1
Yrityskiinnitykset 0,5 0,5
Muut vakuudet 0,0 0,0
Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset 25,0 26,6
Muut pankkitakaukset 7,1 6,5
Omassa hallussa olevat kiinnitykset
Yrityskiinnitykset 0,2 0,2
Vastuut yhteisyrityksen puolesta
Tililimiitti - 2,8
Pankkitakaukset 16,5 16,5
Lainajärjestelyn takaus - 11,0
Valmiusluotto - 5,5
Vuokravastuut
Alle vuoden kuluttua 0,8 0,9
Yli vuoden kuluttua 0,5 0,7
Konsernilla on 55 % omistusosuus Laania Oy:ssä, 1.7.2022 yhdessä Neovan
kanssa muodostetussa yhteisyrityksessä. Vastuut yhteisyrityksen puolesta
ilmoitetaan konsernin omistusosuuden mukaisesti vastuun enimmäismäärästä.
Vuokravastuut koostuvat arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokra-
sopimusten vähimmäisvuokravastuista, joihin konserni soveltaa IFRS 16 -stan-
dardin sallimaa helpotusta. Lisätietoja vuokrasopimuksista löytyy liitetiedoista 1.6
Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut ja 3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopi-
musvelat.
Konserniyhtiö Lassila & Tikanoja FM AB on kantajana ja vastaajana oikeusproses-
sissa Ruotsissa koskien konsernin entiseltä asiakkaalta laskutettuja maksamat-
tomia saatavia. Lassila & Tikanoja FM AB on kesäkuussa 2022 nostanut kanteen
Solnan käräjäoikeudessa L&T:n entistä asiakasyritystä vastaan vaatien suori-
tusta maksamattomista saatavista. Tilikauden lopussa saatavien määrä yhtiön
taseessa oli arvonalentumiskirjausten huomioimisen jälkeen noin 0,6 miljoonaa
euroa. Kyseinen L&T:n entinen asiakasyritys on kiistänyt Lassila & Tikanoja FM
AB:n vaatimukset ja maksuvelvollisuutensa sekä samalla nostanut vastakanteen
vaatien yhteensä noin 144 miljoonaa Ruotsin kruunua Lassila & Tikanoja FM AB:lta.
Riita-asian käsittely on kesken. Lassila & Tikanoja pitää vastakannetta perusteetto-
mana eikä ole kirjannut siihen liittyen varauksia.
Yllä mainitun riita-asian lisäksi Lassila & Tikanoja Oyj on osapuolena muutamassa
konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvässä riita-asiassa, joiden lopputu-
loksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
118
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5.
5 Konsolidointi ja
muut liitetiedot
5.1 Yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
5.2 Konserniyritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
5.3 Hankitut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .120
5.4 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
5.5 Tilintarkastuskustannukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . .122
5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen korjaus . . . . .122
119
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5.
5.1 Yhdistelyperiaatteet
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:n lisäksi kaikki tytär-
yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy kun konserni
olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on
oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon
käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu käyttäen hankintame-
netelmää. Luovutettu vastike ja hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat ja
velat arvostetaan hankintahetken käypiin arvoihin. Hankintaan liittyvät menot,
lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkee-
seen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen
lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luoki-
teltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvos-
tetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä
syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luoki-
teltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Mahdollinen määräysvallatto-
mien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon
tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista
osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvos-
tamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Tytäryhtiöiden
hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan liitetiedossa 3.1 Liikearvo
ja muut aineettomat hyödykkeet. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpää-
tökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin konserni on saanut määräysvallan, siihen
saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Kauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja
määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallat-
tomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille
kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman
pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muu-
tokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pää-
omaa koskevina liiketoimina. Konsernilla ei ole määräysvallattomien omistajien
osuuksia.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvos-
tetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikut-
teisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan
jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä
syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot
sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Realisoitu-
mattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvon-
alentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion sekä laajan tuloksen jakautuminen
emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisen
tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä ja osuus omista pääomista
esitetään omana eränään taseessa konsernin omassa pääomassa.
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutus-
valta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöi-
sesti silloin, kun L&T omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun
konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta
muiden järjestelyn osapuolten kanssa.
Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään konsernitilinpää-
töksessä pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitus arvostetaan
käypään arvoon. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan
jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan.
Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai
suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, konserni ei kirjaa sijoi-
tusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei
se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määrite-
tään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön
valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on kon-
sernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan mää-
räisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Käytännössä käytetään
usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan
määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän
valuuttakursseja. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin.
Konsernilla ei ole ulkomaan rahan määräisiä ei-monetaarisia eriä, jotka arvostet-
taisiin käypiin arvoihin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja mone-
taaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään
tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin
eriin liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Niiden konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat
muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurs-
siin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslas-
kelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman pääoman
muuntoerorahastoon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista
sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syn-
tyneet muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon.
Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät liikearvot ja näiden yksiköiden
varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien
arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muun-
nettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
5.2 Konserniyritykset
Konsernin osuus osakkeista ja äänivallasta %
Konsernin emoyritys
Lassila & Tikanoja Oyj
Kotimaiset tytäryritykset
L&T Kiinteistöhuolto Oy, Helsinki 100,0
L&T Kiinteistötekniikka Oy, Helsinki 100,0
L&T Siivous Oy, Helsinki 100,0
L&T Ympäristöpalvelut Oy, Helsinki 100,0
L&T Teollisuuspalvelut Oy, Helsinki 100,0
Suomen Keräystuote Oy, Helsinki 100,0
Ulkomaiset tytäryritykset
Lassila & Tikanoja FM AB, Tukholma, Ruotsi 100,0
Lassila & Tikanoja Service AB, Tukholma, Ruotsi 100,0
Sand & Vattenbläst i Tyringe AB, Hässleholm, Ruotsi 70,0
Yhteisyritykset
Laania Oy, Helsinki
1
55,0
1
Tiedot yhteisyrityksestä on esitetty liitetiedossa 3.5 Muut pitkäaikaiset varat
Tilikauden aikana L&T Toimi Oy sulautui Lassila & Tikanoja Oyj:hin ja Ciscternservice
i Hässleholm AB ja PF Industriservice AB sulautuivat Sand & Vattenbläst i Tyringe
AB:iin.
120
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5.
5.3 Hankitut liiketoiminnot
Laatimisperiaate
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
arvostetaan käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkina-
hintojen perusteella ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen
ja muut vastaavat tekijät. Aineelliset hyödykkeet poistetaan johdon
arvioon perustuvana taloudellisena vaikutusaikana ottaen huomioon
konsernissa noudatettavat poistoperiaatteet.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet
kirjataan erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon,
mikäli ne ovat yksilöitävissä. Hankituissa liiketoiminnoissa konserni on
hankkinut pääasiassa kilpailukieltosopimuksia ja asiakkuuksia sekä
ympäristölupia. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden
käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja
nykyisistä asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen
perusteella. Kilpailukieltosopimusten arvo on laskettu vastaavalla
tavalla sopimuksen kestoajan rahavirtojen kautta. Aineettomat erät
poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin perustuvana taloudelli-
sena vaikutusaikanaan.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat sekä myytävänä
oleviksi luokitellut omaisuuserät ja velat arvostetaan käypään arvoon.
Johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-ar-
voja käypien arvojen määrittämisessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista,
arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon. Erityisesti
aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kas-
savirtoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arviot
perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista
että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista. Omaisuuden tasearvoja
arvioidaan jatkuvasti mahdollisten arvonalennusten selvittämiseksi.
Tästä kerrotaan lisää liitetiedossa 1.7. Poistot ja arvonalentumiset.
Hankitut liiketoiminnot 2024
1.2.2024 Lassila & Tikanojan Teollisuuspalvelut-toimiala osti Ruotsissa proses-
sipuhdistuspalveluita tarjoavan PF Industriservice AB:n koko osakekannan. Jär-
jestelyn avulla L&T:n Teollisuuspalveluiden prosessipuhdistusliiketoiminta laajeni
Ruotsissa Gävleborgin alueelle. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 0,7
miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä
ja 0,8 miljoonan euron arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa han-
kitun liiketoiminnan alueelliseen asemaan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin.
1.7.2024 Lassila & Tikanojan Ympäristöpalvelut-toimiala osti loput 60 pro-
senttia Suomen Keräystuote Oy:n osakekannasta. Aikaisemmin Suomen Keräys-
tuote Oy oli L&T:n osakkuusyhtiö, josta L&T:n osuus oli 40 prosenttia. Kaupalla ei
ole olennaista vaikutusta konsernin lukuihin.
Vuonna 2024 ostettujen yritysten ja liiketoimintojen vaikutus konsernin tili-
kauden liikevaihtoon oli 2,6 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,2 miljoonaa euroa.
Mikäli vuoden 2024 yrityskaupat olisivat toteutuneet 1.1.2024, olisi konsernin
liikevaihto ollut noin 770,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 9,8 miljoonaa euroa.
Ostettuihin liiketoimintoihin liittyen kirjattiin kuluja vuoden 2024 tulokseen 0,1
miljoonaa euroa (-).
IFRS:n mukaiset hankintamenolaskelmat ovat lopullisia. Tiedot sellaisista han-
kituista yrityksistä ja liiketoiminnoista, jotka eivät ole erikseen tarkasteltuna
olennaisia, esitetään yhteenlaskettuna.
Hankitut liiketoiminnot 2023
Lassila & Tikanoja ei hankkinut liiketoimintoja tilikaudella 2023.
Hankitut liiketoiminnot
Käypä arvo yhteensä,
MEUR
20244¹ 2023
Aineettomat hyödykkeet 0,7 -
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 0,4 -
Käyttöoikeusomaisuuserät 0,1 -
Saamiset 0,2 -
Rahavarat 0,5 -
Varat yhteensä 1,9 -
Muut velat 0,4 -
Laskennallinen verovelka 0,2 -
Velat yhteensä 0,6 -
Hankittu nettovarallisuus 1,2 -
Kokonaisvastike 2,1 -
Liikearvo 0,8 -
Vaikutus rahavirtaan
Kokonaisvastike -2,1 -
Rahana maksettu vastike -2,1 -
Hankitun yrityksen rahavarat 0,5 -
Rahavirtavaikutus yhteensä -1,6 -
1
Sisältää PF Industriservice AB:n hankintamenolaskelman.
121
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5.
5.4 Lähipiiritapahtumat
Lassila & Tikanoja -konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoon kuuluvat
avainhenkilöt (hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) ja
heidän läheiset perheenjäsenensä ja näiden määräysvaltayhteisöt, tytäryhtiöt,
osakkuusyritys (Suomen Keräystuote Oy 1.7.2024 asti), yhteisyritys (Laania Oy)
sekä L&T-sairauskassa.
Luettelot konsernin emo- ja tytäryrityssuhteista sekä osakkuus- ja yhteisyri-
tyksistä on esitetty liitteessä 5.2 Konserniyritykset.
Konserniyhtiöiden maksamat tukimaksut L&T-sairauskassalle tilikaudella
olivat 1,0 miljoonaa euroa (1,0).
Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa
Konsernin liiketapahtumat Laania Oy:n kanssa on esitetty seuraavassa taulu-
kossa. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä Laania maksoi osinkoa 1,8
miljoonaa euroa Lassila & Tikanojalle. Lisäksi konserni on antanut takauksia Laa-
nian rahoitusjärjestelyihin. Nämä takaukset on eritelty tarkemmin liitetiedossa
4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat.
MEUR 2024 2023
Liikevaihto 3,1 2,2
Tavaroiden ja palveluiden ostot -0,9 -1,3
Myynti- ja muut saamiset 0,0 0,0
Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet
TEUR 2024 2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 473,9 466,8
Tulos- ja lisäpalkkiot 89,4 63,9
Osakepalkkiot 145,7 -
Eläkekulut, lakisääteiset 48,7 45,9
Yhteensä 757,8 576,6
Muun johtoryhmän työsuhde-etuudet
TEUR 2024 2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 510,4 1 697,8
Tulos- ja lisäpalkkiot 134,7 136,5
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet 697,3 -
Osakepalkkiot 246,6 -
Eläkekulut, lakisääteiset 160,0 198,9
Yhteensä 2 749,0 2 033,3
Hallitukselle maksetut palkat ja palkkiot
TEUR 2024 2023
Jukka Leinonen, puheenjohtaja 97 76
Sakari Lassila, varapuheenjohtaja 67 52
Teemu Kangas-Kärki 50 39
Laura Lares 49 38
Juuso MaijalaJuuso Maijala¹ 48 -
Anni Ronkainen
2
50 37
Pasi Tolppanen 49 39
Laura Tarkka
3
- 3
1
Hallituksen jäsen 21.3.2024 alkaen
2
Hallituksen jäsen 23.3.2023 alkaen
3
Hallituksen jäsen 23.3.2023 saakka
Vuonna 2024 toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille luovutettiin 21 499 Las-
sila & Tikanoja Oyj:n osaketta osana osakepalkitsemisjärjestelmiä (ei luovutettu
osakkeita vuonna 2023).
2.5.2024 luovutettiin hallituksen jäsenille 13 332 Lassila & Tikanoja Oyj:n osa-
ketta osana hallituksen palkkiota (8.5.2023: 8 484).
Hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole
eläkesopimuksia yhtiön kanssa.
Yhtiö on myynyt avainhenkilöiden lähipiiriin kuuluville tahoille normaaliin liike-
toimintaan kuuluvia palveluita vuonna 2024 markkinahinnalla yhteensä 5 tuhan-
nella eurolla (7).
Hallituksen jäsenet eivät kuulu osakeohjelmien piiriin.
Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän
puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
5.5 Tilintarkastuskustannukset
MEUR 2024 2023
Tilintarkastus 0,3 0,3
Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot 0,0 0,0
Veroneuvonta 0,0 0,0
Muut palvelut 0,1 0,0
Yhteensä 0,5 0,4
Lakisääteisen tilintarkastajan, PricewaterhouseCoopers Oy:n, suorittamat muut
kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2024 olivat yhteensä 143,2 tuhatta euroa
(71,1 tuhatta euroa tilikaudella 2023). Muut palvelut sisältävät kestävyysraportin
varmentamisen.
122
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5.
5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
10.1.2025 yhtiö tiedotti, että Lassila & Tikanojan osakkeenomistajien nimitystoi-
mikunta esittää ehdotuksena 27.3.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokouk-
selle, että hallituksessa olisi kahdeksan (8) jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa,
että hallitukseen valitaan uudelleen nykyisistä jäsenistä Teemu Kangas-Kärki,
Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Juuso Maijala, Anni Ronkainen ja Pasi Tolppanen,
sekä uusina jäseninä Tuija Kalpala ja Anna-Maria Tuominen-Reini. Lisäksi nimitys-
toimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Jukka Leinonen
ja varapuheenjohtajaksi Sakari Lassila. Hallituksen nykyinen jäsen Laura Lares
on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, että hän ei ole käytettävissä uudelleenvalin-
taan seuraavalle hallituskaudelle. Tuija Kalpalan ja Anna-Maria Tuominen-Reinin
lyhyt esittely on nähtävillä Lassila & Tikanojan verkkosivuilla osoitteessa www.
lt.fi/fi/yritys/hallitus-ja-johto/hallitus. Hallituksen nykyiset jäsenet on esitelty
samalla verkkosivulla.
Voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään
kolme (3) ja enintään seitsemän (7) yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Nimi-
tystoimikunnan ehdotus edellyttää yhtiöjärjestyksen 4 §:n muutosta, joka sisäl-
lytetään kokonaisuudessaan yhtiökokouskutsuun. Yhtiön osakkeenomistajat
Evald ja Hilda Nissin Säätiö, Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap Fund Oy
ja osakkeenomistajaryhmä Chemec Oy, CH-Polymers Oy, Maijala Eeva, Maijala
Investment Oy, Maijala Juhani, Maijala Juuso, Maijala Miikka, Maijala Mikko, Maijala
Roope ja Maijala Tuula, jotka ovat edustettuina nimitystoimikunnassa, ja jotka
yhdessä edustavat noin 22,1 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä ovat ilmoit-
taneet kannattavansa ehdotusta.
Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 31.1.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.
pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien
määrä Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 30.1.2025. Nordea Funds Ltd:n
suora osakeomistus Lassila & Tikanojasta oli 1 912 244 osaketta, mikä on 4,93
% Lassila & Tikanojan osakkeiden kokonaismäärästä ja äänten kokonaismäärä
nousi 1 946 154 ääneen, mikä on 5,02 % äänten kokonaismäärästä.
5.7 Poistojen laskennassa havaitun virheen
korjaus
Joulukuussa 2024 yhtiö havaitsi virheen Ympäristöpalveluiden asiakkaille vuok-
rattavien keräysvälineiden eli puristimien ja paalainten poistojen laskennassa.
Virheen johdosta vuoden 2023 poistot olivat liian pienet, ja vastaavasti koneiden
ja kaluston arvo taseessa oli liian suuri. Virheellä ei ollut vaikutusta vuotta 2023
aikaisempiin kausiin.
Virhe on korjattu oikaisemalla vertailukauden tilinpäätöksen rivejä seuraavasti:
Konsernitase (ote)
MEUR
31.12.2023
Raportoitu Muutos
31.12.2023
Oikaistu
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 166,0 -1,1 164,9
Laskennalliset verovelat 28,5 -0,2 28,3
Kertyneet voittovarat 223,6 -0,9 222,8
Oma pääoma yhteensä 232,2 -0,9 231,3
Konsernin tuloslaskelma (ote)
MEUR
2023
Raportoitu Muutos
2023
Oikaistu
Poistot ja arvonalentumiset -57,4 -1,1 -58,5
Liikevoitto 38,4 -1,1 37,3
Oikaistu liikevoittoto¹ 39,0 -1,1 37,9
Tulos ennen veroja 35,7 -1,1 34,6
Tuloverot -5,7 0,2 -5,4
Tilikauden tulos 30,1 -0,9 29,2
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 30,1 -0,9 29,2
 Tilintarkastama¹ Tilintarkastamaton
Vertailuvuoden laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos laskivat kor-
jauksen johdosta 0,02 euroa.
123
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .124
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .124
Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .125
Laatimisperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .125
Tilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .126
124
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön
tuloslaskelma
Tuhat euroa 2024 2023 Liite
Liikevaihto 23 632,9 24 741,6 1
Liiketoiminnan muut tuotot 2 864,3 375,6 4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -10 493,5 -10 377,5 2
Liiketoiminnan muut kulut -18 120,6 -16 458,1 3,4
Poistot ja arvonalentumiset -767,2 -904,3
Liiketulos -2 884,2 -2 622,8
Rahoitustuotot ja -kulut -19 462,2 -13 729,0 5
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -22 346,4 -16 351,8
Tilinpäätössiirrot 6
Poistoeron muutos -57,6 270,2
Konserniavustus 35 281,0 28 168,0
35 223,3 28 438,2
Tuloverot -5 265,2 -4 666,3 7
Tilikauden tulos 7 611,7 7 420,0
Emoyhtiön tase
Tuhat euroa 2024 2023 Liite
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 8
Aineettomat oikeudet 2,4 15,6
Muut aineettomat hyödykkeet 2 381,5 1 576,6
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 243,8 1 364,7
2 627,6 2 957,0
Aineelliset hyödykkeet 9
Rakennukset ja rakennelmat 124,0 144,6
Koneet ja kalusto 43,7 59,1
Muut aineelliset hyödykkeet 42,2 42,2
209,9 245,9
Sijoitukset 10
Osuudet saman konsernin yrityksissä 125 696,4 159 081,9
Osuudet yhteisyrityksessä 9 946,8 9 946,8
Muut osakkeet ja osuudet 105,8 170,8
135 749,0 169 199,5
Pysyvät vastaavat yhteensä 138 586,5 172 402,4
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 2 225,3 766,0
Siirtosaamiset 236,7 307,7
Muut pitkäaikaiset saamiset 59,7 139,5
Laskennalliset verosaamiset 85,7 96,5 12
2 607,4 1 309,7
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 53 587,9 33 380,4 11
Myyntisaamiset - 7,1
Muut saamiset 267,1 111,9
Siirtosaamiset 818,5 1 042,5 11
54 673,5 34 542,0
Rahat ja pankkisaamiset 32 013,6 30 437,3
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 89 294,5 66 289,1
Vastaavaa yhteensä 227 880,9 238 691,4
Tuhat euroa 2024 2023 Liite
VASTATTAVAA
Oma pääoma 13
Osakepääoma 19 399,4 19 399,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 727,1 727,1
Edellisten tilikausien voitto 32 037,9 43 188,0
Tilikauden voitto 7 611,7 7 420,0
59 776,1 70 734,6
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero 237,6 179,9
Pakolliset varaukset 14
Pitkäaikainen 248,7 261,4
Lyhytaikainen 21,2 50,1
269,9 311,5
Vieras pääoma 15
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 40 000,0 40 000,0
Joukkovelkakirjalainat 75 000,0 75 000,0
115 000,0 115 000,0
Lyhytaikainen
Ostovelat 3 214,5 2 187,9
Velat saman konsernin yrityksille 43 870,5 45 438,3
Muut velat 713,5 424,4
Siirtovelat 4 798,8 4 414,8
52 597,4 52 465,4
Vieras pääoma yhteensä 167 597,4 167 465,4
Vastattavaa yhteensä 227 880,9 238 691,4
125
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön
rahoituslaskelma
Tuhat euroa 2024 2023
Liiketoiminta
Voitto (+)/tappio (-) ennen
tilinpäätössiirtoja ja veroja -22 346,4 -16 351,8
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 767,2 904,3
Myyntivoitot ja -tappiot pysyvistä vastaavista -1,6 -
Rahoitustuotot ja -kulut -13 763,2 2 280,4
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista 33 225,5 11 448,6
Varaukset -28,9 -558,9
Fuusiovoitto -2 661,4 -105,9
Muut oikaisut 116,8 88,0
Rahavirta ennen käyttöpääoman ja konsernitilin
muutosta -4 692,1 -2 295,3
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten
lisäys/vähennys 240,5 1 010,8
Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen
lisäys/vähennys 1 610,9 174,9
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -2 840,7 -1 109,6
Konsernitilin muutos -12 223,1 3 934,4
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan
rahoituskuluista -6 097,3 -5 349,3
Saadut korot liiketoiminnasta 2 787,6 3 426,9
Maksetut välittömät verot -4 587,9 -4 359,9
Liiketoiminnan rahavirta -22 961,3 -3 457,5
Investoinnit
Tytäryhtiölainasaamisten lisäys -1 497,8 -719,3
Myydyt muut osakkeet ja osuudet 65,0 -
Pääoman palautus - 11 000,0
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -531,5 -1 234,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot 1,6 16,5
Saadut osingot 17 018,5 -
Investointien rahavirta 15 055,7 9 063,3
Tuhat euroa 2024 2023
Rahoitus
Maksettu konserniavustus -3 358,0 -
Saatu konserniavustus 31 526,0 23 550,0
Lyhytaikaisten lainojen nostot 60 000,0 10 000,0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -60 000,0 -10 000,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot - 40 000,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut - -67 730,0
Maksetut osingot -18 686,2 -17 909,4
Rahoituksen rahavirta 9 481,8 -22 089,4
Rahavarojen muutos 1 576,2 -16 483,6
Rahavarat 1.1. 30 437,3 46 921,0
Rahavarat 31.12. 32 013,6 30 437,3
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 32 013,6 30 437,3
Arvonalentumiset kohdistuvat ruotsalaisen tytäryhtiön osakkeisiin.
Emoyhtiön
tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
Tilinpäätöksen laatimisperusta
Lassila & Tikanoja Oyj on Lassila & Tikanoja -konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka
on Helsinki. Yhtiö tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja, jotka on keskitetty
emoyhtiön tuotettaviksi.
Lassila & Tikanoja Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukai-
sesti (FAS). Tilinpäätös on laadittu euroina ja tilinpäätöksen erät on arvostettu
alkuperäiseen hankintamenoon.
Lassila & Tikanoja Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään Lassila & Tikanoja
konsernin IFRS-normistoon perustuvia laatimisperiaatteita soveltuvin osin. Kon-
sernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liite-
tiedoissa. Seuraavissa kappaleissa on esitetty Lassila & Tikanoja Oyj:n noudat-
tamat konsernin laatimisperiaatteista poikkeavat laatimisperiaatteet.
Tytäryhtiöosakkeet
Tytäryhtiöosakkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä arvonalennuksilla. Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan
osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin rahavirtaa tuotta-
ville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat rahavirtaennusteet.
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksessa rahavirrat allokoidaan edel-
leen tytäryhtiöiden kerrytettävissä oleviksi rahamääriksi. Arvonalentuminen
kirjataan, jos tytäryhtiöosakkeiden ja tytäryhtiöltä olevien nettolainasaamisten
summa ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja ne esite-
tään liiketoiminnan muissa kuluissa. Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä
velkoja ei kirjata emoyhtiön taseeseen.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi syntyvuotenaan.
Pakolliset varaukset
Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka perustuvat lakiin tai ovat
joko sopimusperusteisesti tai muuten sitovia velvoitteita sivullisia kohtaan,
mutta jotka eivät ole vielä realisoituneet, ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikai-
sempaan tilikauteen, toteutumista pidetään tilinpäätöstä laadittaessa varmana
tai todennäköisenä mutta täsmällinen määrä ja toteutumisajankohta ovat epä-
varmoja ja niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen. Pakollisten vara-
usten muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan.
Eläkkeet
Suurin osa yhtiön eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin
liittyen yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja vakuutusyhtiöille. Nämä maksut kirja-
taan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Yhtiön etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat pieniä ja koskevat yksittäisiä hen-
kilöitä.
126
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Liikevaihto
Tuhat euroa 2024 % 2023 %
Liikevaihto
Hallintopalvelut, konsernin
yrityksille 23 632,9 100,0 24 741,6 100,0
Yhteensä 23 632,9 100,0 24 741,6 100,0
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi 23 632,9 100,0 24 741,6 100,0
Yhteensä 23 632,9 100,0 24 741,6 100,0
2. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä
koskevat liitetiedot
2024 2023
Henkilöstö keskimäärin
Toimihenkilöt 95 102
Yhteensä 95 102
Tuhat euroa 2024 2023
Tilikauden henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 8 884,7 8 599,7
Eläkekulut 1 427,1 1 461,3
Muut henkilösivukulut 181,8 316,5
Yhteensä 10 493,5 10 377,5
Johdon palkkoja, palkkioita ja eläke-etuuksia selostetaan konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 5.4 Lähipiiritapahtumat.
Konserniyhtiöiden lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja.
3. Tilintarkastajan palkkiot
Tuhat euroa 2024 2023
Tilintarkastus 58,8 57,3
Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot 14,3 1,4
Veroneuvonta 7,0 8,3
Muut palvelut 104,0 38,1
Yhteensä 184,1 105,1
4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Tuhat euroa 2024 2023
Liiketoiminnan muut tuotot
Saadut avustukset - 20,1
Fuusiovoitot 2 661,4 105,9
Arvonlisäveron palautukset - 232,9
Saadut korvaukset 187,0 -
Muut 15,9 16,6
Yhteensä 2 864,3 375,6
Liiketoiminnan muut kulut
ICT kulut 10 445,5 10 350,6
Matkakulut 211,6 272,6
Ajoneuvot ja työkoneet 61,4 38,5
Vuokrat ja kiinteistökulut 1 622,7 1 549,7
Asiantuntijapalkkiot 4 995,5 3 271,3
Vapaaehtoiset sosiaalikulut 400,6 444,9
Muut 383,3 530,5
Yhteensä 18 120,6 16 458,1
5. Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhat euroa 2024 2023
Korko- ja muut rahoitustuotot 19 806,3 3 426,9
Korko- ja muut rahoituskulut -6 043,0 -5 707,3
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -33 225,5 -11 448,6
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -19 462,2 -13 729,0
Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät:
Korkotuottoja
Saman konsernin yrityksiltä 2 149,4 951,2
Muilta 638,2 1 202,0
Osinkotuottoja
Saman konsernin yrityksiltä 15 200,0 -
Yhteisyrityksiltä 1 818,4 -
Muilta 0,1 -
Muita rahoitustuottoja
1
Muilta 0,2 1 273,7
Korkokuluja
Saman konsernin yrityksille -757,3 -687,9
Muille -5 063,3 -4 640,3
Muita rahoituskuluja
Muille -222,4 -379,0
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumisia -33 225,5 -11 448,6
Yhteensä -19 462,2 -13 729,0
1
Muut rahoitustuotot vuonna 2023 koostuvat koronvaihtosopimuksen käyvästä arvosta, joka
tuloutui kesäkuussa 2023 sopimuksen päättämisen seurauksena.
127
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
6. Tilinpäätössiirrot
Tuhat euroa 2024 2023
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus
Aineettomista hyödykkeistä -57,6 270,2
-57,6 270,2
Konserniavustukset
Saadut konserniavustukset 35 281,0 31 526,0
Annetut konserniavustukset - -3 358,0
Konserniavustukset yhteensä 35 281,0 28 168,0
Tilinpäätössiirrot yhteensä 35 223,3 28 438,2
7. Tuloverot
Tuhat euroa 2024 2023
Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta 5 274,6 4 516,6
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta -20,2 -234,8
Laskennallisten verojen muutos 10,8 384,5
Yhteensä 5 265,2 4 666,3
8. Aineettomat hyödykkeet
2024
Tuhat euroa
Aineettomat
oikeudet
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 307,0 7 614,4 1 364,7 9 286,1
Lisäykset - - 401,8 401,8
Vähennykset - -739,5 - -739,5
Siirrot erien välillä - 1 522,8 -1 522,8 -
Hankintameno 31.12. 307,0 8 397,7 243,8 8 948,4
Kertyneet poistot 1.1. -291,3 -6 037,8 -6 329,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 739,5 739,5
Tilikauden poistot -13,2 -717,9 -731,2
Kertyneet poistot 31.12. -304,6 -6 016,2 -6 320,8
Kirjanpitoarvo yhteensä 2,4 2 381,5 243,8 2 627,6
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät useita ICT-projekteja.
2023
Tuhat euroa
Aineettomat
oikeudet
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 344,6 22 052,9 832,4 23 229,9
Lisäykset - - 1 191,8 1 191,8
Vähennykset -37,7 -15 098,0 - -15 135,6
Siirrot erien välillä - 659,5 -659,5 -
Hankintameno 31.12. 307,0 7 614,4 1 364,7 9 286,1
Kertyneet poistot 1.1. -308,2 -20 314,4 -20 622,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 37,7 15 098,0 15 135,6
Tilikauden poistot -20,8 -821,4 -842,2
Kertyneet poistot 31.12. -291,3 -6 037,8 -6 329,1
Kirjanpitoarvo yhteensä 15,6 1 576,6 1 364,7 2 957,0
128
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
9. Aineelliset hyödykkeet
2024
Tuhat euroa
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 358,7 289,0 42,2 689,9
Vähennykset - -15,0 - -15,0
Hankintameno 31.12. 358,7 274,0 42,2 674,9
Kertyneet poistot 1.1. -214,1 -229,9 -444,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 15,0 15,0
Tilikauden poistot -20,6 -15,4 -36,0
Kertyneet poistot 31.12. -234,7 -230,3 -465,0
Kirjanpitoarvo yhteensä 124,0 43,7 42,2 209,9
2023
Tuhat euroa
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 358,7 424,2 42,2 825,1
Vähennykset - -135,2 - -135,2
Hankintameno 31.12. 358,7 289,0 42,2 689,9
Kertyneet poistot 1.1. -193,5 -307,0 -500,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 118,7 118,7
Tilikauden poistot -20,6 -41,6 -62,1
Kertyneet poistot 31.12. -214,1 -229,9 -444,0
Kirjanpitoarvo yhteensä 144,6 59,1 42,2 245,9
129
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
10. Sijoitukset
Tuhat euroa
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Osuudet
yhteisyrityksissä
Muut osakkeet ja
osuudet Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1. 159 081,9 9 946,8 170,8 169 199,5
Arvonalentumiset -33 225,5 - - -33 225,5
Vähennykset -160,0 - -65,0 -225,0
Hankintameno 31.12. 125 696,4 9 946,8 105,8 135 749,0
Kirjanpitoarvo yhteensä 125 696,4 9 946,8 105,8 135 749,0
2023
Hankintameno 1.1. 181 590,5 9 946,8 170,8 191 708,1
Arvonalentumiset -11 448,6 - - -11 448,6
Vähennykset -11 060,0 - - -11 060,0
Hankintameno 31.12. 159 081,9 9 946,8 170,8 169 199,5
Kirjanpitoarvo yhteensä 159 081,9 9 946,8 170,8 169 199,5
Arvonalentumiset kohdistuvat Ruotsin Kiinteistöpalvelut -liiketoimintaan kuuluvaan yhtiöön.
 Luku sisältää 11 miljoonan euron pääomanpalautuksen L&T Hankinta Ky:ltä, joka purettiin joulukuussa 2023.
11. Lyhytaikaiset saamiset
Tuhat euroa 2024 2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Konsernitilisaamiset 18 306,9 1 840,7
Myyntisaamiset - 13,6
Konserniavustussaaminen 35 281,0 31 526,0
Siirtosaamiset - 0,0
Yhteensä 53 587,9 33 380,4
Siirtosaamiset
Kela, työterveyshuollon korvaukset 29,6 25,6
Maksetut lisenssit 604,6 653,9
Muut 184,4 363,0
Yhteensä 818,5 1 042,5
Konsernin rahoitus hoidetaan emoyhtiön toimesta ja emoyhtiön tytäryhtiöille
antama rahoitus on markkinaehtoista.
12. Laskennalliset verosaamiset
Tuhat euroa 2024 2023
Hyllypoistot 4,7 6,4
Pakolliset varaukset 54,0 62,3
Käyttöomaisuuden alaskirjauksesta 27,0 27,0
Sulautumisen mukana siirtyneet - 0,8
Yhteensä 85,7 96,5
Yhtiön osuus osakkeista
ja äänivallasta %
Omistetut yritykset
L&T Kiinteistöhuolto Oy, Helsinki
100,0
L&T Kiinteistötekniikka Oy, Helsinki
100,0
L&T Siivous Oy, Helsinki
100,0
L&T Ympäristöpalvelut Oy, Helsinki
100,0
L&T Teollisuuspalvelut Oy, Helsinki
100,0
Lassila & Tikanoja Service Ab, Tukholma, Ruotsi
100,0
Lassila & Tikanoja FM AB, Tukholma, Ruotsi
100,0
Sand & Vattenbläst i Tyringe AB, Hässleholm, Ruotsi
70,0
Yhteisyritykset
Laania Oy, Helsinki 55,0
130
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
13. Oma pääoma
Tuhat euroa 2024 2023
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. ja 31.12. 19 399,4 19 399,4
Sidottu oma pääoma yhteensä 19 399,4 19 399,4
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 727,1 727,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 727,1 727,1
Edellisten tilikausien voitto 1.1. 50 608,1 60 992,5
Osingonjako -18 706,0 -17 928,4
Vanhentuneet osingot 19,1 36,0
Omien osakkeiden luovutus 116,8 88,0
Edellisten tilikausien voitto 31.12. 32 037,9 43 188,0
Tilikauden voitto 7 611,7 7 420,0
Vapaa oma pääoma yhteensä 40 376,7 51 335,2
Oma pääoma 31.12. 59 776,1 70 734,6
Jakokelpoinen oma pääoma
Edellisten tilikausien voitto 32 037,9 43 188,0
Tilikauden voitto 7 611,7 7 420,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 727,1 727,1
Jakokelpoisia varoja 40 376,7 51 335,2
14. Pakolliset varaukset
Tuhat euroa 2024 2023
Eläkevastuut 248,7 261,4
Uudelleenjärjestelyvaraukset 21,2 50,1
Yhteensä 269,9 311,5
15. Vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset lähivuosina
Tuhat euroa 2026 2028
Lainat rahoituslaitoksilta 40 000,0 -
Joukkovelkakirjalainat - 75 000,0
Tuhat euroa 2024 2023
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 19,8 13,4
Korolliset velat 43 467,6 41 995,8
Konserniavustusvelka - 3 358,0
Muut velat 218,7 -
Siirtovelat 164,4 71,1
Yhteensä 43 870,5 45 438,3
Siirtovelat
Henkilöstökulut 1 942,6 2 098,8
Korkokulut 2 189,1 2 264,2
Verot 664,4 48,1
Muut kulut 2,8 3,7
Yhteensä 4 798,8 4 414,8
16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset
ja muut vastuut
Tuhat euroa 2024 2023
Omista sitoumuksista
Kiinnitykset vuokraoikeuteen 121,6 121,6
Vuokravastuut
Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat 1 693,7 1 770,0
Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat 506,4 1 728,4
Yhteensä 2 200,1 3 498,4
Takaukset konserniyritysten puolesta 44 000,0 44 000,0
Takaukset yhteisyritysten puolesta 16 500,0 35 750,0
Muut pankkitakaukset 264,7 264,7
Omassa hallussa olevat
Yrityskiinnitykset 210,2 210,2
Yhtiö on osakassopimuksen perusteella sitoutunut ostamaan jäljellä olevan
30 prosentin osuuden Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n osakekannasta
aikaisintaan vuoden 2026 helmikuussa. Sitoumuksen arvioitu määrä tilikauden
lopussa oli 6 715,9 tuhatta euroa.
17. Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
Koronvaihtosopimus, joka oli tehty vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvien raha-
virtojen suojaukseksi, päätettiin kesäkuussa 2023 suojauksen kohteena olleen
lainan uudelleenrahoituksen yhteydessä. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo,
1 273,7 tuhatta euroa, kirjattiin rahoitustuottoihin. Koronvaihtosopimuksen käypä
arvo perustui tilinpäätöspäivän markkinatietoihin. Yhtiöllä ei tilinpäätöshetkellä
ollut koronvaihtosopimuksia.
131
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Samuli Perälä
KHT
Hallituksen voitonjakoehdotus
Lassila & Tikanoja Oyj:n jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 40 376 673,92
euroa, josta tilikauden voitto on 7 611 702,26 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilan-
teessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä
myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta jakokelpoisten
varojen määrään.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa tilikaudelta 2024 maksetaan 0,50
euroa osakkeelta.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on maksun täsmäytyspäivänä
31.3.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 7.4.2025.
Maksun täsmäytyspäivänä 31.3.2025 yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei
makseta osinkoa.
Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on
38 188 933 kappaletta,
joten osingon kokonaismäärä olisi 19 094 466,50 euroa
Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 21 282 207,42 euroa
Yhteensä 40 376 673,92 euroa
Hallituksen lausumat sekä toimintakertomuksen ja vuoden 2024 tilinpäätöksen allekirjoitukset
Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja se antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen
sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä tilikauden tuloksesta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava
selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkit-
tävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa
tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 25. päivänä helmikuuta 2025
Jukka Leinonen Sakari Lassila Teemu Kangas-Kärki
Laura Lares Juuso Maijala Anna-Maria Ronkainen
Pasi Tolppanen
Eero Hautaniemi
toimitusjohtaja
132
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilintarkastuskertomus
Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta
asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstan-
dardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaati-
mukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin
kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Lassila & Tikanoja Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) tilinpää-
töksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:
• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman
pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät
olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja
muuta selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-
kastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeel-
lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. .
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta-
maamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspal-
velut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa nou-
datettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suo-
rittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konserni-
tilinpäätöksen liitetiedossa 5.5.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja
arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityi-
sesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvi-
oita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy ole-
tuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut sovelta-
mamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen
varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perus-
teella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen
tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun kon-
sernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvali-
tatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen koko-
naislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja
laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonai-
suutena.
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
€ 4600000 (edellinen vuosi € 5 200 000)
Olennaisuuden määrittä-
misessä käytetty
vertailukohde
Konsernin olennaisuus on määritelty perustuen
konserninliikevaihtoon ja tilikauden tulokseen
ennen veroja.
Perustelut vertailu-
kohteen valinnalle
Käsityksemme mukaan liikevaihto ja tilikauden
tulos ennen veroja ovat sopivat vertailukohteet
kuvaamaan Lassila & Tikanoja -konsernin liike-
toiminnan laajuutta ja tuloksellisuutta.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon
Lassila & Tikanoja-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportoin-
tiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Lassila & Tikanoja -konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä: Ympäristö-
palvelut, Teollisuuspalvelut, Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi
ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Ruotsi. Olemme määrittäneet konserni-
tilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden kattamaan konsernitilinpäätöksen riittä-
vässä laajuudessa.
Tilintarkastuskertomus
Olennaisuus
Tilintarkastuksen
laajuus
Keskeiset
seikat
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennai-
suus: € 4 600 000.
• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen koh-
teena ovat olleet merkittävimmät konserni-
yhtiöt, ja tarkastus on kattanut riittävän
osuuden konsernin liikevaihdosta, varoista
ja veloista
• Myyntituottojen tulouttaminen
• Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
• Liikearvon arvostus
• Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiö-
osakkeiden ja konserniyhtiöiltä olevien saa-
tavien arvostus
133
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme
siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto
sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta
johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että kon-
sernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätösstandardit) mukaisesti
ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilin-
päätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista vir-
heellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilin-
päätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toi-
minnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa
tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheelli-
syyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuul-
linen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritetta-
vassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käy-
tämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Myyntituottojen tulouttaminen
(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.1 ja 1.2)
Lassila & Tikanoja -konsernin liikevaihto oli 771 miljoonaa euroa.
Konsernin myyntituotot asiakassopimuksista koostuvat liitetiedossa 1.2 kuvatulla
tavalla useasta eri liikevaihtovirrasta. Myyntituottojen tuloutusperiaate määritel-
lään erikseen eri liikevaihtovirroille.
Asianmukaisen tuloutusperiaatteen valintaan liittyvän johdon harkinnan sekä
liikevaihdon olennaisuuden takia myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
• hankimme ymmärryksen konsernin tuloutusperiaatteista ja vertasimme niitä
relevantteihin IFRS-standardeihin
• hankimme ymmärryksen sisäisistä kontrolleista, joilla yhtiö arvioi myyntituotto-
jen täydellisyyttä, oikeellisuutta ja oikeata tuloutusajankohtaa
• testasimme otannalla myyntitapahtumia
• testasimme otannalla myyntiin liittyviä tase-eriä kuten esimerkiksi sopimuk-
seen perustuvia omaisuuseriä ja velkoja.
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.3 ja 5.4)
Lassila & Tikanoja -konsernin liiketoiminta on erittäin työvoimavaltaista ja palkois-
ta ja palkkioista sekä muista työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen vaiku-
tus konsernin tulonmuodostukseen on merkittävä. Tilikaudella 2024 työ suhde-
etuuksista aiheutuvat kulut olivat 343 miljoonaa euroa.
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka johtuen sen olennaisesta vaikutuksesta konsernin tuloslaskelmaan.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
• hankimme ymmärryksen konsernin palkkaprosessista
• arvioimme ja testasimme niitä sisäisiä kontrolleja, joilla yhtiö arvioi työsuh-
de-etuuksista aiheutuvien kulujen oikeellisuutta
• suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kului-
hin liittyen
• testasimme otannalla työsuhde-etuuksiin liittyviä tilinpäätösjaksotuksia.
Liikearvon arvostus
(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1 ja 3.2)
Konsernitaseessa oli 31.12.2024 liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä synty-
nyttä liikearvoa 157 miljoonaa euroa. Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdistetusta lii-
kearvosta kirjattiin yhteensä 23 miljoonan euron arvonalentuminen vuodelle 2024.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vähintään kerran vuodessa mah-
dollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvon arvonalentumista arvioidaan kon-
sernissa käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat rahavirrat diskontataan nyky arvoon.
Käyttöarvolaskelmat sisältävät merkittävää johdon harkintaa koskien mm. kan-
nattavuustasoja, pitkän aikavälin kasvutekijöitä ja diskonttauskorkoja.
Arvonalentumistestaukseen liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvon olennai-
suudesta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
• hankimme ymmärryksen liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä
menetelmistä ja oletuksista
• testasimme laskelmien matemaattista oikeellisuutta
• arvioimme ennustettujen kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmukai-
suutta budjettiin ja yhtiön strategiaprosessin yhteydessä tehtyihin ennusteisiin
nähden
• arvioimme käytettyjä diskonttokorkoja, pitkän aikavälin kasvuennusteita ja tiet-
tyjä muita olettamia esimerkiksi vertaamalla näitä syöttötietoja havainnoitavis-
sa oleviin markkinatietoihin
• arvioimme johdon herkkyysanalyysia tunnistaaksemme sen liikkumavaran, joka
keskeisissä oletuksissa erikseen tai yhdessä muiden kanssa voisi johtaa ar-
vonalentumiseen
• arvioimme tilinpäätöksessä annettujen tietojen riittävyyttä.
134
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilintarkastuskertomus
Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiöosakkeiden ja konserniyhtiöiltä
olevien saatavien arvostus
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 10 ja 11.
Emoyhtiön taseessa oli 31.12.202 4 yhteensä 126 miljoonaa euroa osuuksia saman
konsernin yrityksissä ja lyhytaikaisia saatavia konserniyhtiöiltä 56 miljoonaa eu-
roa. Tytäryhtiöosakkeisiin kohdistettiin tilikaudella 2024 33 miljoonan euron arvon-
alentuminen, joka kohdistuu Ruotsin Kiinteistöpalvelut -liiketoimintaan kuuluvaan
yhtiöön. 
Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostusta arvioidaan vuosittain ja ne
testataan arvonalentumisen varalta tarvittaessa käyttäen diskontattujen rahavir-
tojen menetelmää.
Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostus on emoyhtiön tilinpäätöksen
tarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen näiden sijoitusten tasearvojen
merkittävyydestä sekä niiden arvonalentumistestauksessa käytettävään mene-
telmään liittyvästä johdon harkinnasta.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
• arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen tulevaisuuden ennustei-
den kohtuullisuutta esimerkiksi tarkistamalla, että ne ovat johdonmukaisia hy-
väksyttyjen budjettien ja ennusteiden kanssa
• arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen diskonttokorkojen ja pit-
kän aikavälin kasvuennusteiden määrittelytapaa esimerkiksi vertaamalla näitä
havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen
virheellisyyden riskejä.
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilin-
päätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausun-
tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintar-
kastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen
voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä
jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäi-
sestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukai-
suutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettä-
vien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen toimitusjohtajan ollut asian-
mukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta,
ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopää-
töksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olen-
naista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön
tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastus-
kertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätök-
sessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintar-
kastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastu-
sevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan
lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilin-
päätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa
oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiak-
semme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastuse-
videnssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koske-
vasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta
varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpi-
käynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suun-
nitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavain-
noista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteelli-
suudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudatta-
neet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommuni-
koimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuu-
della ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa
niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat
merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin
ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilin-
tarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei
kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutu-
vien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 17.3.2022
alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio
käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation,
mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomus-
tamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikerto-
muksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
135
VUOSIKERTOMUS 2024
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu infor-
maatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritetta-
essa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on
lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot
ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia kos-
kevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointis-
tandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme
saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johto-
päätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen rapor-
toitavaa.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman
voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkasta-
maltamme tilikaudelta.
Helsingissä 28.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
136
VUOSIKERTOMUS 2024
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti
Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka koh-
teena on Lassila & Tikanoja Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) toimintakertomukseen
sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun ukainen konsernikestävyysraportti raportointi-
kaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tie-
toomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestä-
vyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointi stan-
dardeja (ESRS);
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston ase-
tuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Lassila & Tikanoja Oyj on yksilöinyt
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksin-
kertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lain-
säädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun var-
muuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää
varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE
3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koske-
vaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen
tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin koh-
dassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan
olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Lassila & Tikanoja Oyj:n kirjanpitolain
7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensim-
mäistä kertaa raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konser-
nikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukau-
tettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja
laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta-
maamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastan-
dardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otet-
tava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin
ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperi-
aatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpi-
tolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointis-
tandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportoin-
tistandardien mukaista raportointia varten
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista
helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artik-
lassa 8 säädettyjä vaatimuksia
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidak-
seen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön
johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa
kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tule-
vaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset loppu-
tulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat
eivät usein toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoi-
tetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden
antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia,
jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin,
joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)
noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat kon-
sernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pys-
tyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmen-
nustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme anta-
maan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoi-
menpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä joh-
tuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,
että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä vää-
rinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
136
137
VUOSIKERTOMUS 2024
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet
poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toi-
meksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennus-
toimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan
sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen vir-
heellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksi-
annossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka
saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tie-
tojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja
organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen
kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista
sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin sovel-
tuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä
tietoja.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointipro-
sessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointi-
prosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot
ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on
määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudel-
liset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukai-
suutta.
Helsingissä 28.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KRT
138
VUOSIKERTOMUS 2024
ESEF varmennusraportti
Lassila & Tikanoja Oyj:n johdolle
Olemme Lassila & Tikanoja Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) (jäljempänä myös ”yhtiö”)
johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon,
jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.2024-
31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”)
versio 743700Z9Z54VGHZA0028-2024-12-31-0-fi.zip.
Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä
Lassila & Tikanoja Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815
vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan,
otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen
ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for
Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille
(sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset
säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia.
Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus,
ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen
käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka
mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perus-
tuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettely-
tavat.
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja
hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu)
Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus
mukaisesti.
Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksi-
annon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätök-
sessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimek-
siantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilin-
päätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilin-
tarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan
olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen.
Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on
yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeel-
lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Lassila & Tikanoja Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva
kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman
tilintarkastajan varmennusraportti
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Lassila & Tikanoja Oyj:n ESEF-tilinpäätös
31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuk-
sissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu
toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista
ja esittämästämme lausunnosta vain Lassila & Tikanoja Oyj:lle, emme kolmansille
osapuolille.
Helsinki 28.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
KIERTOTALOUDEN
TOIMINNANJOHTAJA
Lassila & Tikanoja Oyj
Valimotie 27, 00380 Helsinki
puh. 010 636 111
www.lt.fi